Aalisarnikkut inuussutissarsiorneq nunatta nappatigaa, taamaattumillu ineriartortittuarnissaa naleqqussartuarnissaalu pisariaqarluni. Aalisarnikkut aningaasarsiornerup annertusartuarneratigut pisassiisarnerit avammullu niuernerup Aalisarneq pillugu inatsisissakkut aaqqissuuteqqinnerisigut Nunatta imminut napatilernissaanut aqqutissiuusissaagut.
Aalisarnermut inatsisip naleqqussarlugu suliarineqarnerani Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup innersuussutai Siumumit tamakkiisumik isummersorfigalugit suliarineqarput, taakkulu tamakkiisumik Siumup anguniagaanut ilaasutut isigalugit immikkut saqqummersinneqarput. Suliat taakku tunngavigalugit Aalisarnermut inatsisit nutaaq naammassineqassaaq.
Aalisagartaassiissutaasartut tamarmik siunertarissavaat aalisarnerup innuttaasunit aningaasarsiutaanerata siuarsarnissaa aammalu Kalaallit Nunatsinni inoqarfiit tamarmik imminut napatittumik ingerlasinnaanissaannik qulakkeerinninnissaq. Tamanna anguneqarsinnaaqqullugu inoqarfinni tamani innuttaasut peqatigalugit, immikkut nalilersuiffigineqarnissaat pilersaarusiorfigineqarnissaallu suliarineqassaaq.
Aalisakkanik piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu aalisarnermi atortorissaarutit akuerineqarsimasut atorlugit aalisarneq ingerlanneqartassaaq, tamannalu qulakkiikkamik nakkutigineqartuassasoq Siumup anguniagaraa.
Kalaallit Nunaanni aalisarsinnaatitaaneq aaqqissuulluagaasumik akuersissuteqartitsisarnikkut ingerlanneqassaaq.
Sinerissap qanittuani aalisagartassiissutaasartut aammalu avataasiortunut aalisagartassiissutaasartut aaqqissuunneqassapput nunatsinnut iluanaarutaanerpaasussaq anguniarlugu, aammalu tamatuma nassatarisaanik aalisaarnerup inunnit amerlanerpaanit inuussutissarsiutaasinnaanissaa anguniarlugu.
Sinerissap qanittuani aalisarnermi angallatitaartornermi inuup normua (cpr.nr) atuutilissasoq anguniarneqassaaq.
Kangiani nunatta imartaani aalisagartassiissutaasartut tamarmiusut amerlanerpaartaasa Nunatta aalisartuinit aalisarneqartarnissaat qulakkeersimajuarneqassaaq aammalu Nunatta imminut aalisagartassittarnera annertuninngortinneqassaaq. Kangiani aalisarnerup tunitsiveqarnerullu immikkut pimoorullugu siuarsarnissaa anguniarneqassaaq.
Nunatta imartarujussua aalisagaqassutsikkut misissoqqissaarneqassaaq misilerarneqarlunilu, tamanna Pinngortitaleriffik peqatigalugu ingerlanneqassaaq. Aammalu sinerissami imartat suli aalisarfiunngitsut aalisarfiulernissaannut nutaanik aalisagartassiisoqartassasoq anguniagaassaaq.
Aalisarneq ingerlanneqassaaq aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut nunaqavissut salliutillugit. Tapertaralugu aalisartut tunitsivissaqarniarnikkut periarfissaqarluartillugu tunisinissamut periarfissaqartinneqartassapput.
Aalisagartassiissutit annertussusilerneqartussaatillugit aalisagaqassutsimik misissuinerit aallaavigalugit aalisartullu kattuffiinit siunnersuutit aallaavigalugit Naalakkersuisut aalajangiisassapput. Tamatumani suleriaasissaq nutaaq nalunaarusiornikkut sinaakkusersorneqassaaq.
Ingerlatseqatigiiffiit allallu aalisagartassanik allanit pisiortornermikkut pisassaqaleraluttuinnarnerat nalilersorneqassaaq, ingerlatseqatigiiffiillu pisassarisinnaasaat qummut killilerneqassapput. Pisassiissutit inunnut ingerlatseqatigiiffinnullu qaqugorsuarmut atuutsinneqartassanngillat, taamaattorli nalikilliliisarnerit malillugit pisassiissutit atuuffii ukiulerneqarlutik. Inatsisinik malitassanillu allanik aalajangersakkanik unioqqutitsisoqartillugu pisassanik arsaarinnittoqarsinnaassaaq.
Nunatsinni kilisaataatileqatigiiffiit aqumiunik nunaqavissunik nunatsinnullu akileraartartunik atuinissaat Naalakkersuinikkut anguniarneqassaaq.
Kilisaatini aqumiut inuttaasartut 100 %-tii nunatsinni najugaqartuunissaannik piumasaqaat atuutsilersinneqartariaqartoq. Umiarsuarni naalaganngorniat aquttunngorniallu ilinniarfiannik nutaamik pilersitsisoqassaaq, kalaallit aqumiut amerlanerulernissaat anguniarlugu.
Aalisarnermut inuussutissarsiornikkut inerisaanermut aningaasaateqarfimmik aningaasalersuisarfimmillu, ESU-tut ittumik, pilersitsisoqassaaq.
Aalisakkanik piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu aalisarnermi atortorissaarutit akuerineqarsimasut atorlugit aalisarneq ingerlanneqassaaq tamannalu nakkutigineqassalluni.
Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq aalisarnissamut akuersissuteqartitsinikkut ingerlanneqassaaq.
Aalisagartassiissutit annertussusilerneqartussaatillugit, avammut tunisassiorsinnaanermut akuersissuteqartut pisuussutinik atuinissamut akileraartassapput. Tassani pineqanngillat Kalaallit Nunaannut tulaassisussaatitaasut.
Kalaallit nunatta sineriaani aalisarsinnaanermut killeqarfiup (Basis linie), aalisariutit angissusai naapertorlugit aalisarsinnaanissamut periarfissiissut misissuilluarnikkut nalilersuilluarnikkullu nutaamik aaqqissuussiffigineqarnissaa Siumup anguniarpaa, assersuutigalugu sinerissamiit avammut 12 sømil Basis Linietut aaliangiunneqassappat tassanngaaniit sinerissap qanittuani aalisartut kisimik timmut aalisarsinnaatitaassapput, taassumalu avataani aalisariutit anginerit avataasiortut kisimik aalisarsinnaatitaassallutik.
Aalisakkat akiinut tunngatillugu avammut niuernikkut attuumassuteqanngitsunik immikkut misissuisussanik Siumut pilersitsissaaq, inuiaqatigiit pissarsiassaasa annerpaanngortinnissaat tassuunakkut anguniarlugu.
Piniutit annaasat qassutaarsiutillu atuisut nammineerlutik nunamut qaqeqqittarnissaat aqqutissiuunneqassaaq.
Inuusuttut aalisartut periarfissaat pitsaanerusut sinaakkusersorneqassapput. Kinguaariit nikittarnerannut nangitsisussanut piumasaqaatit naleqqussaavigineqassapput.
Taamaammat aalisarnerup iluani aaqqissuusseqqinneq Siumup siuttuuffigissavaa, ersarissumik, ammasumik nalorninaatsumillu isummersornermik aallaaveqarluni, imartarujussuatsinni aalisagartassiissutit amerlanerusut atorluaasumik periarfissiissutaanissaat aqqutissiuullugu, ukiunut arlariinnut pisassiisoqartalernissaanik periarfissiilluni, inuussutissarsiummilu tassani kattuffiit aningaaseriviillu suleqatigalugit aningaasalersueriaatsinik nutaanik pilersitilluni.
Sinerissap qanittuani qaleralinniarneq eqqarsaatigalugu 6 meterinit qummut anginernik aalisariutaatillit pisassaat IOK malillugu aaqqissuunneqarsinnaapput, piginnittullu niueruteqarsinnaanerat ingerlanneqassalluni, tamannalu nunaqavissut akornanni pisassasoq Siumut isumaqarpoq.
Sinerissap qanittuani pisassanik piginnittuuneq annerpaamik 5 %-miissaaq, taassumallu avalequsersuinikkut avaqqutaarneqannginnissaa qulakkeerneqassaaq.
Sinerissap qanittuani umiatsiaararsortut eqqarsaatigalugit, tassani aalisartup qanoq isummernerat ataqqineqassaaq; IOK imaluunniit IK arlaat atussanerlugu aalisartup nammineerluni toqqagassarissavaa.
Sinerissap qanittuani pisassaateqarfik pilersinneqassaaq, tassuunakkut siunissami inuusuttut aalisarnermik ingerlatserusuttut pisassanik peqartuarsinnaanerat qulakkeerneqassaaq.
Aalisarnermik aaqqissuusseqqinnermi ikaarsaariarfeqassaaq, tassanilu ukiut pingasut pisaqarfiunerpaasut aallaavigalugit pisassiinerit ingerlanneqartassapput.
Sumiiffinni tunitsiviit aalisagaqarluarnerata nalaani ulikkaartoortuartartut nalunaarsorneqassapput, taamaasilluni tunitsivinnik allilerinissaq piaartumik aallartissinnaaqqullugit. Piffinni tunisassiorfiit ullutsinnut naleqquttumik nutarsarneqarnissaat anguneqassaaq, tunitsiviillu ulloq unnuarlu ammasarnissaat sulissutigineqassaaq.
Aalisarnissamut piumasaqaasersuisarnermut uku ilanngullugit sulissutigineqassapput:
- Aalisakkat aningaasarsiornermik toqqammavigineqartut tamarmik nunatsinni angerlarsimaffeqartuniT pigineqassapput.
- Nuna allamiut piumasaqaatinut unioqqutitsisimappata pisassiissutit arsaarinnissutigineqassapput.
- Avataani pisassiissutinik tunineqartut tamarmik nunatsinni ineriartortitsinermi peqataanissaat piumasaqaataassaaq.
- Toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu piginnittuuneq aalisakkanut qalerualinnullu tamanut atuutilissaaq.
- Pisassiissutit tamarmik kvote-andeleqassapput.
- Sinerissap qanittuani raajarniat namminneq aaliangersinnaasariaqarpaat pisatik sumut nunamut tunerusunnerlugit.
- Tulaassisussaatitaaneq allanngortittariaqarpoq, sumiiffimmi naleqqussaanissaq siunertaralugu procentit allanngorartunngorsinnaanngortillugit.
- Ukiunut 29-inut killiliisimaneq (aalisalerusuttut nutaat pillugit) qaffasinnerussasoq Siumut isumaqarpoq.