Nunatsinni aningaasarsiornikkut ingerlatsinermi anguniarneqassaaq nunatta aningaasatigut imminut napatilernissaa, aningaasarsiornikkut kiffaanngissuseqalernissaa. Tamanna anguniarneqassaaq nunatsinni avammullu tunisassiornerup tamatigut pimoorullugu ineriartortittuarneratigut. Aningaasarsiornikkut ingerlatsinermi innuttaasut inuuniarnikkut atugarisaasa isumannaatsuunissaat pitsanngorsartuarnissaallu anguniassavarput.
Nunatta pisuussutai suugaluartulluunniit inuiaqatigiit pigaavut. Pisuussutitta iluaqutigineqarnerat tunngaviussaaq aningaasarsiornikkut ineriartornitsinnut. Nunatsinni pisuussutitta uumassusillit uumassuseqanngitsullu niuerutigineqarnerini nunatsinnut innuttaasunullu aningaasarsiornikkut iluaqutaanerpaaffigisinnaasaat aallaavigineqartassaaq, tunisassiornerlu annertunerpaamik nukissiornermik minguitsumik aallaaveqarnissaa piviusunngortinneqassaaq.
Nunatsinni inuussutissarsiutit isumannaatsut arlariissillugit ineriartortissavagut, aalisarnikkut, Nunaateqarnikkut, suliffissuaqarnikkut, aatsitassarsiornikkut, erngup nukiga nukissiuutillu mingutsitsinngitsut allat atorlugit suliffissuaqarnikkut, takornariaqarnikkut nunattalu immikkuullarissumik pisuussutaasigut, soorlu imeq, nilak, ujaqqat, sioqqat, pinnersaasiassat il.il.
Nunatsinni tunisassiorneq inuussutissarsiornerlu nunat tamalaat akornanni unammillersinnaasariaqarpoq sapinngisarlu naapertorlugu aningaasartuutitigut unammillersinnaasunik atugassaqartitsisariaqarluni.
Aalisartut aamma aalisarnerup suliffissuaqarnerullu aningaasarsiutaanerat ukiuni tulliuttuni annertuumik qaffassarneqassaaq, aalisarnermut inatsisip nutarterneqarneratigut, aalisagartassiisarnerit nutaamik aaqqissuunnerisigut suliffissuarnilu ineriigaanerusunik tunisassiortoqarnissaanik piumasaqaateqarnikkut, kiisalu avammut niuernerup nutaamik aaqqissuunneratigut.
Nunatta avammut niuernerani ingerlatseqatigiiffiit ilaasa nunatta pisuussutaanik avammut niueruteqarnerminni nunatsinni aningaasartuutitik matussusiinnarlugit Danmarkimi immikkoortortaminnut (imminnut) tunioraasarnerat (transfer pricing) pillugu misissueqqissaarluni nalilersuinerit suliarineqarnissaat Siumup siuttuuffigissavaa.
Aningaasaqarneq Aningaasarsiornerlu pillugit innuttaasunik qaammarsaanerup ingerlaavartup aallartinneqarnissaa Siumut sulissutigissavaa. Taamaammat Siumup politikikkut aningaasaqarnikkullu nalilersueqqissaartarfimmik allattoqarfiliornissani piviusunngortissavaa.
Siumup anguniarpaa nunatta immikkoortui tamarmik naligiinnerusumik ineriartornissamut periarfissaqarnissaat. Kommunini illoqarfiit anginerit aallaavigalugit innuttaasut naligiimmik periarfissaqartitaanissaat, aningaaseriveqarnikkullu (Bank) toqqaannartumik sullinneqarnissamut periarfissaqarnissaat.
Inoqarfiit ineriartornissamut periarfissaasa nalilersorluarneqartarnissaannut tunngavissat pilersinneqassapput kommunit suleqatigalugit peqatigalugillu. Nunaqarfinni nunaqarfiit ineriartornissaannut periarfissat nunaqarfinni innuttaasut qanimut peqatigalugit pilersaarusiorneqassapput ineriartortinneqarlutillu.
