Siumup anguniarpaa sunulluunniit tunngasutigut nunanik allanik suleqateqarnissanut Nunatta nammineerluni isumaqatigiissuteqartalernissaa.
Nunarput ukiuni aggersuni annertuunik ilungersuutissaqarpoq. Nunarsuarmioqatigiit sukkaqisumik imminnut akuliukkiartuinnarnerisa tikikkiartuinnarpaatigut. Nunarsuaq inuuffigisarput allanngorpoq, Europami sorsuttoqarneranik malitseqartumik unammilligassat nutaat pisussaaffinnik annertuunik allatullu eqqarsartariaqarnitsinnik piumasaqarput, periarfissanilli nutaanik tamanna aamma uagutsinnut tunisivoq. Nunarujussuarmi isorartoqisumi najugaqarnerput nunanut allanut assersuunneqarsinnaanngitsoq nunarsuarmioqatigiit issittumut sammineranni periarfissat pigisatta atorluarnissaannik uagutsinnuinnaq kisimi pisussaaffiliinngitsoq nunarsuarmioqatigiilli aamma tamarmik pisussaaffeqarnerat ersarissartuarlugu sulinerit ingerlanneqassapput.
Nunarput ilungersuutissanut tamakkununnga tamaviaarluni sulissaaq taamaattumillu nunarsuarmioqatigiit aningaasaqarnikkut kattukkiartuinnarnerat atorluarlugu nunanik allanik niueqatigiinnikkut inerisaanerit suliaralugit sulinini ingerlatissavaa.
Aatsaat taamaaliorutta aningaasarsiorneq assigiinngisitaartoq pilersissavarput, tamannalu tunngavigalugu nunat qaniginerusagut uagullu aningaasarsiornitsinnut nunat immikkut uagutsinnut pingaaruteqartut pingaarnersiuinitsinni nukissamik atuiffiginerusariaqarpavut. Siumut isumaqarpoq ukiorpassuarni inuussutissanik pilersuineq niueqateqarnerlu aqqut ataaseq atorlugu ingerlassimasarput qimallugu aqqutit naannerusut eqaannerusullu pisuussutitsinnillu toqqaannaq ingerlatsivigerusutagut inerisassavagut naammassillugillu.
Nunarput sorsuffiusimanngisaannartoq qaqagumut taamatut inissisimajuassasoq qularnaarumallugu sulinivut nangissavagut, qaqugukkulluunniit nunat allat akerleriissutaasa nunatsinnut appakaatinneqanngisaannarnissaat sulinermi qitiussapput. Tamannalu qularnaarumallugu nunanik allanik suleqateqarnikkut upalungaarsimaneq sillimaniarnerlu inerisarneqassapput inuiaat kalaallit inuiaallu kalaallit suliffeqarfiutai peqatigalugit. Nunarsuatsinni eqqissiviilliorfiusumi nunatta nunat tamalaat akornanni inatsisit ataqqillugit eqqissinermik sakkulersuuffiunngitsumillu tunngaveqarluni ingerlatsinini tamatigut salliutillugu sulissasoq Siumup pingaartitaraa.
Siumup naggueqatitta suleqatiginerat attatiinnarlugulu nukittorsarniarpaa ilaatigut ICC aaqqissugaalluartoq nunarsuatsinnilu nukittuumik inissisimasoq aqqutigalugu.
Siumup ICC-p anguniagai makkua pingaarnerit illersugarai:
- Nunani issittumiittuni Inuit suleqatigiinnerat nukittorsassallugu.
- Nunani issittumiittuni avatangiisit illersussallugit.
- Nunarsuarmioqatigiit katersuuffiini Inuit pisinnaatitaaffii soqutigisaallu saqqummiuttassallugit.
- Nunani issittumiittuni naalakkersuinikkut inuillu atugarisaasigut politikimi tamakkiisumik peqataassalluni.
Nunani issittumiittuni Inuit nunallu inoqqaavi allat, nunat akornanni naalagaaffiit killeqarfiinik killilersorneqaratik angalasinnaatitaanissaat, issittumilu sumiluunniit sulisinnaanerminnut periarfissaqartitaanissaat.
Siumup anguniarpaa issittumi qinikkat naggueqativut nunallu inoqqaavi annertunerusumik suleqatigineqassasut, issittumi inuunermik taassumallu unammilligassartaanik periarfissaanillu ilisimasaqartut tassaapput uagut, taamaammat suleqatigiinnerit annerusut inerisarlugit sulineq ingerlanneqassaaq.
