Aningaasanut Inatsit Kalaallit Nunaannut iluaqutaasussaq Siumumit suleqataaffigineqarpoq

Danmarkimi 2022-mit 2025-ip tungaanut aningaasanut inatsisissap isumaqatiginninniutigineqarnera naammassivoq. Siumup Folketingimi ilaasortaatitaa Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqatiginninniarnermi peqataavoq, tassani immikkoortunik arfineq marlunnik angusaqarluni. Taakku ukiunut sisamanut tulliuttunut katillugit 24 million koruuninik naleqarput.

– Isumaqatiginninniarnerni angorusuttatta amerlanerpaartai anguagut, isumaqatiginninniarnernilu danskit naalakkersuisuisa qanimut suleqatiginerat nuannaarutigaarput, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Angerlarsimaffeqanngitsut atugaat
Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu angerlarsimaffeqanngitsut atugaasa pitsaanerulernissaat Siumut Folketingimit pingaartinneqarpoq. Kalaallit Danmarkimi angerlarsimaffeqarnatik inuusut kisitsisitigut takuneqarsinnaavoq, taamaattumik taakkununnga iliuuseqartoqarnissaa pisariaqarpoq. 6431-it angerlarsimaffeqarnatik inuusut 2019-mi kisitsisit takutippaat. Taakkunannga 514-it kalaaliupput. Illuni kialaartuni kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut 14 procentit sinittarput, 5 procentii silami sinittarlutik. Kisitsisit annertoorujussuupput, tassami Kunngeqarfimmi Danmarkimi kalaallit 72.000-iupput, kalaallit 16.000-t Danmarkimi najugaqartuupput. Kalaallit inuusuttut angerlarsimaffeqanngitsut atugaat pitsanngorsarniarlugit Siumup socialministeri Astrid Krag isumaqatiginninniarfigaa. Danskit naalakkersuisuisa aningaasanik illikartitsinissaat anguneqarpoq. 4,9 million koruunit kalaallit inuusuttaannut angerlarsimaffeqanngitsunut aningaasaliisoqarpoq.

Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsut
Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsunut iliuuseqartoqarnissaa Siumut Folketingimit aamma ukioq manna ukkatarineqarpoq. Nuummi Kofoed Skolemut aningaasaliisoqarnissaa Aki-Matilda Høegh-Damimit anguneqarpoq. Kofoed Skolep Nuummi pilersinneqarnera iluaqutaasoq takuneqarsinnaavoq, angerlarsimaffeqanngitsummi Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nuuttartut ikinnerulernikuupput. Kofoed Skolep 2016-mit ammarneranit angerlarsimaffeqanngitsut Nunatsinnit nuuttartut ikinnerulernikuugaluartut, inuusuttut 18-init 25-nut ukiullit Danmarkimut nuuttartut amerlinikuupput. Taamaattumik Nuummi Kofoed Skolemut 8 million koruuninik aningaasaliisoqarnera Siumumit nuannaarutigineqarpoq.

Akeqanngitsumik kalaallisut ilinniarneq
Kalaallit Nunaanni kalaallit danskillu paaseqatigiinniarnerat equngasinnaasartoq Siumut Folketingimit oqaasertalerneqarpoq. Danskit Kalaallit Nunaannut nuuttartut kalaallisut ilinniarnissaat killeqartarpoq. Tassunga Siumut 2 million koruuninik aningaasaleerusuppoq taamaasilluni nittartakkakkut LearnGreenlandic-imi kalaallisut ilinniartoqarsinnaassaaq. Video atorlugu kalaallisut Kunngeqarfimmi sumiikkaluaraanniluunniit ilinniartoqarsinnaalissalluni.

Taassuma saniatigut ilinniartitseriaatsit pioreersut ineriartortinneqarnissaat Siumumit sulissutigineqarpoq, 1 million koruuninik illikartitsisoqarluni. 2022-23-milu nittartakkatigut kalaallisut ilinniartitseriaatsit ineriartortinneqaqqissapput, tassani danskit kalaallisut pikkorinnerulernissaat anguniarneqarpoq.

