Danmark pisinnaaneruvoq

Folketingip ammaanersiorneranut atatillugu, Siumut sinnerlugu Folketingimut ilaasortap, Aki-Matilda Høegh-Damip oqalugiaataa

Statsiministerip qulequtsiussimasaa ‘Danmark pisinnaaneruvoq’ qulequtatsialaasoq isumaqarpunga. Oqaaseqaammi Danmark pisinnaaneruvoq neriulersitsivoq. Tassami Danmark taava aamma sinniisuuffigisannut attaveqarnermini pisinnaaneruvoq.

Oqaaseqaat naalagaaffeqatigiinnermi atorluarneqarsinnaavoq. Naalagaaffiup avannaarpiaani najugaqartunut, periarfissagissaartitsisoqalernissaa eqqarsalersitsivoq. Danmarkimi pisinnaaneruppat, Danmarkimi ikinnerussuteqarlutik inuusunut, tassa kalaallinut, pitsaanerusumik periarfissaliisoqarsinnaasariaqarpoq.

Ilaqutariit qanoq atugaqarnerminnik uannut saaffiginnissutigisimasaat oqaluttuarilaarusuppara.

Ilaqutariit Odense Kommunemut nuunnikuupput. Angajoqqaanngorlaat, Nina Jensilu, inissaqarnerujumallutik inimik piseqqammerput. Jensi aalaakkaasumik lastbilinik aquttuuvoq, Nina ilinniagaqartuuvoq, meerartaaqqammernertilli pissutigalugu angerlarsimaannarallarluni. Taakku illumut nuunnissartik takorloortarpaat, aamma meerartaaqqinnissartik eqqarsaatigaat. Ilaqutariit taakku sulisartukkormiusut atugaqarlutik inuupput. 

Siunissamulli takorluugaat allanngorluinnarpoq. 

Ullummi ilaanni kasuttorfigineqarput.

Takorluulaarsiuk Nina Jensilu qanoq tupatsigisimassanersut, kommuunip erlinnartuumminnik pingaarnerpaamik arsaarniaraatsik paasitinneqarmata, erninnguammi arsaarinnissutiginiarpaat.

Nina nipaappallaarnerarlugu naammagittaalliutigineqarsimavoq. Nipaappallaarnera meeqqap ineriartorneranut ajoqqutaasoq kommuni naliliisimavoq. Meerartik nammineq kajumissuseq naapertorlugu kommunimut tunniussagaat siunnersorneqarput, taamaasiunngikkunik suleqataarusunngitsutut nalilerneqassallutik. Suleqataarusunngikkunik siunissami meerartik takusinnaanissaanut sivikinnerusumik periarfissinneqassapput. Aappariit aamma silassorissutsimut uuttuummik misilitsipput. Taanna misilitsinneq danskinut tulluussagaavoq, naak aappariit kalaallisut inunnguuseralugu oqaaseqartuugaluartut.

Silassorissutsimut misilitsissutaat danskisut inunnguuseralugu oqaasilinnut tulluussagaavoq, taassuma saniatigut danskit kulturiannut aamma tunngassuteqarluni.

Takorlooruk Kalaallit Nunaanni assingusumik kalaallisut misilitsillutit. Kalaallit isaannit nipituallaarnerit pissutigalugu meeqqap ineriartorneranut ajoqqutaasinnaanera pissutigalugu misilitsittariaqalersimanerit takorluulaaruk.

Ninap Jensillu oqaluttuaat allanit aamma misigineqartarpoq.

Ilaqutariippassuit kalaallit Danmarkimi najugaqartut amerlasuut uannut saaffiginnittarput. Danmarkip ingerlatsineranut soriarsinnaanngitsutut misigisarput, ingerlariaqqissinnaanatik misigisarlutik.

Kalaallimik arnamik inatsisilerituumik aamma attortinnartumik oqaluttuarfigineqarpunga.

Ninatut Jensitullu misigisaqarsimalluni oqaluttuarpoq. Kommuninit eqqunngitsumik pineqarsimalluni oqaluttuaraa. Danmarkimi inatsisilerituutut suliaqarsimanngikkaluaruni meeraa angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimassagaluartoq oqarfigineqarpoq.

Una erseqqissarusuppara, meeqqanut pitsaanerpaaq anguniarlugu angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqartassappat, angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqartassaaq.

Taamaattoq kalaallit meerartaannut eqqunngitsumik pisoqartarpoq, meeqqat kinaassusaannik arsaarnerisigut anniareersut annerseqqittariaqanngillat.

Statsministeri meeqqat statsministeriattut imminut taasarpoq.

Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartassappata, meeqqap ineriartorneranut kalluaanngitsumik inissiisoqartarnissaa ministerinit qulakkeerneqartariaqarpoq. Kalaallit meerartaat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartut kalaallinut inissinneqartarnissaat periarfissiuuttariaqarpoq, oqaatsiminnik kulturiminnillu annaasaqannginnissaat qulakkeerniarlugu. 

Kalaallit danskisut innuttaassusillit eqqunngitsumik naapertuilluanngitsumillu sullinneqartarnerat ilungersunarluinnartuuvoq. Inatsisit tunngavigalugit ingerlatsisoqarfiusumi unioqqutitsisoqarpoq.

Inatsisit tunngavigalugit nuna sanarfineqassasoq oqaatigineqartarpoq. Inatsisit nunamit suminngaanneerfimmit innuttaasunut ersertitsisuusussaapput.

Oqaatigerusutannut tulliuttumut tamanna tunngassuteqarpoq. Folketingip Kalaallit Nunaanut inatsisiliortarneranut tunngassuteqarpoq. Inatsisartut sulinitsinni demokratiskiusumik ingerlatsisussaaneq amigarpoq.

