Nunatta naalagaaffinngornissaa

Siumup anguniarpaa Kalaallit Nunaat naalagaaffinngussasoq. Siumup anguniarpaa nunatsinnut oqartussaaneq tamakkiisumik tiguneqassasoq, avataaniit aqunneqarneq qimanneqassasoq aamma nunasiaasimanerup kinguneri eqqarsartariaasiusimasullu qimallugit akisussaaffimmik tigusissasugut.

Siumut isumaqarpoq Namminersorluni Oqartussaaneq naalagaaffinngornissamut alloriarnerusoq. Siumup siuttuuffigaa Namminersornerulluni Oqartussaaneq 1979-imi eqqunneqartoq aamma Namminersorluni Oqartussaaneq 2009-mi eqqunneqartoq. Siumup anguniarpaa Kalaallit Nunaata naalagaaffinngornissaa, tamannalu kalaallit nammineq tunngaviusumik inatsisiliarisimasaanik tunngavilerneqassasoq.

Siumup kissaatigaa Naalagaaffinngornissaq pilersaarusiorluagaassasoq aamma sutigut tamatigut ammasumik pilersaarusiorneqassasoq, innuttaasut aningaasaqarneq aamma akisussaaffigiligassat pillugit sukumiisumik paasisitsiniaaffigineqarnerisigut apeqqummullu innutaasut  taasisinneqarnerisigut.

Siumup anguniarpaa nunatsinnut oqartussaaneq tamakkiisumik tiguneqassasoq, avataaniit aqunneqarneq qimallugu aamma nunasiaasimanerup kinguneri eqqarsartariaasiusimasullu qimallugit akisussaaffimmik tigusissasugut. Taamaattumik akisussaaffiit Danmarkimit tiguneqartussat pillugit suleqatigiissitaliaq pilersinneqassaaq, tulleriiaarinissaq piviusorsiortumik piffissalersorlugu.

Siumup sulissutigaa inuiaqatigiit tamanut naligiimmik inissaqartitsisut, aamma ilinniartitaanikkut sulinikkullu piginnaaneqarneq tunngavigalugu aaqqissuuneqarsimasut – angutaaneq, arnaaneq, sumi inunngorsimaneq upperisaqarneraluunniit apeqqutaatinnagit.

Kalaallit Nunaat nunanut allanut nammineq soqutigisani tunngavigalugit isumaqatigiissusiorsinnaassaaq aamma nunanut allanut politiki tamakkiisoq uagut aqussavarput.    Naalagaaffeqatigiinnermik isumaqatigiinnikkut tunngaveqartumik aaqqissuussineq nutaaq piareersarneqarluni misissorneqassaaq, assersuutigalugu periuseq Naalagaaffiit Peqatigiikkumasut tunngavigalugu (free association).