Naalakkersuisut Illorsuarmiunut itigartitsipput

Naalakkersuisut ikiuiniarnermik aaqqissuussineq ukiuni sisamani ingerlasussaq millioninik marlunnik nalilik itigartippaat. Illorsuarmiut nunagisaminnut uternissaat Naalakkersuisut tapersersorusunngilaat

All.: Aki-Matilda Høegh-Dam, Siumut sinnerlugu Folketingimi ilaasortaq                                        

Aningaasartuutissanut Inatsimmut 2022-mut suliniutigisimasavut, Siumumi nuannaarutigaarput tulluussimaarutigalugillu. Partiitut suleqatigisavut Socialdemokratit tamassa Danmarkimi Naalakkersuisuupput, suleqatigilluarpavullu. Taamatut oqarsinnaagunanngilanga Nunatta Naalakkersuisui pillugit. Danmarkimi aningaasaqarnikkut ministeri, Nicolai Wammen, piareeqqalluaraluarpoq Illorsuarmiut inissinnerlussimasut ukiut sisamat ingerlaneranni 2 million kr.-nik ikiussallugit.

Suliap tigussaasumik naammassilernerani, Danmarkimi Naalakkersuisut Nunatta Naalakkersuisunut suleqatigiinnertik pissutigalugu Namminersornerusunit akueritittussaasimagaluarput, Naalakkersuisullu Nunatsinni qulleq aappaluttoq ikippaat. Qarmarsuarmut aporpugut. Uummaterput unillatsiarpoq nalunaarut takkuttoq upperinnginnatsigu: Nunatta Naalakkersuisui Illorsuarnut tapersiiumanatik itigartitsipput. Siullermik paasinarpianngimmat, allakkatigut akissummik piumavugut. Naalakkersuisut tapersersorumanngilaat, Illorsuarmiut nunaqarfimminnut Illorsuarnut uternissaat; taamatut ersaritsigisumik tunngavilersuillutik akisumminni allapput.

Tamanna akuerineqarsinnaanngilaq aamma inuppalaanngilluinnarpoq. Naalakkersuisut innuttaasunut nassuiaateqartariaqarput, suna pillugu ajutoortunut tapersiiumannginnerlutik.

Aningaasartuutissanut Inatsimmut 2022-mut isumaqatiginninniarnivut uagutsinnut qangali aallartissimapput, suliluunniit Finansministeriap allaffeqarfianut Slotsholmimiittumut isertinnata. Aasaq manna Uummannamut nunaqarfiinullu pulaarpunga. Innuttaasut ataatsimeeqatiginerini paasivarput innuttaasut aliasullutillu oqimaatsorsiornermik misigisimasut. Nunaqarfinni tikitatsinni tamani toqqissisimannginneq suli malunnaqaaq. Ajutoornersuaq 2017-mi pereernikuugaluartoq suli qanittuararsuuvoq. Susoqarnissaannik paatsiveerusimaarneq innuttaasut ataatsimiisittarnerini suli initoqaaq, oqartussaasummi qanoq iliorniarnertik suli nalornissutigimmassuk.

Taamaalinerani imatut eqqarsarpunga: – sapinngisannik ikiortariaqarpakka. Taamaalinerani ilisimanngilara Uummannap Sulluani innuttaasut qanoq ikiussanerlugit. Kisianni tassa suli sanngiitsumik inissitaasimapput, nalornipput iliuusissaarussimallutillu.

Københavnimut utereerluta uagutsinnut paasinarsivoq, aningaasaqarnikkut tapiigaanni ajutoornissamik kalerrisaarummik pilersitsisoqarsinnaasoq, tamannalu toqqissisimanissamut annertuumik ikorfartuutaassasoq. Misissuinitsinnili paasivarput, Naalakkersuisut kalerrisaarinissamik aaqqissuussiniarlutik ikkussuinissamut qanoq akeqarnissaanik paasiniaareersimasut. Iliuuseriniagaq uanga nammineq inuttut ajungitsumik tiguara. Taamaattoq innuttaasut suli ikiorsertariaqarput, tamannalu aallaavigalugu aalajangerpunga Illorsuarmiunut aningaasatigut ikiuisoqartariaqartoq.

Naalakkersuisut itigartitsinerminut suna tunngaviginerlugu nassuiaateqartariaqarput. Tamanna innuttaasunut nassuiaatigissallugu pisussaaffigivaat.