Qinersisoqareerneranit qinigaaffiup ukiut pingajussaanut ikaarsaalerpugut. Christiansborgimi nutaajunngikkaluarlunga maanna qinikkatut ukiut aappassaa maani sulivunga.

Politikkikkut suleriaatsinik assigiinngitsunik takusaqartarpunga. Ataatsimiititaliani assigiinngitsuni suleqatit peqqissaarullugu paasiniaalluarlutillu  suliaqartartut arlaqarput, taamaakkaluartoq Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami sulinermut tunniusimaneq annikippoq. Tunniusimannginneq pillugu eqqartarnikuuvunga isumassaqanngilluinnartoq.

Eqqarsaatersuutigereerluguli paasivara Kalaallit Nunaata kissaataanut salliutillugillu pingaartitaanut ilisimasakinneq peqqutaaqataasoq Danmarkip oqartussaaffiisa 36-iusut suliarinissaannut.

Inatsisilerinikkut sulinermi, inatsisit innuttaasunut tulluunnissaat pingaaruteqarluinnarpoq.

Kalaallit Nunaannit 3.000 kilometerisut ungasitsigisumit najugaqartunit innuttaasunit qinerneqarsimasut, Kalaallit Nunaanni suut pisariaqartinneqarnersut killilimmik ilisimasaqarfigineqarnerat paasinarpoq.

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut Danmarkimi Folketingimi inatsisiliornernut sulinernut ilusilersuisooqataanissaat taamaattumik pisariaqarpoq. Naak Kalaallit Nunaanni inatsisartoqaraluartoq partiinit tallimanit ilaasortaaffigineqartumik, Folketingimi ilaasortaqarpoq Kalaallit Nunaanni partiinit marlunnit assigiinngilluinnartuneersuneersuullutik.

Tamanna demokratiimut innarliivoq.

Nunatsinni Danmarkimilu Naalakkersuisuusut suleqatigiinnissaat Namminersornermut inatsimmi allaqqavoq. Inatsisartuni Folketingimilu partiit suleqatigiissinnaanerat inatsimmi toqqaannartumik allaqqanngilaq.

Taamaattumik Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu naalakkersuisuutitallit inatsisiliornerit sunniuteqarfiginerusarpaat, inatsisartoqarnermik suliaqartuusut annikinnerusumik sunniuteqartarlutik.

Tamanna allanngortinniarlugu Siumut siunnersuuteqarpoq. Inatsisartuni Folketingimut sulianut tunngatillugu siunnersuisooqatigiinnik pilersitsisoqarnissaa kissaatigaarput.

Folketingimut tunngatillugu siunnersuisooqatigiit Inatsisartunut siunnersuisassaaq, Folketingip Kalaallit Nunaannut suliaanut suleqataasassalluni. Inatsisartuni partiit ilaasortaatitallit tamarmik ilaasortaaffigissagaat kissaatiginarpoq. Kalaallit Nunaannit Folketingimi ilaasortaasut marluusut sulinermut alaatsinaattuussallutik.

Kalaallit Nunaata inuisa soqutigisaat Folketingimi sulinermi qaffassarneqassapput. Kalaallit Nunaata soqutigisai naalagaaffiup Danmarkip eqqortumik suliarinerai siunnersuisooqatigiit qularnaartassavaat. Siunnersuisooqatigiit Folketingimi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaq qanimut suleqatigissavaa, tassani Inatsisartut piumasaqaataat siunnersuisooqatigiit aqqutigalugit anngunneqartassallutik. Piumasarineqartut tusaaneqartalissapput, paasineqartalissapput suleqatigiissutigineqartalissallutillu. 

Tassanngaannit siunnersuisooqatigiit Naalakkersuisunut kiisalu Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliamut saaffiginnissuteqartalersinnaasapput, piumasarineqartut danskit naalakkersuisuinut ingerlateqqinneqarsinnaasassallutik.

Inatsisilerinikkut sulinermi partiit tamarmik tusaaneqarsinnaalissapput aamma Inatsisartut piumasaqaataat malillugit siunnersuusiortoqartalersinnaasalluni.

Siunnersuisooqatigiit pilersinneqarnissaannik piumasaqarnera matumani oqaluttarfimmit siullermiilinngilaq. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni inatsisiliornermi demokrati tunngavigalugu suleriutsit malinneqarnerunissaat siunertamut qitiuvoq. Ukiumi matumani sulinitsinni tamanna qulakkeerneqartariaqarpoq.

Uagut kalaallit inuiattut akuerineqarpugut 2009-mi. Inuiattut akuerineqarnerup malitsigaa ataqatigiinnerusumik kiisalu demokratimik aallaaveqartumik aalajangersaanerni akisussaaffigineqartariaqalerpoq. Aamma kalaallit Danmarkimi najugaqarallartut naligiimmik pisinnaatitaaffeqarnissaat, eqqortumillu sullinneqarnissaat, qulakkeerneqartariaqarpoq.

Oqaatigisariaqarporli kalaallit Danmarkimi sivisunerusumik sivikinnerusumilluunniit najugaqartut, amerlanerpaartaat ingerlalluartuummata. Taamaattoq amerlavallaat suliffissat tungaatigut ajornartitsisarput, tassunga oqaatsit kulturillu assigiinnginneri aporfiusarput, tassani kalaallit eqqorneqartuusarlutik.

Danmarkip kalaallinut danskisut innuttaassusillit Danmarkimi najugaqartut pitsaanerusumik sullittariaqalerpai.

Danmarkip demokrati Kalaallit Nunaanni attannissaa qularnaartariaqarpaa.

Taamatut oqareerlunga Folketingimi ilaasortaqatikka ileqqorissumik sulinermik kissaallugit, Folketingillu ukiuani nutaami sulilluarnissaannik kissaappakka. Qujanaq.