Siumup siuttuuffigalugu naammasillugu suliaraa Namminersornerulluni Oqartussaanerup 1979-imi anguneqarnera, aamma Siumup siuttuuffigalugu naammasillugu suliaraa Namminersorluni Oqartussaanerup 2009-imi anguneqarnera. Siumup Namminersorluni Oqartussaaneq naalagaaffinngornissamut ikaarsaariarnissamut aaqqissuussinertut isigaa, taamaammat Siumup siuttuuffigaa Kalaallit Nunatta tunngaviusumik inatsisissaata pimoorullugu suliarineqalernera, kalaallit namminneq suliaralugu ilusilersugaat.
Siumut isumaqarpoq inuiaqatigiit imminnut aalajangiiffigisinnaatitaanerat ataqqisariaqartoq. Siumup anguniarpaa nunatta naalagaaffinngornissaa, nunamik piginnittuunitta naqissusernissaa, uagutsinnut tunngasutigut nammineerluta tamakkisumik akisussaaffigilernissarput – avataaniit naalakkatut isigisunit oqartussaaffigineqarata.
Nunatsinni nammineerluta tunngaviusumik inatsiseqalernissarput maannakkut isumalioqatigiissitarsuup suliarileruttorpaa, Siumumiit siuttuuffigineqarluni. Siumup anguniarpaa inuiaqatigiit Kalaallit namminneerlutik aalajangissagaat naalagaafinngornissatta qanoq ittup qanorlu aaqqissugaasup pilersinnissaa, tamannalu tunngaviusumik inatsisikkut aalajangersaaffigineqassaaq.
Naalagaaffinngornissarput pillugu ingerlaavartumik paasisitsiniaasoqarnissaa oqallittoqarnissaa Siumup suleqataaffigissavaa nunattalu naalagaffinngornissaa pillugu nunatsinni ataatsimeersuartitsisoqarnissaa Siumup sulissutigissavaa.
Akisussaaffiit Danmarkimit ingerlanneqartut nunatsinnit ingerlanneqalernissaat pillugu immikkut ittumik suleqatigiissitarsualiortoqassaaq, taassuma akisussaaffinnik tigusinissat tulleriiaarnissaat nalilersorlugulu piffissalersuusersussavaa.
Nunatsinni erfalasutta atugaanera pillugu maleruagassat naalagaaffinngornissatsinnut piareersarneqaleriissapput.
Kalaallit Issittormiuugatta Issittumi inunnut, uumasunut, pinngortitamut Nunat issittormiut suleqatigalugit periusissaliortoqarnissaa Siumup sulissutigissavaa.
Siumup kissaatigaa uagut, nunatta inui, nammineerluta killilersugaanatalu nunatta soqutigisai pillugit nunanik allanik isumaqatigiissuteqartalernissarput – pinngitsaaliissummik nakkutilliisoqarata.
Siumup pilersikkumavai inuiaqatigiit kikkunnut tamanut pitsaasumik atugassaqartitsisut naligiimmillu periarfissaqartitsisut.
Siumup pilersikkumavai Nunatsinni inuiaqatigiit naligiissitaasut sumi inunngorsimaneq, arnaaneq, angutaaneq, upperisaqarneq imaluunniit ammip qalipaataa apeqqutaatinnagit.
Inuiaqatigiit nutaaliaasut atugarissaartut nunamilu kikkut tamarmik kiffaanngissuseqarfigisaanni toqqissisimaffigisaannilu taamaallaat ineriartorsinnaassapput innuttaasut nammineq inuunerminnut, ilaquttaminnut, eqqaamiuminnut suleqatiminnut inuttaaqatiminnullu akisussaaqataasutut misigisimappata.
Saammaasseqatigiinnissaq pillugu isumalioqatigiissitarsuup isumaliutissiissutaani ima qulequtserneqarsimasumi: “Qanga pisut paasivagut, ullumi pisut akisussaaffigaavut, siunissaq pitsaanerusoq sulissutigaarput”-mi innersuussutigineqartut malitseqartinneqassapput.
Naligiinnerup ilagaattaaq kikkut tamarmik naligiimmik ilinniarsinnaatitaanissaat – aammalu nammineq piginnaasat aallaavigalugit suliffeqarsinnaasariaqarneq. Naligiinneq demokratiip tunngavigissavaa inuit tamarmik naligiimmik naleqassusiat aallaavigalugu.
Kalaallit Nunatsinni innuttaaqataasugut amerlannginnerput akueralugu inuiaqatigiittut aaqqissuussisariaqarpugut kikkut tamarmik kissaatigisartik malillugu pisinnaasaminnik atuisinnaanngortillugit, nunatsinnilu ataatsimooqatigiinnerput mianeralugu.