Siumup siuttuuffigalugu naammassillugu suliaraa Namminersornerulluni Oqartussaanerup 1979-imi anguneqarnera, aamma Siumup siuttuuffigalugu naammassillugu suliaraa Namminersorluni Oqartussaanerup 2009-imi anguneqarnera. Siumup Namminersorluni Oqartussaaneq naalagaaffinngornissamut ikaarsaariarnissamut aaqqissuussinertut isigaa, taamaammat Siumup siuttuuffigaa Kalaallit Nunatta tunngaviusumik inatsisissaata pimoorullugu suliarineqalernera, kalaallit namminneq suliaralugu ilusilersugaat.
Siumup isumaqarpoq Naalagaaffinngornissamut alloriarnissaq tullinnguuttoq siuttuuffigissagipput aamma ikaarsaariarnissaq pinartutut Siumup isigigaa, tamatumanilu innuttaasut akisussaaffiup malitsigisassaanik aammalu aningaasatigut sunniutissaanik tunngavilersorluakkamik paasissutissiivigilluarnerisigut Naalagaaffinngornissamut aaliangiinissaq pilersaarusiorluakkamik taasissutiginissaa sulissutigineqassasoq.
Siumut isumaqarpoq inuiaqatigiit imminnut aalajangiiffigisinnaatitaanerat ataqqisariaqartoq. Siumup anguniarpaa nunatta naalagaaffinngornissaa, nunamik piginnittuunitta naqissusernissaa, uagutsinnut tunngasutigut nammineerluta tamakkiisumik akisussaaffigilernissarput – avataaniit naalakkatut isigisunit oqartussaaffigineqarata. Tamatuma malitsigisariaqarpaa, nunasiatut immitsinnut isiginerput unittariaqarpoq pisussaaffimmillu tamatta tigusisariaqartugut, taamatuttaaq anguniakkatsinnut inortuilersutut pissusilersussanngitsugut.
Nunatsinni nammineerluta tunngaviusumik inatsiseqalernissarput pillugu Inatsit Tunngaviusussaq pillugu isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat, Siumut siuttuuffigisaanik naammassillugu suliarineqarpoq. Siumup anguniarpaa inuiaqatigiit Kalaallit namminneerlutik aalajangissagaat naalagaaffinngornissatta qanoq ittup qanorlu aaqqissugaasup pilersinnissaa, tamannalu tunngaviusumik inatsisikkut aalajangersaaffigineqassaaq. Taamaammat Inatsit Tunngaviusussaq pillugu isumaliutissiissutip innuttaasut peqatigalugit peqqissaartumik oqallisigineqarnissaata ingerlanneqarnissaa Siumup pingaartippaa, ataatsimoorluta qanoq ingerlariaqqinnissatta aalajangiiffiginissaa kinguarsaanertaqanngitsumik pisinnaaqqullugu.
Naalagaaffinngornissarput pillugu ingerlaavartumik paasisitsiniaasoqarnissaa oqallittoqarnissaa Siumup suleqataaffigissavaa nunattalu naalagaaffinngornissaa pillugu nunatsinni ataatsimeersuartitsisoqarnissaa Siumup sulissutigissavaa.
Naalagaaffik angutserlugu sulissasugut; assaat sulisinnaasut tamarmik atorfissaqartillugit, taamaalillutalu namminersorneq tamatsinnut pisussaaffiliisoq aqqutigalugu.
Akisussaaffiit Danmarkimit ingerlanneqartut nunatsinnit ingerlanneqalernissaat pillugu immikkut ittumik suleqatigiissitarsualiortoqassaaq, taassuma akisussaaffinnik tigusinissat tulleriiaarnissaat nalilersorlugulu piffissalersussavai. Oqartussaaffiit Namminersorneq pillugu Inatsit naapertorlugu isummerfigisassat qinersinerup tulliata naannginnerani naammassillugit suliarineqarsimanissaat anguniarneqassaaq.
Ukiut 15-it ingerlaneranni aningaasat tapiissutit aaqqissuussamik unitsikkiartuaarneqassapput, Namminersorneq aningaasatigut immitsinnut napatissinnaanermut tunngaveqassammat. Niuernikkut, aalisarnikkut minnerunngitsumik naleqalersitsinerunikkut annertusaanikkullu minnerunngitsumillu niuernikkut aningaasat nunatsinnut isertitsissutaanerulernissaat aqqutigalugit tamanna pissaaq.