Pisortat suliffeqarfiutaat nunap immikkoortuini tamani inissisimatinneqartassapput, qitiusumiillu sinerissamut nussuinissat sulissutigineqassaaq nalilersorneqassapput.
Ukiuni tulliuttuni naalakkersuinikkut qulakkeerneqassaaq nunatta Danmarkip Nationalbankiannik suleqateqarnerata nukittorsarneqarnissaa, naalagaaffinngornissatsinnut piareersarnermut ilaatillugu.
Inuiaqatigiit akornanni aningaasaqarniarnikkut nikingassutaasut nalilersorneqartassapput aningaasarsiornikkut naligiinnissaq – aamma kommunit akornanni – nammaqatigiinnissarlu qulakkeerniarlugit.
Aningaasap nalinga pisisinnaassuserlu imminnut attuumalluinnartuummata qulakkeerneqartassaaq akissarsiat akillu illersorsinnaasumik inissisimasarnissaat. Akissarsiat nunatta akiliisinnaassusia inuuniarnermilu aningaasartuutit naapertorlugit annertussusilerneqartassapput, sulinikkut aningaasarsiorneq imminut akilersinnaasoq qulakkeerneqartassaaq.
Nunatta aningaasatigut napatilernissaa pissappat aamma pisortat aningaasartuutaasa qaffakkiartuinnanginnissaat qulakkeertariaqarpoq. Taamaattumik innuttaasut ileqqaartussaatitaanerat pilersinneqassaaq. Innuttaasulli inuuniarnikkut inorsartillugit inissiissannginnissaq pingaaruteqarpoq.
Nunatta aningaasarsiornikkut isumannaatsuunissaa innarlernagu sulisarnerup sapaatip akunneranut 37 tiimit ingerlanneqartalersinnaanera Siumup sulissutigissavaa, taamaaliorneq soorlu ilaqutariit nukittuut, meeqqaminnut piffissaqarnerusut pilersinneqarnerisigut, naammassisaqarsinnaassutikkut angusaasartunik apparsaarinerussanngippat aammalu aningaasatigullu nammanneqarsinnaanissaa qulakkeerneqarsimappat.
Nunatsinni sulisartut aningaasarsiortullu tamarmik utoqqalinermi soraarnerussutisiaqalernissaat atuuppoq. Aningaasarsiortut tamarmik utoqqalinissamut toqqorterisussaatitaalerneranni akilersuisitsinermi periutsit aaqqissuunneqartassapput nunatsinni kattuffiit susassaqartullu allat suleqatigalugit. Ileqqaartussaatitaanerit atuutilersinneqarsimasut nalilersortuarsinnaanissaat Siumup pingaartippaa.
AKILERAARUTIT
Akileraartarnermut aaqqissuusseqqittoqassaaq. Sulisartukkormiut aammalu isertitakinnerusut akunnattumillu isertitallit iluaqutigisinnaasaannik aaqqissuusseqqinneq tunngaveqassaaq. Taamaasiornermi isertitakinnerusut aammalu isertitaqarnerusut nikinganerata annikillisarneqarnissaa sulissutigineqartut ilagissallugu.
Akileraartitsinermi ingerlatseriaaseq eqaannerpaaq akikinnerpaarlu atorneqassaaq, aningaasallu nunatsinniit annissorneqarnerat pakkersimaarneqassaaq. Inummut ilanngaat pissutsinut atuuttunut sanilliullugu nalilersortuartariaqarpoq. Akileraartarnermi ilanngaasiisarneq, soorlu suliffiutitaarnissaq illutaarnissarlu siunertaralugit, ileqqaagaqarnermi atortinneqassaaq.
Nunatta akileraarutitigut isertitaqarnerusalernissaa anguniarlugu aningaasarsiutaasut nuna aallaaviusoq naapertorlugu akileraartitsisalernissap (kildelandsskat), pisuussut nunatta pigisaa nunami allami nalittorsarneqarsimasoq nunatsinnut akileraarutitigut pissarsissutigineqartalernissaa anguniarneqassaaq.
