Isuma

Aningaasanut Inatsimmut Siumup oqaaseqaatai

Oqaaseqartoq: Karl Tobiassen, Siumup gruppiata siulittaasua

Aallarniutigalugu Siumumiit qujajumavungut aningaasaqarnermut Inatsisissamut  sunniuteqarnitsinni pitsaasumik suleqatigiissimanitsinnut. Nunatta ukiunut tulliuttunut aningaasaqarnikkut toqqissisimasumik inissisimaannarnissaanut qulakkeerinneqataaffigisatsinnut.

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortaqativut, minnerunngitsumik allatsivut qasusuillutik tunniusimalluinnarlutik pitsaalluinnartumik sullissinerannut qutsavigaavut.

Naalakkersuisut, minnerunngitsumik Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq atorfilittaalu pitsaasumik naammassisaqarfiulluartumut suleqatigiinnitsinnut qujanarujussuaq.

Siumumi Aningaasanut Inatsisissaq aallartimmalli suliniutigisavut ukioq tullermut, ukiunullu missingersuusiorfiusunut timitalersorlungit aningaasalersuiffiginissaannut isumaqatigiinniarnerit ingerlassimasavut angusaqarfigilluarsimallutigit oqaatigerusupparput.

Utoqqalinersiutilinnut Siusinaarluni soraarnerussutisialinnut pilersueqatigiittussaatitaanerup atorunnaarsinnera angusaq annertoorujussuuvoq, utoqqartatsinnut inunnullu pineqartunut aningaasaqarnikkut pitsaasumik sunniuteqartussamik aaqqiineq angusaavoq annertoorujussuaq. Utoqqalinersiutillit Siusinaartumillu soraarnerussutisiallit pilersueqatigiittussaatitaanerup atuukkunnaarnerata kingunerisaanik aningaasanik ulluinnarni atugassaminnik annertuumik iluaquserneqartussaapput.

Ukiakkut ataatsimiinneq aallartikkatsingu peqqinnissaqarfik annertuumik oqallisigaarput. Taamaattumik peqqinnissaqarfimmut ukiunut tulliuttunut aaqqiissutaasinnaasunut iluarsiissutaasinnaasunullu aningaasartalersuinerput angusaavoq annertoorujussuaq. Ukiunummi missingersuusiorfiusunut 114,5 millionit ullumikkut aningaasaliissutaareersut qaavisingut aningaasaliissutigeqqippavut. Taamatut angusaqarnerput Peqqinnissamut Naalakkersuisumut Partiinut Attaviitsumullu isumaqatigiissuteqarnermi atsioqatigisatsinnut qujassutigaarput. Ilisimaaraarpulli Peqqinnissaq Pillugu Ataatsimiititaliarsuaq inassuteqaaterpassuarnik aningaasaliissutaaqqittut qaavisingut suli annertunerujussuarmik aningaasaliisoqarnissaanik oqariartuuteqartoq. Siumumiillu siffialersittussat seeqqulersittussallu suliarineqarasuarnissaanik pingaartitsinerput oqaariartuutiginikuuarput.

Siumumiit isumaqatigiinniarnerit ingerlanneranni oqariartuutiginikuuarput, aningaasaliinerunissamik pisariaqartitsineq annertoorujussuusoq, taamaakkaluartoq aamma pingaartillutingu naammassisinnaasavut assaallu sulisinnaasut naapertorlungit aningaasaliinissarput pingaaruteqartoq.

Aningaasanummi Inatsisissamut isumaqatigiinniarnitsinni aningaasalersugassarpassuarnik saqqummiussaqarnikuuvungut. Siumumut pingaarutilerujussuuvoq aningaasalersuutissatta siammasissumik inissitsiterluarnissaat. Pingaaruteqarpormi nunamut ataatsimut isiginnilluni aningaasalersuiffiginissaat.

