Kalaallit Nunaat NATO-lu

Siumup siulittaasuata tulliata, Inga DĂłra G. Markussenip, Nuummi aggustip 27-anit 29-anut 2022-mi Arctic Circlep ataatsimeersuarnerani oqalugiaataa. Inga DĂłrap oqalugiaataa Arctic Circle Greenland Forumip ataani pivoq, qulequtaqarluni; The Return of Asia, The Arctic and Greenland.

Issittumi pingaartumilu Kalaallit Nunaanni ineriartornermut isummakka aninnissaanut periarfissinneqarninnut aaqqissuisunut qujavunga. Ateqarpunga Inga DĂłra GudmundsdĂłttir Markussen, Siumumilu partiimi socialdemokraatiusumi siulittaasup tulleraanga.

Atlantikup Avannaani isumaqatigiissut, NATO, sammissallugu aalajangersimavunga, namminiilivikkiartornitsinnut atatillugu oqaluuserilaarumallugu. Inuiannit allanit allaanerunngilagut. Nammineerusuppugut, inuiaat allat namminiilivissimasut assigalugit, aammami taakku ingerlalluarput.

Kalaallit Nunaat 1949-mili NATO-mut ilaasortanngortinneqarpoq, illersornissamik isumaqatigiissummi Danmark pilersitseqataasoralugu pilersinneqartumut atatillugu. Taamanikkut nunasiaataavugut nunatsinnut tunngasunut, soorunamilu nunanut allanut tunngasunut sillimaniarnermullu politikimut oqartussaanata. Taakkua ullumikkut suli oqartussaaqataanikkut ajornartorsiutitaqarput. Naalagaaffiummi illersornissamut sillimaniarnermullu politikimut sumilluunniit oqartussaaqataatikkusunngimmatigut. Tamanna nunatsinni oqartussaaqataanermut amigaataavoq. Namminiilivikkiartornitsinni nammineq aalajangiisinnaanissarput piffissanngorsoraara, tamakkiisumik NATO-mi ilaasortaalernikkut, taamaallaat 1949-mi Danmarkip aalajangiinermini tapiliussaatuinnaanngitsoq.

Ilisimatusarfimmi misissuinerup siorna saqqummersinneqartup takutippaa, inuiaat kalaallit NATO-mi ilaasortaarusuttut (75,5 procentit), aamma sanilivut Island (90 procentit), Issittumi Siunnersuisoqatigiit (87 procentit) Canadalu (85 procentit) illersornissaq eqqarsaatigalugu suleqatissatut tulluarnerpaajusutut isigineqartut. Kalaallit Nunaanni nunarsuarmi inissisimanerput immikkuullarissoq ilisimaqqissaarparput, Danmarkillu qanorluunniit illersorsinnaanavianngilaatigut USA peqataanngippat. Tamanna politikikkut piviusuuvoq. Misissuinermi erserportaaq USA normu 4-tut inissisimasoq (69 procentit) Danmark tulleralugu tallimaattut (68 procentit).

Ilumullumi ilisimavarput USA naalakkersuinikkut qanoq Kalaallit Nunaannut isiginnittaaseqarnersoq. 2017-imi Københavnip Universitetiani sakkutooqarnikkut ilisimatusarfimmi nalunaarusiaq ”The Greenland Card”  saqqummersinneqarpoq, tassani misissorneqarluni Danmarkip USA-mi naalakkersuinikkut sunniuteqarsinnaaneranut tunngatillugu Kalaallit Nunaat nunatut qanoq aqqutissiuussisinnaanersoq. Tassani USA-mi sakkutuut naalagaasa ilaasa unneqqarillutik oqaatigaat, Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu, pingaartumillu Kalaallit Nunaannut attaveqarneq, qanoq isigineritsik. Ataatsimut isigalugu nalunaarusiami oqariartuutigineqarpoq Amerikamiut ”taamaallaat” Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut patajaassuseq soqutigisarigaat USA-lu qallunaat kalaallillu akunnerminni attaveqaqatigiinnerannut akuliukkusunngitsoq imaluunniit Inuiaat Kalaallit naalagaaffinngorniarlutik qanoq iliornersut akuliuffiginiarnagit. Nalunngilarputtaaq Amerikamiut namminneq ilisimagaat Danmarkip NATO-mut akiliutigisartagaat akuersaaritsik, Kalaallit Nunaannut oqartussaanerunerat peqqutigalugu. Taamaattumik USA-p, tassalu NATO-p nunatsinniinnera, Danmarkimit akiliutitut isigineqarpoq. Uagut nunagivarput, uagut soqutigisaqarfigaarput demokratiimillu ingerlatsiffigaarput.

Kiap ilumoorutivillugu takorloorsinnaavaa uagut Kalaallit Nunaanni inuusugut nunamit allamit immeraassutigineqaannartussatut isigineqassasugut, namminerlu soqutigisavut iluamik nammineq isumagisinnaanngitsutut isigineqassasugut. Akisussaaffik tigusariaqarparput soorlu inuiaat allat taamaaliortartut, nalunngilarpullu sunaluunniit akeqartartoq. Nunarsuarmi inuiattut allatuulli namminersornissatsinnut pisinnaatitaaffeqarpugut, namminerlu nunarsuarmi qanoq inissisimanissarput uagut oqartussaaqataanerput aqqutigalugu kiffaanngissuseqarluta aalajangersartussaavarput.

Taamaattumik upperaara Inatsisartuvut pituttugaanatik NATO-mut ilaasortaalernissamik qinnuteqassasut. Takorloorpara Islanditut inississinnaasugut, tassalu NATO-mi ilaasortaalluta pisussaaffiit pisinnaatitaaffiillu akueralugit, nammineq sakkutuuliinngikkaluarluta imaluunniit namminerisatsinnik illersornissamut naalakkersuisoqarfeqanngikkaluarluta. Taamaattumik maannakkut naalakkersuisuvut nammineerlutik pituttugaanatillu NATO-mut ilaasortaalernissamut suliniuteqarnerat ilassilluarpara ataavartussamik peqataalernermikkut sulinissamik aallartitsimmata. Kiisami suliassanut tamanut uagutsinnut attuumassuteqartunut tamakkiisumik akisussaaffimmik tigusigaluttualerpugut.

Isumannaatsuunissarput oqaluuseraarput, nukittuunillu suleqateqartariaqarpugut, soorlu NATO pingaartumillu USA, Canada ikinngutivullu Island Danmarkilu suleqatigissallugit pisariaqartippavut.

Nunarsuup kitaani nunat demokratiimik ingerlatsiffiusut naleqartitaasa illersornissaannut ilanngulluta pisussaaffeqarpugut. Inuiannguit ikittunnguunerput tamakkiisumik akisussaaffimmik tigusinnginnissamut utoqqatsissutissaanngilaq. Nunarsuarmi inissisimanerput peqqutigalugu akisussaaffik taannarpiaq tigusariaqarparput.

Kalaallit Nunaannut oqartussaaneq tigummivarput, nunat allat naalakkersuisuisa oqartussaaffiginngisaat. Uagut isumannaatsuunissarput pineqarpoq, taamaattumik tamakkiisumik NATO-mut ilaasortaalernissaq soqutigisaraarput, pisussaaffii tamaasa ilanngullugit.

Qujanaq.