Ukioq manna Siumut ukiuni 45-ni politikikkut suleqatigiiffittut ingerlasimalerpoq
Siumut partiitut pilersinneqarpoq ulluni 28., 29. aamma 30. juli 1977, Upernaviarsummi Qaqortup eqqaani.
Ukioq malunnartinniarlugu Siumut pillugu kingumut qiviallattaalaartarnissaq pissusissamisoorpoq.
Tamakku 2022-p ukiariartornerani ataani katersorujoorneqassapput.
politike erssarigsoĸ piviussunik túngavilik
Atuagagdliutit 11.08.1977-imi saqqummersoq Siumut politikikkut suleqatigiiffittut – partiittut – aallartissimaneranik imaqaqqaarpoq. Normumi tassani aallartitseqataasut nassuiarpaat, suut anguniarlugit suleqatigiiffik aallartissimanerlugu.
“politikíkut suliniaĸatigîgfik Siumut julip 29-áne 1977-ime suliniarnermine ârĸissûssauneruvdlune ássigîgsitârtunigdlo maligtarissagssaĸarlerdlune partîtut autdlartípoĸ. partîp taima partîngorniardlune autdlartisarnerminut ukiut arfinigdlit atorsimavai.”
Siumut 1992-imi ukiunik 15-iliilluni nalliussivoq
Ukioq taanna, Atuagagdliutit aqqutigalugit Siumup taamani aviisia, Niviarsiaq, saqqummersinneqarpoq.
Ullumikkut aviisi naqitanngorluni saqqummersinneqarneq ajorpoq. Taamaattoq attaveqaatit atorlugit nutaarsiassanik assigisaanillu sinerissami Siumup immikkoortortaqarfiinut pisartagaqarusuttunullu siammarterisoqartarpoq, taaguuteqartumik ‘Niviarsiaaraq’.
Kalaallit Nunaat EF-ilu
EF Bâj – ANISA – qulequtaralugit Siumut nunatsinni EF-imut aninissamik sukataaruteqarnerpaasimavoq. Inuiaqatigiinni EF-imut ataanarnissaq aninissarluunniit taasissutigineqarpoq februaarip 23-ani 1982.
Kalaallit Nunaat januaarip aallaqqaataani 1973 EF-imut (ullumikkut EU-mut) ilaasortanngortinneqarpoq, naak apeqqummut 1972-imi nunatsinni taasisoqarmat 70 procentit ilaasortanngornissamut naaggaaraluartut – Danmarkimili angertut amerlanerussuteqarmata nunarput ilanngulluni ilaasortanngortinneqarpoq.
1979-imi Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarnerisa kingorna, Inatsisartut 1981-imi upernaakkut aalajangerput, innuttaasut tusarniarlugit apeqqut taasissutigineqassasoq.
Taasisitsinermi EF-imit anerusuttut amerlanerussuteqarput, taamaattumillu kingorna nunatta EF-imit ilaasortaajunaarnissaanik Inatsisartut aalajangiussipput.
EF-imit nunatta aninermigut isumaqatigiissuteqarnikkut OLT-mut ilannguppoq.
.
.
Assigiinngilagut peqatigiippugulli
1995-imi marsip sisamaanni Inatsisartunut qinersisoqarpoq. Ulloq taanna arfininngorneruvoq.
Ukioq taanna Siumut 60-inik qinigassanngortitaqarpoq. Taamani aviisi Niviarsiaq saqqummersinneqartoq qinigassanngortittut ataasiakkaarlutik qanoq anguniagaqarnerannut tunngavoq – Siumukkormiullu pisarnermissut anguniagassaaleqisimanngeqaat.
Qinerseriaaserlu taamani allaagami, qinigassanngortittoq marlunnik sinniisussaqareerluni sassartertarpoq.
Inatsisartunut qinersisarnerit allanngorartarsimanerat
Politikikkut suliniaqatigiiffiugaanni qinersinerni angusarineqartartut pingaaruteqartupilorujussuupput, taakku qanoq inuiaqatigiinni apeqqutit pingaartinneqartut allanngoriartornerannik oqariartortarmata.
Siumut allat assigalugit ukiut ingerlanerani allanngoriartorsimavoq, tamannalu partiittut ataatsimeersuartarnerpassuartigut – immikkoortortaqarfiit politikinik anguniagassanillu ineriartortitsinerisigut – pisarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussaaneq 1979-imi eqqunneqarmalli ullumimut Inatsisartunut qinersisarneq ima allanngorartarsimavoq (assimi pineqarput Inatsisartuni issiaviit) :