Tamatumani ilaalluinnarpoq inoqarfiit akimorlungit ineriartortitsineq piussappat illuliortiternerit sineriammi siammasissumik aningaasalersuiffigineri. Taamatut pingaarnersiuinerup inuusuttunut inissiat inisiallu attartortittakkanik piffinni arlalinni ukiuni aggersuni sanaartornermut aningaasanik immikkoortitsinerup kinguneranik (Kullorsuarmi, Sarfannguani, Paamiuni, Narsami, Qasigiannguanilu inuusuttunut inissiat. Qaanaami, Upernavimmi, Uummannamilu inissiat attartortittakkat). Nunaqarfinni allani inuusuttunut inissiat, aammalu utoqqarnut pisinnaanerusunut inissiat Kommunit suleqatigalungit aningaasalersueqatigiinnissanik eqqartueqatigiittoqarnissaa kaammattuutigaarput.

Namminerisamik ineqarnissaq Siumup anguniagaasa pingaartilluinnagaasalu ilagaat. Taamaattumik qineqqusaarutigereerlugu illulioriaatsip 95/5 atuutseqqilernissaanik piviusunngortitsinissatsinnut alloriarnerit siulliit Inatsisissap Inatsisartunit siullermeerneqarluni upernaamut aappassaaneerlugu pingajussaaneerlugulu akuersissutiginissaa aalajangiiffigeqqammerparput. Akuerineqarpat naatsorsuutigilluinnarparput isorliunerusuni inoqarfinnilu minnerni illuliortiternerup unittuuissimanera qaangersinnaalissagipput. Inuusuttut ilaqutariinngorsimasut namminerisaminnik ineqarsinnaalernissaanik ammaassinermik kinguneqartussaq. Akuersissutigineqarsimaleriarpallu naatsorsuutigilluinnarparput qangatut atorluarneqarumaartoq.

Naalakkersuisunulli sakkortuumik kaammattuutigaarput illulioriaaseq 95/5  atuutilerpat aningaasaliissutit  sanaartornermut pinngittuunngilluinnarluni illunik nappartuinermut atorneqassasut nakkutigilluinnassangaat.

Angallannermi, umiarsualiveqarnermi, nukissiuutini imeqarfinnilu immikkoortuni pilersaarusiornermi inuussutissarsiornikkut periarfissanik atuinermut ikorfartuisuunissaa, taamaalillunilu nuna tamakkerlugu innuttaasunik sullissinerup naligiinnerulernissaanik qulakkeerinnittuujuarnissaa Siumumi pingaartitarilluinnarparput.

Mittarfinnik sanaartortitsineq kittaartumik aningaasalersuinerit ingerlalluarput. Qaqortumi, Ilulissani Nuummilu mittarfissanik sanaartornerit naammassineranni uneqqunagu. Siumumi nunap immikkoortuini suluusalinnut mittarfiit sanaartorneqarnissaat anguniakkatsinni erseqqissumik takuneqarsinnaapput. Taamaammat nunap immikkoortuini mittarfeeqqanut qulinut misissueqqaarnerit ingerlanneqartussat iluarisimaarparput. Taakkulu pilersaarusiorfigalungit suliaqarnikkut malitseqartinneqartussanngorput. Siusinnerusukkut misissueqqaarnerni Tasiilami Ittoqqortoormiinilu mittarfiit marluk sanaartornissaat inuiaqatigiit aningaasaqarnitsinnut pitsaasumik aningaasaliinerup kinguneqarnissaa ilisimaarineqarpoq. Kingorna Qeqertarsuup tunuani Kujataanilu inoqarfinni nunap immikkoortuini mittarfinnik pilersaarusiornissamut aningaasaliisoqassasoq aningaasanut inatsisissami isumaqatigiinniarnermi pingaartilluinnarsimavarput.