Danmarkimi kalaallisut radio
Kalaallit Danmarkimi najugaqartut oqaatsitik kulturertillu attatiinnarnissaannut atatillugu periarfissaat killeqarput, nammineq kalaaleqatit aaqqissuussinerillu ujartorlugit iliuuseqanngikkaanni. Danmarkimi kalaallisut radioqalernissaa Siumut Folketingimit kissaateqarpoq. 2022-mit 2025 ilanngullugu danskit naalakkersuisui 7 million koruuninik tassunga aningaasaliipput. Kalaallit danskisut innuttaasusillit 17.000-it Danmarkimi najugaqarput. Ikinnerussuteqarlutik inooqataapput, nammineq oqaaseqarlutillu kultureqarput. Kalaallit danskinit pingaaruteqannginnerusutut misigisimasartut misissuinerit arlallit takutissiipput. Naak kalaallit amerlarnerpaartaat ingerlalluaraluaraluartut ikiortariaqartunik ilaqarput.
Kalaallisut radiukkut aallakaatitassiaqalerpat kalaallinut iluaqutaassasoq Siumumit qularineqanngilaq. Danskillu naalakkersuisuisa kunngeqarfimmi ataqatigiinnerulernissaq anguniarpaat, kalaallisut radioqalerpat taanna aamma nukittorsaaqataassasoq Siumut isumaqarpoq.

Pineqaatissinneqarsimasunut katsorsaanerit
Aki-Matilda Høegh Damip anguniarnikuuaa kalaallit Herstedvesterimi pineqaatissinneqarsimasut katsorsarneqartalernissaat. Taanna anguneqarpoq, ukiunummi sisamanut tulliuttunut 4 million koruuninik aningaasaliisoqarpoq.Kalaallinik kalaallisut katsorsaasarneq 2017-mi taamaatinneqarpoq. Kalaallisut maanna katsorsaasoqarsinnaanngilaq, tamanna maanna kalaallinut naligiisitsiniarnermut politikkiusumut akerliuvoq. Kalaallit namminneq oqaatsitik atorlugit katsorsarneqarsinnaannginnerat Siumumit ernumagineqarpoq. Danskit oqartussaassuseqarfiata ataaniimmat kiisalu inuit pisinnaatitaaffii qaangerneqarmata, danskit naalakkersuisuisa 2022-mit 2025-mut katsorsaanernut 4 million koruuninik aningaasaliinissaat Siumumit piumaffigineqarput. Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut qanimut suleqatigalugit una pillugu aaqqiisoqarnissaa aamma Siumut kaammattuuteqarpoq.

Nuummi Neriuffik
Kræfteqartut kaammattorniarlugit suliniaqatigiiffik Neriuffik, Nuummi allaffeqalernissaanut maanna aningaasanik katersisoqarpoq. IA-p Folketingimi immikkoortortaqarfia suleqatigalugu Siumut Neriuffimmut 2 million koruuninik danskit naalakkersuisuisa aningaasaliinissaat qulakkeerneqarpoq. Kalaallit Nunaanni inuit 170-it kræftimik eqqorneqartarput ukiut tamaasa, kisitsisit assigaa Danmarkimi 17.000-it kræftimut eqqorneqartut. Kalaallit kræfteqartut atugaat pitsanngorsarniarlugit timimik sungiusaasumik atorfinititsisoqarnissaanik siunnertaqartumik aningaasanut inatsimmi siuliani angusaqartoqareerpoq. Neriuffiup suliniutai aningaasanut inatsimmit aningaasalerneqarnissai Siumumit kissaatigineqarpoq, aningaasaliiffigineqaqqinnissaalu neriuutigisimmallugu.

Peqatigiiffik ’Illorsuarmiut’ aningaasanut inatsimmit aningaasaliiffigineqarnissaa Siumumit sukataarunneqarsimagaluartoq uggornaraluartumilli iluatsinngitsoortoq Siumumit ilanngullugu oqaasertalerneqarpoq.