Peqqinnissaq

Siumup suliniutigiuassavaa innuttaasut peqqinnissakkut inooqatigiinnikkullu pitsaanerpaamik sullinneqarnissaat atugaqarnissaallu.

Innuttaasut tamatta peqqinnartumik inuuneqarnissarput nammineq akisussaaffigaarput. Innuttaasut tamatta pisussaaffigaarput inoqatitta peqqinnartumik inuunissaannut aqqutissiuusseqataassalluta.

Siumup timersoqatigiiffiit kattuffiata anguniagaa, nunatta nunarsuarmi inoqassutsimut sanilliullugu timimik aalatitsiffiunerpaanngornissaa, timitalersueqataaffigisariaqarpaa. Timersornermik suliaqartut kattuffiillu peqatigalugit periusissiortoqartariaqarpoq.

Peqqinnissatta sulissutiginerani inuiattut naleqartitavut makkua tunngavigineqassapput:

* Peqqissuuneq
* Torersuuneq
* Qiimasuuneq
* Akisussaaffeqarneq

Peqqinnissarput eqqarsaatigalugu taakkua inuiattut naleqartitatsinnut ilaasutut aalajangiutissavagut.

Nunatsinni innuttaasut najugaqarfinni tamani sapinngisamik assigiiaartumik sullinneqassapput. Innuttaasut nunaqarfinni isorliunerusunilu sullinneqarnerat pitsanngorsarneqartuartariaqarpoq eqaallisaavigineqartuartariaqarlunilu. Nunatsinni nakorsiat tamarmik pitsaanerusumik sullinneqartarnissaat Siumup anguniartuassavaa. Illoqarfinni nakorsiartarneq nutaamik aaqqissuunneqartariaqarpoq, innuttaasut amerlassusaat naapertorlugu sullissisoqalersillugu.

Innuttaasut kikkulluunniit aalajangersimasumik nakorsaqartalernissaat anguniarneqassaaq. Innuttaasut 60.000-iugutta, nakorsallu ataatsip innuttaasut 500-t sullitassarisassappatigit taava nakorsat 120-t pisariaqartinneqassapput, nakorsiartarneq eqqarsaatigalugu. Tamanna anguneqarsinnaasutut nalilerneqarpoq. Nunaqariaatsitsinnut sumi pinngitsoorani nakorsaqartariaqarnera ilanngulluni tulluarsarneqarsinnaavoq, periarfissanik ajunnginnerusumik pilersitsiumalluni, aamma takornartanik nakorsaqarsinnaanissarput periarfissaatinneqassaaq.

Inuit peqqissusaat salliutillugu anguniagaqarnermi peqqinnissaqarfimmi sulisussanik pissarsiniartarneq nunarsuup sinneranut ammaanneqarnissaa Siumup sulissutigissavaa.

Peqqinnissaqarfimmi ingerlalluartumi pinaveersaartitsinermik aallaaveqartumik kikkut tamarmik sullinneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Atornerluisuusarneq inuiaqatigiit atugarissaarnissaannut ulorianartorsiortitsisarpoq. Tarnikkut inuttullu ajornartorsiuteqarnermik tunngavilimmik katsorsartariaqartut tamarmik akeqanngitsumik, eqaannerusumik sukkanerusumillu katsorsarneqarsinnaanissaat ammaanneqartariaqarpoq.

Peqqinnissaqarfimmi akisussaaffiit agguataarnerat innuttaasunut paasisitsiniaassutigineqartariaqarpoq.

Peqqinnissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuup pingaarnertut oqariartuutai Siumup isumaqatigai, ukuusut:

• Peqqinnissaqarfik sammivinnit tamanit annertuumik tatisimaneqarpoq: Sulisut, aningaasaqarneq, suliatigut ineriartorneq, isumalluutinik atuineq il.il. Taamatut tatisimanninneq innuttaasut katitiga­anikkut allanngornerisa kinguneraa, suliassanillu naammassinninnermi tulleriiaarinerup annertunerusumik sammineqarnissaa pisariaqassalluni.
• Sulisussarsiorneq sulisullu sulisoriinnarnissaat ullumikkut pikkunartumik oqallisigineqareerput, inger­laannartumik katsorsaanissaq pingaaruteqarluni, soorlu aamma peqqinnissakkut suliani piginnaasanik sapinngisamik pitsaanerpaanik atuinissaq siunertaralugu ataavartumik annertunerusumik alaatsinaannissaq kingunerinillu suliniuteqarnissaq pisariaqartinneqartoq.
• Ataqatigiissunik ilinniartitaanikkut periusissiornerit, peqqinnissaqarfimmi aaqqissugaanikkut pisariaqartitanut naapertuuttoq pisariaqarluinnarpoq.
• Peqqinnissaqarfiup kommunillu akornanni suleqatigiinneq annertunerusoq illugiimmik iluaqutaasin­naavoq, kisianni immikkoortuni arlalinni ersernerluttumik akisussaaffiit agguarsimanerinik akimmis­aartinneqarluni, tassunga ilanngullugit pinaveersaartitsineq peqqinnerulersitsinerlu, utoqqarnut tunngasut, piginnaanngorsaqqinneq kiisalu tarnikkut nappaateqartunut tunngasut.
• Aningaasalersuinissamut annertuumik pisariaqartitsisoqarpoq, tassunga ilanngullugit illut kiisalu napparsimasunik allattuiffiit nutaat.
• Pitsaassutsimik aamma pitsaassutsimik inerisaalluni sulineq atuutinngingajappoq aamma peqqinnis­saqarfik peqatigalugu napparsimasut misilittagaannik misissuisarnerit annertusiartortumik aallartin­neqartariaqarlutik.
• Paasissutissat annertuumik amigaataapput, kisianni paasissutissanik tunngaveqartumik paasiuminartumillu peqqinnissaqarfimmut tunngaviullutik.
• Atuisut sulinermilu salliullutik sulisut ilaatinnerisigut sunniuteqarluartumik ataqatigiissumillu peqqinnissakkut suliniuteqarnissamut annertuumik periarfissaqarpoq.
• DIH-ip/Sana-p tikikkuminartuunera pitsaanerulersinneqartariaqarpoq
• Napparsimasunik immikkut ilisimasallit sullissinerannut periusissiorluni sulineq aallartinneqartariaqarpoq.
  

Nakorsat nunaqarfinnut tikittarnerat akulikinnerulersinneqartariaqarpoq.

Kræftimik nappaateqalersimasut tamarmik immikkut peqqissarneqarnerminnut pilersaarusiuunneqartarnissaat pingaartorujussuuvoq. Kræftimik nappaateqalersimasut katsorsarneqartarnerat Danmarkimi ingerlanneqartartoq aamma nunani allani, soorlu nunani avannarlerni, ingerlanneqartarsinnaanissaa periarfissarsiuunneqassaaq, tamatumunngalu ilanngullugit ilaquttat qaninnerit qanimut ikorfartueqataasinnaanissaat aqqutissarsiuunneqartariaqarluni.

Nunatsinni ullut aalajangersimasut iluini katsorsartinnerup aallartissimasariaqarneranik pisussaaffiliisinnaaneq Siumup ammaffigaa.

Kalaallit Danmarkimut peqqissariartarnerat nunatsinnut nuunneqartariaqarpoq. Danmarkimi ullumikkut suliaritittarnerit eqqarsaatigalugit minnerpaamik pitsaaqataanik nunatsinni ingerlanneqarsinnaanissaat siunertaralugu periarfissat pilersinniarneqassapput.

Peqqinnissakkut anguniagassat:

• Meeqqat toqusartut ikinnerulernissaat.
• Naartuersittartut ikinnerulernissaat.
• Ajoqusernerit ajunaarnerillu ikinnerulernissaat.
• Pujortartartut ikiliartuinnarnissaat.
• Ikiaroorniutit atugaanerisa annikillisartuarnissaa.
• Imigassamik atuinerup annikillisartuarnissaa.
• Nerisassat peqqinnarnerusut nerineqarnerulernissaat.
• Innuttaasut tamarmik sygesikringimik peqartariaqarput.
• Napparsimasut oqaaseqartartuannik pilersitsinissaq.
• Ernisussiortutut ilinniarnerit nunatsinni ingerlanneqarsinnaalernissaat.

