Siumut sinnerlugu Folketingimi ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Dam danskit aningaasanut inatsisaannut qulingiluanik angusaqarpoq.
Aningaasanut inatsit aningaasaqarnermut ministerimit Nicolai Wammenimit saqqummiunneqaqqammerpoq, aningaasaliissutaasullu arlaqartut Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarput. Kalaallinut iluaqutaasussanik Siumut isumaqatiginninniarnermi piumasaqarnikuuvoq, tamannalu danskit naalakkersuisuinit akuerseqataaffigineqarpoq.
Aningaasanut inatsisip 2024-moortup isumaqatigiissutigineqarnera Aki-Matilda Høegh-Damimit nuannaarutigineqarpoq.
”Isumaqatiginninniarnerni arlalinnik piumasaqarnikuuvunga, taamaattumik angusarput nuannaarutigaara. Eqqartuussivimmi pitsaanerusumik Kalaallit Inuit atugaqarnissaat, pitsaanerusumik aningaasarsiaqarnissaq kiisalu pitsaanerusumik atorfeqarnissamut pisinnaatitaaffeqarput, kiisalu inuusuttortatta pitsaanerusumik atugaqarnissaat aamma anguniarnikuuarput. Tamakku anguneqarnissaat isumaqatiginninniaqataanikuuvugut. Kulturitta oqaatsittalu pingaartinneqarnissaat aamma salliutinnikuuarput. Aningaasanut inatsimmut angusagut ataqatigiipput, Siumup anersaava malillugu anguneqarlutik”, Siumut tunuliaqutaralugu Folketingimi ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Isumaqatigiissummi periarfissanik assigiinngitsunik ammaasoqarpoq. Nunatsinni angerlarsimaffeqanngitsunut suliniuteqartoqarpoq, ilinniartitaanermi pitsaanerusunik atugassaqartitsinissamik kiisalu Danmarkip nunasiaateqarsimanera pillugu ilinniartitsisoqartalissaaq. Aamma sulisoqarnikkut pitsanngorsaasoqassaaq nutserisoqarnikkullu aamma pitsaanerusumik atugassaqartitsisoqalissalluni.
Nordatlantpulje aqqutigalugu Siumut Folketingimit anguneqartut aningaasalerneqassapput.
Anguneqartut:
Nunatsinni Frelsens Heri – Angerlarsimaffeqanngitsut
Frelsens Hæri Nunatsinni angerlarsimaffeqanngitsut atugaasa pitsaanerulernissaannut sulissuteqarluartarput. Angerlartsimaffeqanngitsut atugaasa pitsaanerulernissaat anguniarlugu suliniummut aningaasaliisoqarpoq, Nuummi kiisalu Nuna tamakkerlugu iluaqutaasussamik.
Suliniummut 5 millioner koruunit aningaasaliissutigineqarput.
Qasigiannguani efterskolemik iluarsartuussineq
Nunatsimmi marlunnik efterskoleqarpoq. Qasigiannguani Villads Villadsenip Efterskoliata iluarsartuunneqarnissaanut aningaasaliisoqarpoq.
Suliniummut 3 millioner koruunit 2024-mut aningaasalerneqarput.
Immitut toquttarnermik pinaveersaartitsineq
Nunatsinni Center For Folkesundhed suleqatigalugu imminut toquttoqartarnera misissuiffigineqassaaq. Statens Institut for Folkesundhedip ataani Syddansk Universitetip ataaniittuuvoq.
Ukiunut sisamanut tulliuttunut 6,2 millioner koruunit aningaasalerneqarput
Danmarkip nunasiaateqarsimanera pillugu ilinniusiorneq
Meeqqat atuarfiannut naleqqussarlugu Danmarkimi meeqqat atuarfiannut tulluarsakkamik nunasiaateqarsimaneq pillugu ilinniusiortoqassaaq. Ilinniutit akeqanngitsumik ilinniartitsissutaasassapput.
Ukiunut sisamanut tulliuttunut katillugu 10 millioner koruunit aningaasaliissutaassapput.
Kommunefogedeni sulisoqarnikkut sukumiisumik misissuineq
Rigspolitiet aamma Kalaallit Nunaanni politiit kommunefogedisut atorfillit aningaasarsiaqarnikkut sulinermullu atugaat misissussavaat. Kommunefogedisut atorfeqartut apersorneqassapput, tassani sulinermi atugartik pillugu isummersussapput.
Misissuinermut 2 millioner koruunit aningaasalerneqarput
Danmarkimi eqqartuussiveqarfinni Kalaallisut sullissineq
Danmarkimi eqqartuussiveqarfinni kalaallinut kalaallisut sullissisoqalersinnaanera misissorneqassaaq.
7 millioner koruunit aningaasaliissutaassapput
Isertitsivinniittut sulilersinnaanissamut aqqutissiuunneqartalissapput
Isertitsivimmiittut isertitsivimmiikkunnaarpata pitsaanerusumik atugaqarnissaat anguniarlugu periarfissarsiuunneqartalissapput. Sulisunik amigaateqarfiusuni sulilertalernissaat anguniarneqassaaq.
8 millioner krouunit angaasaliissutaassapput
Avalak ineriartortinneqaqqissaaq
Danmarkimi kalaallit ilinniagaqartut kattuffiat Avalak. Kalaallinut ilinniagaqartunut suliniuteqarluartarpoq. Aningaasaliissutaasut paasititsiniaanernut aamma atorneqassapput.
2 millioner koruunit aningaasaliissutaapput
Danmarkimi kalaallisut nutserisunut qinnuteqarfissaq
Danmarkimi kalaallisut nutserisut ataatsimut kattuteqanngillat. Taamaasilluni oqartussat namminneerlutik oqalutsissanik ujaasisariaqartarput. Aningaasaliissutaasut qinnutigineqarsinnaassapput, kalaallinullu nutserisussanik amigaatilinnut aningaasaliissutaassallutik.
6 millioner koruunit aningaasaliissutaapput