Aalisarnikkut inuussutissarsiorneq nunatta nappatigaa, taamaattumillu ineriartortittuarnissa naleqqussartuarnissaalu pisariaqarluni. Aalisarnikkut aningaasarsiornerup annertusartuarneratigut pisassiissarnerit avammullu niuernerup aaqqissuuteqqinnerisigut Nunatta imminut napatilernissaanut aqqutissiuusissaagut.
Aalisagartaassiissutaasartut tamarmik siunertarissavaat alisarnerup innuttaasunit aningaasarsiutaanerata siuarsarnissaa aammalu Kalaalliit Nunatsinni inoqarfiit tamarmik imminut napitittumik ingerlasinnaanissaannik qulakkeerinninnissaq.
Aalisakkanik piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu aalisarnermi atortorissaarutit akuerineqarsimasut atorlugit aalisarneq ingerlanneqartassaaq, tamannalu nakkutigineqartuassaaq.
Kalaallit Nunaanni aalisarsinnaatitaaneq aaqqissuulluagaasumik akuersissuteqartitsisarnikkut ingerlanneqassaaq.
Sinerissap qanittuani aalisagartassiissutaasartut aammalu avataasiortunut aalisagartassiisutaasartut aaqqissuunneqassapput nunatsinnut iluanaarutaanerpaasussaq anguniarlugu, aammalu tamatuma nassatarisaanik aalisaarnerup inunnit amerlanerpaanit inuussutissarsiutaasinnaanissaa anguniarlugu.
Sinerissap qanittuani aalisarnermi angallatitaartornermi inuup normua (cpr nr) atuutilissasoq anguniarneqassaaq.
Kangiani nunatta imartaani aalisagartassissutaasartut tamarmiusut amerlanerpaartaasa Nunatta aalisartuinit aalisarneqartarnissaat qulakkeersimajuarneqassaaq aammalu Nunatta imminut aalisagartassittarnera annertuninngortinneqassaaq. Kangiani aalisarnerup tunitsiveqarnerullu immikkut pimoorullugu siuarsarnissaa anguniarneqassaaq.
Nunatta imartarujussua aalisagaqassutikkut misissoqqissaarneqassaaq misilerarneqarlunilu, umiarsuaq aalisakkanik misissuussuaq nutaaq atorluarlugu aqqutissiuussisoralugu. Aammalu sinerissami imartat suli aalisarfiunngitsut aalisarfiulernissaannut nutaanik aalisagartassiisoqartassaaq.
Aalisarneq ingerlanneqassaaq aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut nunaqavissut salliutillugit. Tapertaralugu aalisartut tunitsivissaqarniarnikkut periarfissaqarluartillugu tunisinissamut periarfissaqartinneqartassapput.
Aalisagartassiissutit annertussusilerneqartussaatillugit aalisagaqassutsimik misissuinerit aallaavigalugit aalisartullu kattuffiinit siunnersuutit aallaavigalugit Naalakkersuisut aalajangiissassapput.
Ingerlatseqatigiiffiit allallu aalisagartassanik allanit pisiortornermikkut pisassaqaleraluttuinnarnerat nalilersorneqassaaq, ingerlatseqatigiiffiillu pisassarisinnaasaat qummut killilerneqassapput.
Pisassiissutit innunnut ingerlatseqatigiiffinnullu qaqugorsuarmut atuutsinneqartassanngillat, taamaattorli nalikilliliisarnerit malillugit pisassiissutit atuuffii ukiulerneqarlutik. Inatsisinik malitassanillu allanik aalajangersakkanik unioqqutitsisortartillugu pisassanik arsaarinittoqarsinnaasassaaq.
Nunatsinni kilisaataatileqatigiiffiit aqumiunik nunaqavissunik nunatsinnullu akileraartartunik atuinissaat Naalakkersuinikkut anguniarneqassaaq.
Kilisaatini aqumiut inuttaasartut 100 %-tii nunatsinni najugaqartuunissaannik piumasaqaat atuutsilersinneqartariaqartoq.
Umiarsuarni naalaganngorniat aquttunngorniallu ilinniarfiat naleqqussartuassaaq, kalaallit aqumiut amerlanerulernissaat anguniarlugu.
Saarulliit takkusimaarnerat iluatillugu kikkut tamarmik aalisarsinnaanissaat kikkut tamarmik tunisinissamut periarfissaqarnissaat sulissutigineqassaaq.
Aalisarnermut inuussutissarsiornikkut inerisaanermut aningaasaateqarfimmik aningaasalersuisarfimmillu, ESU-tut ittumik, pilersitsisoqassaaq.
Aalisakkanik piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu aalisarnermi atortorissaarutit akuerineqarsimasut atorlugit aalisarneq ingerlanneqassaaq tamannalu nakkutigineqassalluni. Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq aalisarnissamut akuersissuteqartitsinikkut ingerlanneqassaaq.
Aalisagartassiissutit annertussusilerneqartussaatillugit, avammut tunisassiorsinnaanermut akuersissuteqartut (eksporttilladelse) pisuussutinik atuinissamut akileraartassapput. Tassani pineqanngillat Kalaallit Nunaannut tulaassisussaatitaasut (eksporttilladelseqanngitsut).
Kalaallit nunatta sineriaani aalisarsinnaanermut killeqarfiup (Basis linie), aalisariutit angissusai naapertorlugit aalisarsinnaanissamut periarfissiissut misissuilluarnikkut nalilersuilluarnikkullu nutaamik aaqqissuussiffigineqarnissaa Siumup anguniarpaa, assersuutigalugu sinerissamiik avammut 12 sømil Basis Linie-atut aaliangiunneqassappat tassanngaaniit sinerissap qanittuani aalisartut kisimik timmut aalisarsinnaatitaassapput, taassumalu avataani alisariutit anginerit avataasiortut kisimik aalisarsinnaatitaassallutik.
Aalisakkat akiinut tunngatillugu avammut niuernikkut attuumassuteqanngitsunik immikkut misissuisussanik Siumut pilersitsissaaq, inuiaqatigiit pissarsiassaasa annerpaanngortinnissaat tassuunakkut anguniarlugu.
Piniutit annaasat qassutaarsiutillu atuisut nammineerlutik nunamut qaqeqqittarnissaat aqqutissiuunneqassaaq.
Inuusuttut aalisartut periarfissaat pitsaanerusut sinaakkusersorneqassapput. Kinguaariit nikittarnerannut nangitsisussanut piumasaqaatit naleqqussaavigineqassapput.
Taamaammat aalisarnerup iluani aaqqissuusseqqinneq Siumup suliarissavaa, imartarujussuatsinni aalisagartassiissutit amerlanerusut atorluaasumik periarfissiisutaanissaat aqqutissiiuullugu, ukiunut arlariinnut pisassiisoqartalernissaanik periarfissiilluni, inuussutissarsiummi tassani kattuffiit aningaaseriviillu suleqatigalugit aningaasalersueriaatsinik nutaanik pilersitsilluni.