Namminersorneq ingerlatarput akisussaaffimmik allanut tunniussinertut nipeqartinneqassanngilaq; nunami maani uagut namminersornerput allat akiligassaattut nipilerneqassanngilaq.
Kinaassuserput kulturerput suliffeqarfinni salliutinneqarnissaa pingaartillugu ingerlaqqissaagut, aamma aningaasaativut nerisassaatittalu atorluarneralugit, soorlu Islandikkunni tamanna periuseq atorluaraat – nammineq pilersorneq annertunerujussuarmik ukkatarissavarput.
Nunatsinni erfalasutta atugaanera pillugu maleruagassat naalagaaffinngornissatsinnut piareersarneqaleriissapput.
Kalaallit Issittormiuugatta Issittumi inunnut, uumasunut, pinngortitamut Nunat issittormiut suleqatigalugit periusissaliortoqarnissaa Siumup sulissutigissavaa. Tamatumani Kalaallit nunallu inuii allat issittumi killilersorneqaratik angalasinnaanngornissaat sulissutigissavarput, taamatuttaarlu Issittup Kitaa qinikkat Inatsisartortaasa ataatsimoorussamik siunnersuisooqatigiivinik pilersitsisoqarnissaa Siumup suleqataaffigissavaa, naggueqatitta nunallu inuiisa allat akornanni suleqatigiinneq annertusarneqassammat.
Siumup kissaatigaa uagut, nunatta inui, nammineerluta killilersugaanatalu nunatta soqutigisai pillugit nunanik allanik isumaqatigiissuteqartalernissarput – pinngitsaaliissummik nakkutilliisoqarata. Nunatta Nunanut allanut politikia inerisarneqarlunilu nukittorsarneqassaaq.
Innuttaassuseqarnermut oqartussaaffik nammineq ingerlatilissagipput Siumup sulissutigissavaa taamatuttaarlu Naalagaaffik saaffigineqassaaq peqatigiinneq allatut ilusilik aaqqissuullugu aallartinneqarniassammat; periuseq Naalagaaffiit peqatigiikkumasut (free association) tunngavigalugu ingerlasussaq. Suliassat piareersaatissat il. il. aaqqissuusaasumik aallarteqqullugit Namminersorneq pillugu Inatsit immikkut samminiarlugu aamma Naalagaaffinngornissaq piareersaasiorfiginiarlugu naalakkersuisoqarfiliortoqassasoq.
Siumup pilersikkumavai inuiaqatigiit kikkunnut tamanut pitsaasumik atugassaqartitsisut naligiimmillu periarfissaqartitsisut.
Siumup pilersikkumavai Nunatsinni inuiaqatigiit naligiissitaasut sumi inunngorsimaneq, arnaaneq, angutaaneq, upperisaqarneq imaluunniit ammip qalipaataa apeqqutaatinnagit.
Inuiaqatigiit nutaaliaasut atugarissaartut nunamilu kikkut tamarmik kiffaanngissuseqarfigisaanni toqqissisimaffigisaannilu taamaallaat ineriartorsinnaassapput innuttaasut nammineq inuunerminnut, ilaquttaminnut, eqqaamiuminnut suleqatiminnut inuttaaqatiminnullu akisussaaqataasutut misigisimappata.
Saammaasseqatigiinnissaq pillugu isumalioqatigiissitarsuup isumaliutissiissutaani ima qulequtserneqarsimasumi: “Qanga pisut paasivagut, ullumi pisut akisussaaffigaavut, siunissaq pitsaanerusoq sulissutigaarput”-mi innersuussutigineqartut malitseqartinneqassapput.
Naligiinnerup ilagaattaaq kikkut tamarmik naligiimmik ilinniarsinnaatitaanissaat – aammalu nammineq piginnaasat aallaavigalugit suliffeqarsinnaasariaqarneq. Naligiinneq demokratiip tunngavigissavaa inuit tamarmik naligiimmik naleqassusiat aallaavigalugu.
Kalaallit Nunatsinni innuttaaqataasugut amerlannginnerput akueralugu inuiaqatigiittut aaqqissuussisariaqarpugut kikkut tamarmik kissaatigisartik malillugu pisinnaasaminnik atuisinnaanngortillugit, nunatsinnilu ataatsimooqatigiinnerput mianeralugu.