Anguniakkat

Meeqqat inuusuttullu

Siumup anguniarpaa meeqqanik inuusuttunillu qiimasumik toqqissisimasumillu peroriartortitsinissaq. Isumassuineq susassareqatigiinnerlu inuiaqatigiinni toqqammavittut inisseqqinneqarnissaannut innuttaasugut tamatta peqataanissarput Siumup kaammattuutigaa.

Inuusuttut meeqqat atuarfiannit naammassereersimanermi kingorna ilinniarfinnut allanulluunniit ingerlaqqinngitsoortartut (sulinngitsut, ilinnianngitsut piginnaanngorsarneqanngitsullu) peqataalersinniarlugit ukiuni tulliuttuni naalakkersuinikkut iliuuseqarnikkut pinngitsooratik immikkut ittumik suliniuteqarfigineqassapput.

Misigisaqarluarluni, eqeersagaalluni toqqissisimallunilu meeraasimaneq inuup ineriartorneranut tunngaviuvoq pingaaruteqarluinnartoq. Meeqqat pisariaqartitaat ilaatigut isumagineqarsinnaapput ilaqutariinnut politikeqarnikkut, meeqqat ineriartornerannut angajoqqaat piffissaqartillugit akisussaaffimmillu tigummiarnissamut periarfissillugit.

Siumup anguniarpaa meeqqat, inuusuttullu toqqissisimasut, peqqissut, tarnikkut timikkullu nukittuut kinaassutsiminnillu ilisarisimannittut pilersinnissaat.

Siumup anguniartuarpaa ernereernerup kingorna sulinngiffeqartarnerup sivitsornissaa, angajoqqaanngortut sivisunerpaamik meeqqatik angerlarsimaffimmi toqqissillutik najorsinnaaniassammatigit. Angajoqqaanngortut sivikinnerusumik sulisinnaanissamut qinigassaqartariaqarput. Siumup aamma anguniarpaa pisortat suliffeqarfiini tamani akissaatitigut annaasaqaataanngitsumik sulinngiffeqartarnerup ingerlanneqartarnissaa, taamatullu ilaqutariinnut politikip pilersinnissaa.

Ilaqutariiussuseq suliffeqarnerlu oqimaaqatigiittariaqarput. Meeqqat tamarmik ilinniarsimasunik perorsaasulimmi meeqqerivimmiinnissamik neqeroorfigineqartariaqarput. Meeqqerivinni sulisut ilinniarsimanngitsut ilinniartinneqartarnissaat isumannaartariaqarpoq. Ilaqutariit meerartallit pitsaanerpaamik sullinneqarnissaat anguniarlugu, meeqqerivinni meeqqanik sullissisut siunnersorteqalernissaat periarfissinneqassaaq, angajoqqaat qanimut suleqatigalugit.

Meeqqerivinni, meeqqat atuarfianni, ilinniarfinnilu ilaqutariinnermut meeraqarnermullu tunngasut atuarfiup peqqinnissaqarfiullu akornanni aaqqissuussaasumik aalajangersimasumillu siunertaqartumik ingerlanneqartalernissaat anguniagassatut siunniunneqarpoq.

Meeqqanik inuusuttunillu sullissivinnut tamanut taakkunanilu sulisunut piumasaqaatitigut aaliangersakkat pisariaqartitamut naleqqussarnissaasa suliarineqarnissaallu siunniunneqarpoq.

Meeqqat inuusuttullu angajoqqaaminnut utoqqartaminnullu attaveqarnerulernissaat anguniarlugu angajoqqaat peqqinnartumik inuuneqarnissamik qaammarsarneqarnikkut piumaffigineqarnerulissapput. Tapersersorneqarnerup immersorneqarnerullu ingerlaavartuunissaat kaammattuutaajuassaaq.

Meeqqanut akisussaaffeqartunut, angajoqqaajusunut inatsisitigut piumaffiginninneq ersarissarneqassaaq, angajoqqaajusugullu tamatta meeqqatta pitsaanerpaamik atugaqarnissaat siunertaralugu sulinissatsinnut immitsinnut piumaffiginerunissarput tamatta isumagissagipput Siumup kaammattuutigaa. Ullumikkut killiffipput ilungersunarsigaluttuinnarpoq meeqqat inuusuttuaqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut eqqarsaatigalugit, taamaammat angajoqqaajusunut piumaffiginninneq akisussaatitsisarnerillu annerulersinneqarnissaat avaqqunneqarsinnaanngitsoq Siumut isumaqarpoq. Meeqqat pisinnaatitaaffii tamatigut illersorneqassapput, meeqqiorsimagaannilu pisussaaffiit tamatigut akisussaaffiusariaqarput.

Meeqqat Inuusuttuaqqallu pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnissaat timitalikkamik isumagineqartoq ingerlaannassaaq, inatsisitigullu nutarterinerni meeqqat inuusuttuaqqallu qitiutinneqarlutik pisariaqartitaallu salliutinneqarlutik allannguinerit suliarineqartassapput. Siumup qulakkeerniarpaa meeqqat pisinnaatitaaffiisa ersarissumik inuiaqatigiinnut paasititsiniutigineqartarnerisa ingerlaannarnissaa.

Suliassaannut ilanngullugit makku pingaartinneqassapput:

Meeqqat oqaaseqartartuata meeqqat pillugit misissuinerminni saqqummiuttagaasa malitseqartinnissaat Siumup eqqumaffiginiarpaa.