Siumut politikikkut suliniaqatigiiffittut ulluni 18. – 21. septembari 2021 Nuup eqqaani Qooqquni “kissarnersiorpoq”. Kissarnersiorneq pivoq partiip iluani qinikkanik sallersaasunillu naapeqatigiissitsinikkut. Naapeqatigiinnermi peqataapput siulersuisuunerit, kommunini Siumut gruppiini siulittaasut aamma Inatsisartuni ilaasortat.
Naapeqatigiinnerup siunertaraa ataatsimut isiginnilluni partiip qanoq killiffeqarneranik nalilersuineq, killiffik tunngavigalugu pilersaarusiorneq aamma ukiuni tulliuttuni politikikkut immikkut sammisassat isumaqatigiissutigalugillu tulleriiaarneqarnissaat.
Qooqquni naapeqatigiinneq pingasunik oqariartuuteqassasoq peqataasut isumaqatigiissutigaat, tassaasut:
1) Siumup tunngaviusumik inissisimaffini pillugu oqariartuutai
2) kommunit inissisimanerinut tunngasumik oqariartuutit aamma
3) Inatsisartuni suut ukiuni tulliuttuni immikkut isiginiarneqarlutik suliniutigineqassanersut.
Una Siumup tunngaviusumik inissisimaffianut tunngatillugu oqariartuutaavoq, oqariartuutit pingasuusussat siulliat.
Siumut suleqatigiiffiuvoq – Inuiaqatigiinnik ataatsimuulersitsisoq
Partiimi ileqqulersuutit pisarsimasullu qulequttat siullianni sammineqarput. Siumut politikikkut suliniaqatigiiffittut inissisimaffiginngisassaminut pisimagaluartoq peqataasut tamarmiullutik isumaqatigiissutigaat, tassalu inuit ataasiakkaat namminneq qanoq inissisimarusuttarsimanerat initunerulersimagaluarmat, tamatumalu kingunerisaanik suliniaqatigiiffiup siunertai – politikikkut aqqutissarsioqatigiinnerit – sallersaanatik inuit ataasiakkaat soqutigisaat salliutinneqaleraluarsimammata.
Qularnanngitsumik tamakku ilaatigut pissutigalugit, qinikkat akornanni Siumut suleqatigiuminaatsutut inissinniarneqartalersimasoq maluginiarneqarpoq. Ataatsimoorsinnaassuseqartumik suleqatigiiffik ingerlasussaammat peqataasut tamarmiusut erseqqissaatigaat. Inuiaqatigiinni avissaartuutsitsiniartutut pissusilersorneq akueriuminaatsinneqarpoq, tassami ataatsimeersuarnermi inerniliunneqartoq inunnit ataasiakkaanniit akueriuminaatsinneqarsimappat, tamanna partiip tunngaviusumik sananeqaataanut paasinerluinerusimassammat. Inuit imminnut pisut, Siumut ataatsimut suliniutai pinnagit, isumaqartullu Siumup ‘isumavia’ kisimik pigalugu, inissaqartinneqassanngitsut naapeqatigiittut tamarmiulluinnarlutik isumaqatigiissutigaat. Siumut inuppassuarnit katitigaavoq, aggerfinniit assigiinngitsuneersunit, assigiinngitsunillu atugaqartuniit, assigiinngiiaartunillu isumaqarlutalu paasinnittariaaseqarnerput – taakkulu tunngavigalugit ataatsimoornerput – nukittoqqutigaarput.
Siumut inuppassuarnit katitigaavoq, siunertarlu inuup ataatsip tigumminngilaa. Assigiinngisitaartuunerput maanilu nunaqartuunerput nukittoqqutigalugu ataatsimoorfigalugulu partii ingerlassaaq. Inoqatinik siorasaarinerit, inuttut ilumoorfigineqarnissamik piumasaqarluni pissusilersornerit assigisaallu akuerineqanngilluinnarput. Pissutsit tamakku uteqqissanngitsut isumaqatigiissutigineqarpoq.