Siumup kissaatigaa nunarput nunat avannarliit suleqatigiinneranni sunniuteqarnerulissasoq, avatangiisit illersugaanerat, minguitsumik nukissiornermut, pisuussutit uumassusillit nungusaataanngitsumik atugaanerat kiisalu avannaarsuata imartaani oqartussaaqataanerulernissaq eqqarsaatigalugit. Taamaattumik Siumup kissaatigaa nunatta Nordisk RÃ¥dimi sinniisuutitaqalernissaa.
Siumup Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinneq pingaartippaa. Siumut isumaqarpoq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinnermi, avatangiisit pillugit tunngaviusumik oqallisigisat saniatigut, nunani issittumiittuni najugallit ajornartorsiutit naapittagaat aamma oqaluuserinissaat.
Siumup pingaartippaa Naalagaaffeqatigiinneq piugallartillugu Issittoq pillugu apeqqutinut tamanut Nunatta sallerpaatut inissisimanissaata Naalagaaffeqatitsinnit ataqqineqarnissaa, uagummi tassatuaavugut Naalagaaffeqatigiinni issittumi najugaqartut. Taamaammat Naalagaaffeqatigiinni Issittumi aallartitaq (ambassadør) qaqugukkulluunniit nunatsinninngaanneernissaa Siumup aalajangiusimavaa.
Siumup misissoqquaa nunatta Europarådimi sinniisoqalersinnaanera. Siumut isumaqarpoq taamaaliornissaq pingaaruteqartoq, tassami Europarådimi nunani ataasiakkaani Europalu ataatsimut isigalugu inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut suliarineqartarmata.
Siumup IWC-mi NAMMCO-milu suleqatigiinnerit pingaartippai. Siumut pingaartippaa malunnarsisissallugu uagut kalaallit naggueqatittalu pingaaruteqartumik inissisimanerput.
Nunani issittuniittuusugut immikkut ilisarnaatitta ilagaat uumasut nunamiittut imaaniittullu pinngitsoorumannginneri, tassami inuussutigigatsigit. Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq pisuussutitta inuunitsinni tunngavigisatta siunissami aamma tamanut iluaqutaasumik nungusaataanngitsumik aqunneqarnissaat. Taamaammallu pisariaqarpoq nunarsuarmioqatitsinnut oqariartuutigiuassallugu pisuussutitta inuppassuarnut anersaakkut, inooriaatsikkut, kulturikkut, misilittakkatigut, ilisimasatigut aningaasaqarnikkullu tunngaviunerat.
Siumup kissaatigaa nunatta nunanut allanut niuernermi politikikkut soqutigisai periarfissaalu nukittorsarneqassasut nunanut ataasiakkaanut nunanullu arlalikkaanut suliniuteqarneq aaqqissuulluagaq aqqutigalugu.
Siumup kissaatigaa nunatta nunarsuaq tamakkerlugu niuerneq pillugu suleqatigiiffissuarmi WTO-mi peqataalluarnissaa. Aamma Siumup kissaatigaa nunatta nunanut allanut niuernikkut soqutigisai isumagineqassasut WTO-mi nunanut assigiinngitsut pisussaaffiliisumik, iluaqutissallu erseqqarissut pissarsiariumallugit WTO-mi suleqatigeeriaatsinut ilanngunnikkut tamanna pissaaq.
Siumup kissaatigaa sulissutigalugulu WTO-p ataani nunat issittumiittut niuernikkut suleqatigiiffeqalernissaat, taamaalilluni nunarput aamma Canadami Alaskamilu inuiaqativut imarmiunik tunisassianik USA-mut tunisinissamut ammaassiffigineqarsinnaaqqullugit.
Siumup sulissutigaa innuttaasut qinigaat, Nunatta kimmut sanilerisatsinni nunaqartut – Canadami Alaskamilu – innuttaasa qinigaannik ataatsimoorussamik naapittarfeqalernissaat, taamaalillutik Issittup kippasissortaani suleqatigiissutigineqarsinnaasut aamma inuussutissarsiornikkut piorsarneqarsinnaasut amerlanerulernissaat anguneqassammat.
