Illersornissaq – annaassiniartarneq
Issittoq inoqarpoq — nunatsinni illersornissaq annaassiniartarnerlu pillugit innuttaasut inuussutissarsiortullu peqatigalugit ineriartortitsisoqassaaq.
Siumup siuttuuffigisaannik Nunatsinni nammineerluta illersornissaq pillugu periusissiaqalernissarput aammalu issittumut atuuttussamik periusissiortoqarnissaa naammassillugu suliarineqarpoq.
Siumup ilisimaaraa nunatta nunarsuarmi inissisimanera naapertorlugu illersornissakkut pingaaruteqarluinnarnera. Taamaammat aatsaat taamak pingaartigilerpoq issittoq nunarsuarmi sumi inissisimanerata pingaassusaa kisiat ukkanneqaqqunagu ersarissaassuteqartuarnissaq – issittoq inoqartoq, ukiorpassuarni nunamik najuisimasunik. Issittumi inuuvugut sakkulersuuffiusimanngisaannartumi, tamannalu pingaarnertut qitiutillugu upalungaarsimanikkut illersornissakkullu inerisaanerit suliarineqassapput, taamaakkaluartorli Siumup ilisimaarilluinnarpaa nunarsuaq inuuffigisarput allanngortoq, taamaanneralu pissutsinut atuuttunut naleqqussartuartarnissatsinnik piumasaqartoq. Siumup pingaartippaa illersornissamut tunngassuteqartut suulluunniit nunatsinni inerisarneqartut nunatsinni innuttaasunut nunatsinnilu suliffeqarfiutitsinnut annertunerpaamik peqataatitsillutillu iluaqutissiissasut.
USA-mut 2004-mi illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip naalagaaffinngornissatsinnut sulissutiginninnitsinnut naapertuuttumik ineriartortittuarnissaa Siumup sulissutiginiarpaa.
Nunatta killeqarfiata iluani nakkutilliisoqarnikkut ingerlatsinermi tamakkiisumik oqartussaalernissarput tikitserlugu Siumumi sulissaagut. Killeqarfinnik nakkutilliinermi ilinniartitaanerit aqqutigalugit Kalaallit namminneq ingerlatsisalernissaat Siumup anguniarpaa.
Siumup siuttuuffigisaanik maanna Kangerlussuarmi Upalungaarsimanermik Ilinniarfik pilersinneqarpoq. Tamatuma saniatigut Kangerlussuup Politiinut ilinniarfittut, annaassiniartarnernut ilinniarfittut aamma Qatserisartunut ilinniarfittut atuutsilernissaa Siumup sulissutigissavaa. Aamma Nunarsuarmi issittumi inuuniarsinnaanermut ilinniarfittut ingerlatsiviulernissaa sulissutigineqassaaq. Taamatuttaaq Issittumi qitiusumik NATO-p mittarfeqarfiisa ilaattut Kangerlussuup inissisimalernissaata sulissutigineqarnissaa Siumup pingaartippaa.
Siumup tapersersorpaa NATO-mut ilaasortaaneq, eqqissinissaq pillugu suleqatigiiffiummat. Nunarput NATO-mi ilaasortaanermigut Amerikap avannaata Europallu akornanni attaveqaqatigiinnermut aqqutissiuisinnaavoq. Ilanngullugulu Siumup kissaatigaa NATO-mi ataatsimiittarnerni nunatsinni Naalakkersuisut peqataatinneqartarnissaat. Aammalu Siumup anguniarpaa Nunatta nammineerluni NATO-mut isumaqatigiissuteqartalernissaa. Nunarsuaq inuuffigisarput allanngorpoq, issittoq annertuumik nunarsuarmioqatigiinnit isigineqarpoq, tamannalu tunngavigalugu NATO-mi namminerisatsinnik aallartitaqarnissaq uani qinigaaffimmi anguarput. Siunertaajuaannassaarli namminerisatsinni Naalagaaffittut NATO-mi ilaasortanngornissaq.
