Siumup anguniarpaa sunulluunniit tunngasutigut nunanik allanik suleqateqarnissanut Nunatta nammineerluni isumaqatigiissuteqartalernissaa.
Nunarput ukiuni aggersuni annertuunik ilungersuutissaqarpoq. Nunarsuarmioqatigiit sukkaqisumik imminnut akuliukkiartuinnarnerisa tikikkiartuinnarpaatigut nunarsuarmilu aningaasaqarneq niuernikkut sukkasuumik allanngoriartorpoq.
Nunarput ilungersuutissanut tamakkununnga piareersartariaqarpoq taamaattumillu nunarsuarmioqatigiit aningaasaqarnikkut kattukkiartuinnarnerannut peqataalernissani eqaallisartariaqarlugu.
Nunarsuatsinni eqqissineq, atugarissaarneq pisuussuteqarnerlu aqqutissiuunneqartuarput nunarsuarmioqatigiit imminnut pisussaaffeqaqatigiillutik suleqatigiikkiartornerisigut.
Siumup naggueqatitta suleqatiginerat attatiinnarlugulu nukittorsarniarpaa ilaatigut ICC aaqqissugaalluartoq nunarsuatsinnilu nukittuumik inissisimasoq aqqutigalugu.
Siumup ICC-p anguniagai makkua pingaarnerit illersugarai:
- Nunani issittumiittuni Inuit suleqatigiinnerat nukittorsassallugu.
- Nunani issittumiittuni avatangiisit illersussallugit.
- Nunarsuarmioqatigiit katersuuffiini Inuit pisinnaatitaaffii soqutigisaallu saqqummiuttassallugit.
- Nunani issittumiittuni naalakkersuinikkut inuillu atugarisaasigut politikkimi tamakkiisumik peqataassalluni.
Siumup pingaartippaa nunat avannarliit suleqatiginerat ingerlateqqissallugu nutartissallugulu, ilaatigut Nordisk RÃ¥d aqqutigalugu.
Siumup kissaatigaa nunarput nunat avannarliit suleqatigiinneranni sunniuteqarnerulissasoq, avatangiisit illersugaanerat, pisuussutit uumassusillit nungusaataanngitsumik atugaanerat kiisalu avannaarsuata imartaani oqartussaaqataanerulernissaq eqqarsaatigalugit. Taamaattumik Siumup kissaatigaa nunatta Nordisk RÃ¥dimi sinniisuutitaqalernissaa.
Siumup Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinneq pingaartippaa. Siumut isumaqarpoq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinnermi, avatangiisit pillugit tunngaviusumik oqallisigisat saniatigut, nunani issitumiittuni najugallit ajornartorsiutit naapittagaat aamma oqaluuserinissaat.
Siumup misissoqquaa nunatta Europarådimi sinniisoqalersinnaanera. Siumut isumaqarpoq taamaaliornissaq pingaaruteqartoq, tassami Europarådimi nunani ataasiakkaani Europalu ataatsimut isigalugu inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut suliarineqartarmata.
Siumup IWC-mi NAMMCO-milu suleqatigiinnerit pingaartippai. Siumut pingaartippaa malunnarsisissallugu uagut kalaallit naggueqatittalu pingaaruteqartumik inissisimanerput.
Nunani issittuniittuusugut immikkut ilisarnaatitta ilagaat uumasut nunamiittut imaa-niittullu pinngitsoorumannginneri, tassami inuussutigigatsigit. Taamaattumik pingaaru-teqarluinnarpoq pisuussutitta inuunitsinni tunngavigisatta siunissami aamma tamanut iluaqutaasumik nungusaataanngitsumik aqunneqarnissaat. Taamaattumik pisariaqarpoq nunarsuarmioqatitsinnut oqariartuutigiuassallugu pisuussutitta inuppassuarnut anersaakkut, inooriaatsikkut, kulturikkut, misilittakkatigut, ilisimasatigut aningaasaqarnikkullu tunngaviunerat.
Siumup kissaatigaa nunatta nunanut allanut niuernermi politikkikkut soqutigisai periarfissaalu nukittorsarneqassasut nunanut ataasiakkaanut nunanullu arlalikkaanut suliniuteqarneq aaqqissuulluagaq aqqutigalugu.
Siumup kissaatigaa nunatta nunarsuaq tamakkerlugu niuerneq pillugu suleqatigiif-fissuarmi WTO-mi peqataalluarnissaa. Aamma Siumup kissaatigaa nunatta nunanut allanut niuernikkut soqutigisai isumagineqassasut WTO-mi nunanut assigiinngitsut pisussaaffiliisumik, iluaqutissallu erseqqarissut pissarsiariumallugit WTO-mi suleqati-geeriaatsinut ilanngunnikkut tamanna pissaaq.