Siumup kissaatigaa nunatta EU-mik suleqateqarnerata annertusarneqarnissaa, nunatta EU-mut ilaasortanngornissaa siunertarinngikkaluarlugu. Siumup nuannaarutigaa EU-p nunatsinni allartitaqarfeqalernissaminik piviusunngortitsinera. Siumup kissaatigaattaaq EU-p nunattalu naligiissumik suleqatigiilernissaat. Pissarsiffiunerusumik peqatigiilluarnerusumillu suleqatigiinnissaq siunertaralugu Naalakkersuisut EU-mik oqaloqateqarnerisigut EU-mut nutaamik isumaqatigiissuteqarnissaq Siumup inassutigaa naammasseqqullugu, tamatumani Aatsitassarsiornikkut Minguitsunillu nukissiornermi annerusumik peqatigiilluni inerisaasinnaaneq pingaartillugu isumaqatigiissuteqarnissaq qitiuvoq
Siumup pingaartippaa Naalagaaffiit Peqatigiinni (FN) nunap inuii pillugit Aalajangersimasumik Oqallittarfimmi (Permanent Forum) suleqataaneq. Taanna oqallittarfik Aningaasaqarniarneq Inuttullu atugarisat pillugit Siunnersuisoqatigiinnut (ECOSOC) siunnersuisartutut inissisimavoq. Tassani pisinnaatitaaffiuvoq siunnersuisoqatigiit pisinnaatitaaffiisa iluanni oqallisigissallugit nunap inuiinut tunngasut, tassa aningaasaqarnermut inuiaqatigiillu ineriartornerannut tunngasut, kulturimut tunngasut, avatangiisinut tunngasut, ilinniartitaanermut tunngasut, peqqinnissamut tunngasut aamma inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut. Siumup kissaatigaa nunatta tassani oqallittarfimmi suleqataalluarnissaa, Naalagaaffiit Peqatigiinni ilaasortaasut akornanni ataqatigiissaarisuusartussatut.
Siumup kissaatigaa Nunarput Avannaarsuani pingaaruteqartumik inissisimalluarnini patsisigalugu nunarsuarmioqatigiit ineriartoqatigiinneranni sunniuteqarnerulissasoq. Taamaattumik Siumup kissaatigaa Nunarput nammineq FN-imi sinniisoqalissasoq.
Siumup tapersersorpaa NATO-mut ilaasortaaneq eqqissinissaq pillugu suleqatigiinneq. Nunatta NATO-mi ilaasortaanermigut peqataaffigissavaa Amerikap avannaata EuroÂpallu akornanni attaveqaqatigiinnermut ikaartarfiusinnaaneq. Ilanngullugulu Siumup siuttuuffigisaanik manna Nunarput nammineerluni NATO-mut aalajangersimasumik aallartitaqalerpoq, taamaalilluni Danmarkip NATO-mi ataatsimiittarnerani Nunarput peqataasalerpoq.
Siumut isumaqarpoq Kalaallit Nunaata nunanit allanit tutsuiginartutut, isumannaatsutut suleqatigineqarluarsinnaasutullu isigineqarnera nukittorsartariaqartoq ineriartortinneqartariaqartorlu.
Nunanut allanut oqartussaaffik nunatsinniit aatsaat tamakkiisumik tiguneqarsinnaavoq nunarput naalagaaffinngorpat. Aamma tamanna tunngavigalugu Siumup nunatta naalagaaffinngornissaa pingaartillugu anguniarpaa.
Nunatta namminersulivinnissaata tungaanut Danmarkimi Naalakkersuisut suleqatigalugit oqartussaaqataanerup annertusiartuaartinneqarnissaa sulissutigineqartuassaaq. Nunatta Namminersorluni Oqartussaanera tunngavigalugu nunatsinni oqartussaasut nunatta namminerisaminik tunngaviusumik inatsiseqalernissaa ukiuni tulliuttuni suliarissavaat. Nunatta tunngaviusumik inatsisitaassaani ilanngullugu aalajangersarneqassaaq nunatta nunanut allanut tunngasutigut illersornissamullu tunngasutigut aqunneqarnerata Naalakkersuisunit akisussaaffigineqalernissaa.
Siumup anguniarpaa nunatta nunani sanilerisatsinni niuernikkullu annertuumik suleqatigisaani immikkut aallartitaqarfeqalernissaa. Tamanna isumaqarpoq siunissami minnerpaamik nunani makkunani nunarput aallartitaqarfeqassasoq: Canada, Norge, Frankrig, Sverige, Finland, Tuluit Nunaat aamma Japan.