Siumut partiiuvoq politikikkut suliniaqatigiiffiunini pissutigerpiarlugu tikilluaqqusisoq, isummat allanngorartut akornanni oqaloqatigiiffiusoq naaperiaasinnaassusilimmik suliniuteqartartoq aamma inuiaqatigiinnik nukittunerulersitsillunilu anguniagaqalersitsisartoq. Inoqativut partiimi suleqataaniartut avaanngusunnermik misigisaqaratik, kisianni isumalluarnermik partiimilu piginnittooqataanermik misigisaqassapput, siunertallu tamakku ataatsimoorfigalugit.
Inerititsisinnaassuseqarneq
Partiitut suliassaraarput politikimik ineriartortitsineq. Tamanna isumaqarpoq ataatsimeersuarnermi anguniarneqartussatut inissitsiterneqarsimasut timitalersorniarlugit erseqqissaasoqartuarnissaa oqaloqatigiittoqartuarnissaalu aqqutissiuutissagipput. Peqataasunit erseqqissarneqarpoq, tunngaviusumik anguniakkat suli ineriartortinneqartussaasut. Innuttaasunut ungasinnerulersimasutut inissisimalersimaneq, teknikimut tunngasut ukiuni kingullerni initunerulerlutik inissisimalersimasut maluginiarneqarportaaq.
Tamatuma killormut saateqqinnissaa kissaatigineqarpoq, innuttaasut atugarissaarnerulernissaanut tunngatillugu anguniakkat sallinngorteqqinnerisigut suliat ingerlanneqalissasut isumaqatigiissutaalluni.
Nunami maani najugaqartut salliullugit sulisussaavugut – soorunami. Inuiaqatigiit ineriartortinneqarsinnaanngillat uagut nammineq akisussaaffik tamakkiisoq tigunngikkutsigu. Tamanna sakkortuninngorlugu ingerlalernissaq siunnerfigineqarpoq. Ullumikkut inissisimanitsinnut tunngatillugu aaqqittariaqakkavut arlalitsigut ersiuteqarput, soorlu angerlarsimaffeqanngitsuunerup iliuuseqarfiginissaa, suliffissat sulisussallu nammattut pigineqarnissaat tamattalu atorfissaqartinneqarnitta tunngavittut inissinnissaa.
– Siumup ilisarnaatigaa siammasissorujussuarmik sorlaqarluni suliniaqatigiiffiugami. Taannalu katersuuffigaarput, nunarput pitsaanerusumik tunngavilerneqarsimasoq inuuffigerusukkatsigu. Siumut tassaanngilaq inuit ataasiakkaat suleqatigiikkiartortarfiat. Inuiaat kalaallit tamarmiusut suleqatigiiffigaat. Nukissanilluaqqissimaneq, oqaloqatigiinneq politikimut sammisoq, Siumuunerlu tulluusimaarutaasoq pigalugit nikussaassaagut, Erik Jensen oqarpoq.
Alloriarneq
Qooqquni naapinnermi avaanngunarsinnaasut ilanngullugit eqqartorneqarput. Naak eqqartorneqartut ilaatigut sakkortusinnaallutillu killitsinnarsinnaasaraluartut, peqataasut aalajangersimasumik siunertaqarluni ingerlaqqittoqarsinnaanngornera isumaqatigiissutigaat aamma tamanna naammagisimaarlugu.
– Peqataasut iluarisimaarpaat Qooqquni qulequttat imaannaanngitsut aammalu oqimaassinnaasut ilanngullugit oqaloqatigiissutigigatsigit. Siulittaasutullu neriuuteqarlualersutut misigisimavunga, qularutiginngilluinnarparalu Siumut inissavimminut peqqittoq – sorlaqarfimminut utertoq aamma qanoq siunertaqarnitsinnik nalorninata ingerlaqqissinnaanngortugut. Tunngaviusumik partiiuvugut qeqqanut pilluta naapeqatigiiffissarsiortuartoq. Taannalu nangillugu maanna ingerlaqqissaagut, tamatta nunarpullu pillugit, Erik Jensen oqarpoq nangillunilu:
– Siumut Inatsisartuni, kommunini nunaqarfinnilu nukittuumik ataqatigiillunilu sulinissaminut ingerlavoq. Siumut tassaavoq nunaminut innuttaminullu upperinnittoq, tamattalu assigiimmik periarfissaqarnissatsinnik pingaartitsisoq. Suleqatiginnikkusussuseqarneq anersaaralugu sulinerput nangissavarput, Erik Jensen naggasiivoq.