Peqqissartunik nerisatigut sullissineq pitsanngorsarneqassaaq, kalaaliminernik nerisaqartitsinissaq periarfissaqartinneqarnerusariaqarpoq. Kalaaliminernik nerisaqarnerput annikippallaaqaaq, naak piniartortavut tunitsivissaaleqisartut, illuatungaatigullu nunanit allaniit neqinik eqqussuivallaarluta.

Napparsimavinni peqqissartullu inaanni uninngasut piumagunik kalaaliminertornissamut periarfissaat ullumikkornit pitsaanerunissaat isumagineqassaaq.

Kalaallit peqqissartut illuanni nerisaqarneq pitsanngorsarneqartariaqarpoq. Kalaaliminernik sassaalliuteqartarnerup annertunerujussuanngortinnissaa suliarineqartariaqarpoq.

Nunaqarfinni, isorliunerusuni illoqarfinnilu inukinnerusuni peqqinnissakkut sullissineq naammaginanngilluinnarpoq – sulisut ilinniarsimasut sulinngiffeqaraangata nunaqarfinni aqutsisut ilaatigut sulisunngortinneqartarnerat akuersaarneqarsinnaanngilaq qaangerneqartariaqarlunilu. Nunaqarfinni ilinniarsimanngitsunik nakorsaatinik paarsisussanik sulisoqartarneq pissusissamisuunngilluinnarpoq.

Nappaatit suulluunniit tunillaattarnerat annikillisinniarneqassaaq. HIV-p inuiaqatigiinni siaruaqqissinnaanera pimoorussinikkut pinngitsoortinniarneqassaaq.

Aalaatsitigut nappaateqalersarnerup pinaveersaarneqarnera annertusarneqassaaq, nappaatigineqalereersimatillugulu katsorsaaneq pitsanngorsarneqassalluni.

Nunatsinni timmisartunik ambulancetut atugassanik peqalertariaqarpugut, nunami immikkoortukkaartumik inissisimasussanik. Taamaaliornikkut aamma timmisartut qulimiguullillu atorlugit innuttaasut minnerpaamik qaammammut ataasiarlutik nakorsiarsinnaanissaat periarfissinneqassaaq. Ambulanceflyt nakorsamik, peqqissaasumik, tarnip pissusaanik ilisimasalimmik kigutilerisumillu inuttaqartinneqassapput, taakkualu nunatsinni Danmarkimiilluunniit pissarsiarineqarsinnaanngippata nunanit allanit sulisussat pissarsiarinissaat piareersimaffigineqassaaq. Tassa peqqinnissaqarfiup rejseholdiatut sulissapput.

Nuummi toqusunut ikuallaaviliortoqarsinnaanera nalilersorneqartariaqarpoq.

”Pipaluk” –  alimasissumik nakorsiartarneq (telemedicin) – ullumikkut pioreersoq atorluarnerussaaq.

Peqqinnissaq eqqarsaatigalugu inuiannik sullissineq pitsanngorsaavigigutsigu, sinerissamilu sumiluunniit peqqinnissamik sullissineq annertusarutsigu, qularinngilarput 1,6 milliard koruunit pallillugit ullumikkut peqqinnissaqarfimmut atorneqartartut siunissami atorluarneqarsinnaalissasut, taamaalillunilu rejseholdinut ambulanceflynullu aningaasartuuteqarnerulernissaq allatigut sipaaruteqarsinnaalernermik kinguneqarsinnaassalluni.

Meeqqat inuusuttuaqqallu sakkortuumik tarnikkut suliassaalersimasut immikkut suliarineqarlutik ataqatigiissumik isumagineqartarnissaat piaartumik pitsanngorsarneqassaaq, taamatullu immikkut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut sullinneqarnerat pitsanngorsarneqassalluni susassaqartut tamaasa suleqatigalugit.