Siumumi nunap immikkoortuini umiarsualiveqarnikkut aserfallatsaaliinermi kinguaattooqqanerput arajutsisimanngilarput. Taamaammat umiarsualivinnut immikkoortumut pilersaarutip nutarterneranut sulinerup naammassineqarnissaa aningaasanut inatsimmik isumaqatigiissuteqarnitsinni ilanngunneqarmat iluarisimaarparput. Taamatut nutarterineq umiarsualivinnik iluarsaassinernut taakkunanngalu aningaasalersuinermut kingusinnerpaamik 2024-mit 2025-mut aningaasanut inatsimmik suliaqarnissap tungaanut immikkut politikkikkut isumaqatigiissuteqarnissamik pisinnaanngortitsivoq. Aammalu Takornariat nunap immikkoortuinut tikinnerminni nunamut ikaarnermi akitsuusiiffiginerisingut isertitaqarnerulernissarput sammisamut aningaasalersuutissanut ilapittuutaasussaapput. Umiarsualivinnut immikkoortumut pilersaarummut Naalakkersuisut pingaarnersiuinissaat, tassanilu inoqarfinni minnerni pisariaqartitsinerit naapertuuttumik eqqumaffigineqarnissaat pingaarutilerujussuusussaavoq.

Erngup nukinganik nukissiorfinnik Nuummi allilerineq, Tasiilami allilerineq, Aasiaat Qasigiannguit nutaamik sanaartornissat piviusunngortussanngornerat iluarisimaaqaarput. Siumumiillu Tasiilamut tunngatillugu pilersaarusiorneq naammassippat tulleriiaarinermi pingaarnersiuinermi kingusinnerpaamik 2025-mi sanaartornerup aallartinnissaa pingaartitaraarput. Aammalu erngup nukissiorfiliorfinnut tunngatillugu NunaGreen-imut ukiunut missingersuusiorfiusunut aningaasanut inatsisikkut aningaasaliiffiginera iluarisimaarlutigu.

Ukiut makkua silap pissusiata allanngornerujussua nunarsuatsinni tamani nalaateqqavarput.  Sila qangamut sanilliullugu naatsorsoruminaallinikooqaaq. Tamatumalu kingunerisaanik inuussutissarsiortortatsinnut pitsaanngitsumik annertusiartortumik sunniuteqartarpoq ukiut tamaasaartumik. Taamaattumik partiit tamattaalluta Aalisartunut Piniartunut Savaatilinnullu silap pissusiata sunniinerlunnerini aningaasarsiornikkut eqquinerluttoqartillugu ikiorsiissutaasinnaasunik pilersitsineq angusaavoq annertoorujussuaq. Siumumiillu neriuutigaarput tassunga killiinnassanngitsungut. Tassami silap pissusiata allanngornerujussuata sunniutigiumaagassai siumut ilisimalinngisaannartussaavavut, kisianni qanoq iliuuseqarfigisinnaanerinut upalungaarsimalluta sillimmartaarfigisinnaavavut.

Aningaasanut inatsimmik siullermeerinninnitsinni Siumumiit oqariartuutigaarput MEERARTATSINNIK isumaginninnerput tulluusimaarutigisinnaanatigu. Taamaakkaluartoq ilisimaaraarput angajoqqaaqartoq meerartaminnik isumalluilluartunik taakkualu tamatsinnut maligassiuilluartuupput, qutsatissaqarfigeqaavullu. Meeqqanik Angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi ilaqutariit meeqqamik isumassuisussanngorlungit inuiaqatigiinni akisussaafferujussuarmik tunisakkatta atugaasa oqinnerulersitsiffiginissaanik alloriarneq annikikkaluartoq, kisiannili taakkununnga isumalerujussuaq, angusimasinnaagatsingu nuannaarutigeqaarput.