Siumup kissaatigaa sulissutigalugulu WTO-p ataani nunat issittumiittut niuernikkut suleqatigiiffeqalernissaat, taamaalilluni nunarput aamma Canadami Alaskamilu inuiaqativut imarmiunik tunisassianik USA-mut tunisinissamut ammaassiffigineqarsinnaaq-qullugit.
Siumup kissaatigaa nunatta EU-mik suleqateqarnerata annertusarneqarnissaa, nunatta EU-mut ilaasortanngornissaa siunertarinngikkaluarlugu. Siumup kissaatigaattaaq EU-p nunattalu naligiissumik suleqatigiilernissaat. Pissarsiffiunerusumik peqatigiilluarnerusumillu suleqatigiinnissaq siunertaralugu Naalakkersuisut EU-mik oqaloqateqarnerisigut EU-mut nutaamik isumaqatigiissuteqarnissaq Siumup inassutigaa naammasseqqullugu.
Siumup pingaartippaa Naalagaaffiit Peqatigiinni (FN) nunap inuii pillugit Aalajangersimasumik Oqallittarfimmi (Permanent Forum) suleqataaneq. Taanna oqallittarfik Aningaasaqarniarneq Inuttullu atugarisat pillugit Siunnersuisoqatigiinnut (ECOSOC) siunnersuisartutut inissisimavoq. Tassani pisinnaatitaaffiuvoq siunnersuisoqatigiit pisinnaatitaaffiisa iluanni oqallisigissallugit nunap inuiinut tunngasut, tassa aningaasaqarnermut inuiaqatigiillu ineriartornerannut tunngasut, kulturimut tunngasut, avatangiisinut tunngasut, ilinniartitaanermut tunngasut, peqqinnissamut tunngasut aamma inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut. Siumup kissaatigaa nunatta tassani oqallittarfimmi suleqataalluarnissaa, Naalagaaffiit Peqatigiinni ilaasortaasut akornanni ataqatigiissaarisuusartussatut.
Siumup kissaatigaa Nunarput Avannaarsuani pingaaruteqartumik inissisimalluarnini patsisigalugu nunarsuarmioqatigiit ineriartoqatigiinneranni sunniuteqarnerulissasoq. Taamaattumik Siumup kissaatigaa Nunarput nammineq FN-imi sinniisoqalissasoq.
Siumup tapersersorpaa NATO-mut ilaasortaaneq eqqissinissaq pillugu suleqatigiinneq. Nunatta NATO-mi ilaasortaanermigut peqataaffigissavaa Amerikap avannaata EuroÂpallu akornanni attaveqaqatigiinnermut ikaartarfiusinnaaneq. Ilanngullugulu Siumup kissaatigaa Danmarkip NATO-mi ataatsimiittarnerani Nunarput peqataasassasoq Nunarput nammineerluni NATO–mut isumaqatiginninniartalissasoq.
Siumut isumaqarpoq Kalaallit Nunaata nunanit allanit tutsuiginartutut, isumannaatsutut suleqatigineqarluarsinnaasutullu isigineqarnera nukittorsartariaqartoq ineriartortinneqartariaqartorlu.
Nunanut allanut oqartussaaffik nunatsinniit aatsaat tamakkiisumik tiguneqarsinnaavoq nunarput naalagaaffinngorpat. Aamma tamanna tunngavigalugu Siumup nunatta naalagaaffinngornissaa pingaartillugu anguniarpaa.
Nunatta namminersulivinnissaata tungaanut Danmarkimi Naalakkersuisut suleqatigalugit oqartussaaqataanerup annertusiartuaartinneqarnissaa sulissutigineqartuassaaq. Nunatta Namminersorluni Oqartussaanera tunngavigalugu nunatsinni oqartussaasut nunatta namminerisaminik tunngaviusumik inatsiseqalernissaa ukiuni tulliuttuni suliarissavaat. Nunatta tunngaviusumik inatsisitaassaani ilanngullugu aalajangersarneqassaaq nunatta nunanut allanut tunngasutigut illersornissamullu tunngasutigut aqunneqarnerata Naalakkersuisunit akisussaaffigineqalernissaa. Siumup anguniarpaa nunatta nunani sanilerisatsinni niuernikkullu annertuumik suleqatigisaani immikkut aallartitaqarfeqalernissaa. Tamanna isumaqarpoq siunissami minnerpaamik nunani makkunani nunarput aallartitaqarfeqassasoq: Canada, Norge, Kina, Rusland, Frankrig, Sverige, Finland, Tuluit Nunaat aamma Japan.