Kommunimit kommunimut akileraarutip assigiinngissuseqarsinnaanerisa annerpaaffigisinnaasaa aaliangersarneqartassaaq. Kommunit isertitaqarnerusut isertitakinnerusullu naligiissaariffigineqartarnerat ingerlaannassaaq, isertitakissuseq isertitsiviusinnaasunik amigaateqarnermik patsiseqartillugu. Kommunit ataasiakkaat nammineq akisussaaffigaat kommunimut akileraarutip annertussusilerneqarnissaa.
Kommunit akornanni naligiissaarinermut akileraarutitigut aaqqissuussineq nalilersoqqissaarneqassaaq naapertuilluarnerusumik aaqqiinissaq siunertaralugu. Akiitsunik akiliisitsiniartarneq kommuninut utertinneqarnissaa sulissutigineqassaaq, qanimut innuttaasoq tikillugu akiliisitsiniartarneq siunertaralugu.
Suliffeqarfinnut namminersortunut akileraarut annertussusilerneqartassaaq nunatsinni suliffinnik pilersitsinissap orniginartuunissaa eqqarsaatigalugu, nunattalu nunanut sanilerisatsinnut suleqatigisatsinnullu unammillersinnaassuseqartuarnissaa qulakkeerlugu.
Nunatsinni imartatsinnilu pisuussutit suugaluartulluunniit atorlugit tunisassiornermut akitsuusersuisarneq peqqissaartumik nalilersorluakkamillu atorneqartassaaq, nunatsinni aningaasaqarniarnitsinnut iluaqutaanerpaamik angusaqarfiusarnissaa siunertaralugu.
Nunatta nammineq isertittagaasa qaffakkiartornerat ilutigalugu nioqqutissanut akitsuutit aningaasaqarniarnitsinnut isumalluutaanerat annikilliartortittariaqarparput, aammalu atortut nioqqutissiallu inuussutissarsiornermi inuuniarnermilu pisariaqartitat salliutillugit akitsuutit inissinneqartassallutik.
Nioqqutissanut, pigisanut nalilinnut assigisaannullu akitsuusersuisarnermi innuttaasut atugarisaat aallaaviusassapput.
Nunani naalagaaffinnilu sumiluunniit nioqqutissat akitsuuteqartinneqarnissaannut pisinnaatitaaffeqartoqarpoq. Akitsuutit taama ittut toqqaannartuunngitsumik akileraarutinik taaneqartarput. Nunani allani akitsuutit momsi aamma/imaluunniit VAT ilanngullugit atorneqartarput. Nunat tamarmik imaluunniit naalagaaffiit ataasiakkaat akitsuutip annertussusissaanik aalajangiisarput. Nunani Avannarlerni tamani momsimik akitsuusiisoqartarpoq, nioqqutissap eqqussuunneqartup akiata 24 % (Finland, Ã…land aamma Island) aamma 25 % (Danmark, Savalimmiut, Sverige, Norge) momsiusarluni.
Nunatsinni, nunat amerlanngitsuinnaat assigalugit, momsimik akitsuusiisoqarneq ajorpoq, akerlianik akitsuutinik amerlasuunik assigiinngisitaaqisunillu – pingaartumik nioqqutissanik nioqqutissiornermilu atortunik nunatsinnut eqqussuinermi – akitsuuteqartitsivugut.
Siumumi isumaqarpugut akitsuuterpassuit assigiinngisitaartut atorunnaarlugit nunat suleqatigisatta tamarmik momsimik/VAT-mik atuisarnerat Nunatsinnut tulluuttumik eqaatsumillu atortinneqalernissaa misissoqqissaarneqassasoq, mattutivinneqaranilu atuuffeqarsinnaanera, ullumikkut allaffissorneq pioreersoq annerulersinngikkaluarlugu.