Erseqqissaqqerusupparpulli meeqqat angajoqqaaminniiginnarnissaannik suliniuteqartuarnissarput partiilersuunnangu suliarisariaqarparput. Taakkuuppummi siunissami nunatsinni aqutsisorilerumaagassavut. Kisiannili isumagineqarnissaminnik, allanillu isumassorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut piujuartussaammata taakkunuuna pisussaaffeqarnerput kommunit sullissisullu ataatsimoorluta kivitseqatigiissutigissagipput pingaarutilerujussuuvoq. Meeqqanik Inuusuttuaqqanillu ulloq unnuarlu paaqqinniffiit, ilaqutariit meeqqanik angerlarsimaffimminni paaqqutarinnittut, Inunnik isumaginnittoqarfinni sullissisut qutsavigaavut meeqqat atugarinnerulernissaannik isumassuinermi suliaannut annertoorujussuarnut. Kisiannili nalunatigu killiffipput imaannaanngitsorujussuummat, tamannalu aatsaat ataatsimoorussilluinnarnitsingut annikillisaaffigisinnaagatsingu.

Angajoqqaarsiat pikkorissartuartarnisaannik suliniutit ataavartuusariaqarput. Tamannalu ilinniarsimasunik (supervisionertitsisinnaasunik) pisariaqartitsivoq. Piumasaqaatit taakku ilaqutariinnik ilitsersuisuuneq, ilaqutariinnut katsorsaasuuneq psykologiunerluunniit tunngavissaraat. Aammalu nalunatigu pisariaqartitatsinnik taakkunannga amingaateqarluta. Soorlu aamma inuleriffinni ajornartorsiut tamannarpiaq ajornartorsiutigigipput, tassa inuleriffiusuni tamani sulisussanik amingaateqarpungut tamatumalu qanoq iliornikkut aaqqiiffigisinnaanera eqqartuiffiginerusariaqarparput.

Nunatta aningaasarsiornikkut imminut napatinnissaanik siunnerfeqartuarnissarput qitiutitsinerpullu Siumumiit ilisarnaatitta ilangaat. Danskit Naalagaaffiata tapiissutai ullumikkut annertunerpaamik isumalluutigaavut. Siumumiillu siullermeerinermi oqaatigaarput ukiut 15-init qaangiutsinnangit taakkua nungutittariaqarivut isumalluutigiunnaarlungit. Tassa upperilluinnarparput siunissami aningaasarsiornikkut nammineerluinnarnissarput. Taassumalli tungaanut annertuunik suliassaqarpungut, aamma nunanut allanut suleqateqarnitta annertusarnissaa eqqarsaatigalugu.

Avataaniik aningaasarsiornerput tamarmi aalisarnermeerpoq. Taamaammat taassuma saniatigut allanik isaatitsissutigisinnaasatsinnik toqqammaveqarnissarput massakkumiik aallunnerullugulu sukataarunnerusariaqarparput. Imeq, Aatsitassat, Erngup nukinga allarpassuillu periarfissaapput atulertariaqakkavut.

Aalisakkat nalittorsarnerat angussuarput aalisarnermik inatsisissap naammassillugu suliarineratingut. Tamannalu timitaliiffigissagutsingu suliassarput pingaarnerpaaq tassaavoq ataatsimoorluinnarnissarput. Aalisartuugutta, aalisakkerinermik suliffissuarniikkutta – minnerunngitsumik aalisakkanik avammut niuerfiit peqatigilluinnarnerisingut. Upperaarpullu aalisarnermut inatsimmik nutaamik atuutitsilernitsinni, minnerunngitsumik sinerissap qanittuani isumalluutit pitsaasumik sinaakkusiiffiginerisingut tamanna timitaliiffigisinnaagipput. Erseqqissarlunguli SULEQATIGIIKKUTTA. Taamaammat pingaartorujussuuvoq suliaqartut oqaloqatigiittuarnissaat – Tunisassiortuugutta Kattuffileriguttaluunniit. Sinaakkutit pitsaasuunissaat maani inersuarmi ataatsimoorussilluta aaqqiiffiginissaat upperilluinnarparput. Taamaattumik sinerissap qanittuani aalisakkat pisassiissutissat aqutsivinnut assigiinngitsunut pisassiissutit aalisarnerup ingerlaannarnissaanik qulakkeerinniffiginissaat pingaarutilerujussuuvoq. Ukiup tullianut pisassiissutissat Naalakkersuisut aalajangersarlugit ingerlatileruttorpaat. Aalajangikkanili kingullerni takusinnaavarput Naalakkersuisut ilaatingut apeqqusersuisortaqartut.

