Ullumi Inatsisartuni aappassaaneerneqarpoq Kuno Fenckerip siunnersuutaa, Danmarkimi Kalaallit pisinnaatitaaffiinut tunngasoq. Aalajangiiffigisassatut siunnersuut Kalaallit kinaanerannik kulturiannillu Siumup illersuineranut ilaavoq, Kalaallit Nunaanniinnanngitsoq aammali Kalaallinut Danmarkimi najugaqartunut.
All.: Kuno Fencker, Inatsisartunut ilaasortaq, Siumut
Kalaalit ikinnerussuteqartutut Danmarkimi akuerineqarnissaat siunertaralugu, qallunaat naalakkersuisuinut saaffiginnissuteqarnissamut pineqartoq kaammattuutaavoq aqqutissiuisussaq. Aalajangiussap Naalakkersuisut kaammattorpai, qallunaat naalakkersuisuinut saaffiginnissasut, taamalu Europami ikinnerussuteqartut pillugit aalajangersakkat naapertorlugit (FCNM) aamma assinganik oqaatsit ikinnerussuteqartunit atorneqartut pillugit aalajangersagaq naapertorlugu akuerineqarnissaanik sulissuteqaqqullugit.
Aalajangiiffigisassatut siunnersuut, ataatsimiititaliamit tamarmiusumit tapersersorneqartoq siunnersuuteqarpoq, Naalakkersuisut qallunaat oqartussaasuinut oqaloqateqarlutik aallartissasut, paasiniaqqullugu Danmarkimi Kalaallit najugaqartut akornanni kissaatigineqarnersoq, pisortatigoortumik ikinnerussuteqartutut akuerineqarnissaq. Ikinnerussuteqartutut akuerineqarnissap siunertaraa Kalaallit kulturiata, oqaasiisa, inatsisitigut illersorneqarnissaat allallu pingaaruteqartut ilanngullugit atuutsilissasut, tamarmik nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutigisimasaat naapertorlugit.
Pisinnaatitaaffiit pingaarutillit
Pingaaruteqarpoq qulakkiissallugu, Kalaallit Danmarkimi najugaqartut inatsisitigut pisinnaatitaaffitsik pigilerlugu ikinnerussuteqartutut akuerineqarnissaat. Taamak alloriarneq taamaallaat Kalaallit kulturikkut kingornussaanut tunnganngilaq, aammali Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni peqatigiinnerup patajaallisarneqarnissaanut tunngavoq. Minnerunngitsumik Europarådip aamma OSCE-p arlaleriarlutik qallunaat naalakkersuisuinut oqariartuutigisimasaat ilumut ataqatigiissinneqarnersut paasineqarsinnaanngussapput.
Siumup qilanaaraa paasissallugu, qallunaat oqartussaasuinut oqaloqateqarneq qanoq ingerlasimanersoq paasissallugu aamma ajunngitsumik angusaqartoqarnissaa neriuutigaarput. Minnerunngitsumik Kalaallit kulturikkut kiffaanngissuseqarnerat naqissuserneqartoq takussallugu pingaassaaq, aamma Kalaallit Nunaata Danmarkillu peqatigiinnerisa nukittorsarnissaa ilanngullugu.
Siumup qutsavigerusuppai Kalaallit Danmarkimi najugallit ikiuillutillu peqataasimanerannut, minnerunngitsumik Nauja Lynge, qasusuilluni ilungersuuteqartuarnera pillugu aamma oqalugiartarnermigut oqallissaarisarnermigullu Danmarkimi Kalaallit pisinnaatitaaffiinik siuarsaajuarnera pillugu.