Siumup kissaatigaa Naalagaaffinni Peqatigiinni NATO-milu aalajangiisinnaassuseqartunik suleqatigiiffinnik pilersitsisoqassasoq, nunarsuarmi inatsisitigut eqqortumik ingerlatsisoqarnissaanik illersuisussanik, nunarsuarmilu naligiinnginnerup akiornissaanik suliaqartussanik.
Nunatta illersornissamut tunngasutigut atorneqarnerata nunatsinniit oqartussaaffigineqalernissaa nammineq ingerlatsiartornerput ilutigalugu alliartuaartinneqassaaq, tamannalu siunertaralugu illersornissamut isumaqatigiissutip isumaqatiginninniutigineqaqqinnissaa Siumup anguniarpaa
Amerikarmiut nunatsinni sakkutooqarfeqarnerat pillugu nunatta toqqaannartumik USA-mut isumaqatigiissuteqartalernissaa Siumup anguniarpaa. Ukiuni kingullerni Pituffimmi kiffartuussinermut isumaqatigiissummut tunngassuteqartut, aamma Pituffimmi sakkutooqarfiup pilersorneqarneranut tunngassuteqartut eqqarsaatigalugit, Siumup siuttuuffigisaanik nunatta suliassaqarfinni pineqartuni pissarseqataanerusalernissaa qulakkeerneqarpoq, USA-mut nutaamik paaseqatigiiffiusumik isumaqatigiissuteqarnikkut, tamannalu nuannaarutissaavoq ineriartortinneqartuarnissaalu pisariaqarpoq.
Nunatta innuttaminit illersorneqarnissaa aqqutissiuunneqarluarnerusariaqarpoq, nammineq erfalasutta ataani. Kalaallit inuusuttut inersimasullu nunatta illersornissaanik suliaqarusuttut sapinngitsullu atorluarneqarnerusariaqarput, aalisarnermik nakkutilliinermi Sirius Patruljellu suliaata assinganik suliaqalersillugit. Tamatumani Nunarsuarmi nunat eqqissisimatitat annersaanni, Ittoqqortoormiit aallaavigalugu ‘Park Rangers’-itut aaqqissuussinermut assingusumik nunatsinni piviusunngortitsinissaq Siumup anguniarpaa. Issittumi inuusugut nunarsuup inoqarfippassuaqarfianut sanilliulluta nunarujussuarmi sialluta inuuvugut, taamaammat issittumi naggueqativut Naalagaaffiillu issittumiittut iligisavut annerusumik upalungaarsimanerup tungaatigut suleqatiginerunissat pisariaqartoq Siumut isumaqarpoq.
Siumup anguniarniarpaa nunatta aalisarnikkut killeqarfiinik nakkutilliinermi tamatigut umiarsuit minnerpaamik marluk ataatsikkut nakkutilliisinneqartalernissaat, tassa nunatta kangiani aammalu nunatta kitaani. Tamatumalu piumasaqaatip Danmarkip naalakkersuisuinut piaartumik isumaqatigiissutigineqarnissaa kaammattuutigalugu.
Siumup anguniarpaa cyberikkut isumannaallisaaneq nunatsinni pimoorullugu ukkatarineqassasoq, tamannalu qularnaarumallugu attaveqaatitigut atortorissaarutit pitsaassutsimikkut illersorneqarsinnaasut ajortumeerinianillu pitarneqaruminaatsut pisortaqarfinni suliffeqarfinnilu annertusarneqartuassapput, sapinngisamillu nunatsinni innuttaasut piukkunnaatillit cyberikkut isumannaallisaaqataanissamut piginnaaninngorsarneqarnissaannut aqqutissiueqataanissaq pisariaqartutut isigaarput. Inuiaqatigiinni atortulersuutit pinngitsoorneqarsinnaanngitsut piginnittoqarnikkut nunatsinnit tamakkiisumik pigineqartuassasut Siumut isumaqarpoq.