Aqumiut avataasiornermi nunaqavissut ullumikkornit annerusumik atorluarneqarnissaat ataatsimoorullugu iliuuseqarfiginiarnerat iluarisimaarparput. Ilinniartitaanikkut suli aallussinissarput arajutsisimanngilarput. Taamaammat ilinniartitaanermi annerusumik ingerlatsinissarput pingaartupilussuuvoq.

Nunatta kangiani Tasiilami pimoorussilluni aalisarnermik inuuniuteqarluni aningaasarsiuteqarlunilu ineriartortitsineq aallartilluartoq isumalluarfigeqaarput. Taamatut killiffeqarneq piffimmi najugallit peqataalluarnerisingut siunissami Tasiilap nunaqarfittaanilu aalisarnikkut ineriartornerup pitsaasumik inerititaqarfiulluarnissaa isumalluarnaqaaq. Taamaammat nangittumik aningaasaliiffiginera inissaminiilluinnarpoq. Nunap immikkoortuini Kujalleq, Ittoqqortoormiut aamma Qaanaaq inuutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu siuariartuutaasinnaasunik iliuuseqarfiginissaat pingaatilluinnarparput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq iliuusissanik pilersaarusiorfiginissaat.

Nunatsinni kulturikkut pisuussutitta inooriaatsimiippat, nerisaqarnitsinniippat, piorsarsimassutitsinniippat eqqumiitsuliortortavut, filmiliortortattalu pitsaanerusumik ingerlatsinissaasa attattuarnissaannik aallussiuarnissarput kinguaatsinnut ingerlattuartariaqarparput. Tamatumani pinngitsoorsinnaanngilavut inuit kajumissutsiminnik suliaqartut, taakkuali ikiliartorput. Taamaammat ullumikkut timersornikkuuppat allarpassuarnilu inuit kajumissutsiminnik suliaqartut inuiaqatigiinni kivitseqataasut qutsavigerusuppavut. Pikkoreqaasi tulluusimaarnaqaasi.

Avannaata Qimussersuinut aningaasaliissutit KNQK qaffaaffigaavut, tamatuttaaq Qajartortartunut.

Parisimi isumaqatigiissummut tunngasoq Inatsisartuni aalajangiiffigeqqammerparput. Taasissutiginerani taasisinnaasut tamarmiulluta akuerseqataaffigisatsinnik. Tungaanut ataatsimiititaliaq qulaajaalluni sulisimanera qutsatigeqaarput. Taamaalilluta tamatsinnut toqqissisimanartumik suliaq ataatsimoorussinnaalersissimammangu. Suliassartaasalu timitalersornissaannut sulineq ukiut arlalissuit ingerlasussaassasut naatsorsuutigissuarput.

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa qulequttanik amerlasoorpassuarnik erseqqissaaffiusut, Siumumiit sulilluarsimanerannik iluarisimaaqaarput. Taamatullu killiffeqarnerput Naalakkersuisunik pitsaasumik suleqateqarnerup inerneraa. Taakkununngalu suleqatigilluarnerannut qujaffigaavut.

Isumaliutissiissummut qujaqaangut, allannguutissanullu akuersaarluta taaseqataassagatta oqaatingerusupparput.

Siullermeerinninnermi sinneqartoorniaannarluta sinneqartooruteqassanngittungut oqariartuuterput tigulluarneqarsimanera nuannaarutigeqaarput.

Naggataatigut nuannaarutigaarput aningaasaqarnitta siuariartortumik ingerlanera nangissinnaagatsigu, aamma ukiuni tulliuttuni inuit atugaasa oqilisaaffiginissaat siunertaralugu Siumup sulinini nangissagaa qularutigineqassanngilaq.

Oqallilluarisi.