2022-mut aammalu ukiunut missingersuusiorfiusunut isumaqatigiinniarnermi Siumumiit ilanngukkusutat

All.: Kommuneqarfik Sermersuummi Siumup gruppia

Kommunalbestyrelsimut ilaasortat nutaat amerlasuut iserput, taassuma soorunami kinguneraa sorpassuit pulaffiginiagassat amerlasuut. Ingerlatsineq, aningaasaqarneq, suliat, siunnersuutit nutaat il.il. Taamaattumik pissangagalugu Siumumiit utaqqivarput missingersuutit isumaqatigiinniutigineqarnissaannut suliaq, tassani pingaartitatta naqissuserneqarnissaat angusinnaagatsigu aammalu kommunitta piujuaannartitsinermik toqqammaveqarluni ineriartortinneqarnissaanut peqataarusukkatta.

Siumut Sermersooq pineqartumut saqqummiussisoq uani takusinnaavat.

Siumumiit piujuaannartitsinermik toqqammaveqarluni ineriartortitsinissaq kissaatigaarput, tassalu inissiat, suliffeqarneq aammalu inuuneq isumaqarluartoq pilersissallugu periarfissinneqarnissaq. Tassalu inuiaqatigiit sanarfineqarneranni sunniuteqaqataalluni peqataaneq.

2022-mut ukiunullu missingersuusiorfiusunut missingersuutit siullerpaamik sammineqarneranni Siumumiit nassuerutigisariaqarparput 2022-mut missingersuutinut aallaavigineqartut sukangavallaartut. Missingersuutini suliniutinut nutaanut aallartisaanissamut inissaqartitsivallaanngillat sanaartornerup iluani suliniutit ingerlareersut sipaarniarfigineqassanngippata. Sumiiffiit iliuuseqarfigineqarsinnaasut tassaapput kommunimi suliniutit inatsisinik piumasaqaatinik aallaaveqanngitsut 142 mio. kr.-it missaanni aningaasartaqartut. Kommunalbestyrelsimut nutaamut suliniuteqarniarsarisumut aallaavissat pitsaanerpaajugunanngillat. 2022-mut missingersuutinut aalajangersakkani (qupp. 4 imm. 18-imi) allanneqarsimasutuut aningaasarsiornikkut toqqammaviit kissarput.

Missingersuutinik sulinitsinni ukiunut missingersuusiorfiusunut ingammik annertuumik qaangerniagassaqarpugut. Karsimi aningaasat tigoriaannaat katillugit 6 %-iunissaannik, tassalu ukiumut minnerpaamik 100 mio. kr.-inik sinneqartooruteqartarnissamik anguniakkat angusinnaanngilavut. Suliniutit amerlanerusut akilersorniarutsigit aningaaserivimmukartariaqarpugut taarsigassarsillutalu, aningaasanik tigusigasuarsinnaanermut killissaritinneqartut qaffannerisigut maannakkutut annertutigisumik suliat aalajangiusimaannarniarutsigit. Tamannalu angusariaqarparput katillugit 1,9 mia. kr.-it tikingajallugit isertitaqartarnitsinni. Kommuninut allanut sanilliulluta kommunerput pisoorsuuvoq, aamma taanna peqqutigalugu akileraarutitigut naligiissaarinermut akiliuteqartarpugut, taamaasilluta 90 mio. kr.-it naligiissaarinermut akiliutigisarlugit. Missingersuussiortarnermut inatsit naapertorlugu pisortat missingersuutaanni isertitat aningaasartuutillu imminnut naligiittariaqarput.

Naak Siumut illuatungiliuttutut inissisimagaluartoq akisussaaqataarusuppugut ukiuni tulliuttuni missingersuutinut sulianullu sunniuteqarsinnaagutta. Suli isumalluarpugut aamma neriuutigalugu kommunalbestyrelsimi ataatsimoorluta kivitseqatigiissinnaalluta aammau immitsinnut tusarnaarsinnaassasugut, qineqqusaarnermi kissaatit neriorsuutillu saqqummiunneqarsimasut timitalissagutsigit. Taanna aallaavigalugu oqaluuserisariaqarparput qaangerniagassatta annersaat – tassalu inissaaleqinerup – qanoq qaangerneqarsinnaanera.

Innuttaasut inissaqartittariaqarpavut, inissiani akilerneqarsinnaasuni aammalu innuttaasunut naammaginartumik inuuneqarnissamut aqqutissiuusseqataasinnaasunik.

Politikkikkut oqaloqatigiinnerit, Siumup tungaaniit isummavut aallaavigalugit, tassaasariaqarput ilumut Nuuk 2030-mi 30.000-inik innuttaqartariaqarnersoq? Anguniagaq taanna attanneqarsinnaasutut isiginngilarput, tamannami inissialiornerup tungaatigut annertuallaamik tatisisussaavoq, isumaqanngilagullu maannakkorpiaq anguniagaq taanna eqquutsissinnaagipput.

Qineqqusaarnermi neriorsuutigineqarpoq Siorarsiorfik tikinneqassasoq 300 mio. kr.-inik akeqartumik sullorsualiornikkut. Ineqarnikkut maannakkorpiaq ajornartorsiutaasoq qaangerniarlugu nunaminertaq Quassussuup tunuaniittoq (Kuanninnguit) aammalu Arctic Parkip eqqaaniittoq inissialiornermut atorneqartariaqarpoq nunaminertallu qorsooqqissut inerisaavigineqarsinnaallutik.

Qaartartunik peqqumaasivik nuutinneqartariaqarpoq inissaq pillugu. Pinngortitamik pingaartitsisuulluni kissaatigineqarpoq nunatap qasuerserfiginissaanut, illoqarfissuaq nipiliorfioqisoq pujoralattorlu qimallugu. Sumiiffik tammaarsimaarfiusartoq ajoraluartumik nalilersortariaqarparput, inissianut nalinginnaasunut, piginneqatigiilluni inissiaatinut aammalu nammineq inissiaatinut sanaartorfissanik nunaminertanik pissarsiniassagutta. Tamanna piffissaqarluarluta pilersaarusiortariaqarparput aammalu aalajangiinissaq piaartumik pisariaqarpoq.

Innuttaasut akuutinneqartariaqarput aammalu minnerunngitsumik inissialiornerup tungaatigut ilisimasaqartut tamarmik aggersarneqartariaqarput eqqarsaqatigiinnissamut, qanoq iliorluta inissaaleqineq qaangersinnaaneripput, inissialiornermi aningaasaliisartut kisimik isumalluutiginagit, taakkumi inissianik namminersortunut inissianut sanaartortoqareerpat isumalluutigineqalissapput. Innuttaasut amerlavallaartut inissianut attartornermut akinut qaffasippallaanut akissaqanngillat, taakkulu kommunip matumani nassuerutigaa ukiunut qulinut atuuttunik attartornissamut isumaqatigiissuteqarnermigut, aammalu inissianik attartornermut naligiissaarinermut 17 mio. kr.-inik akiliuteqartarpoq – aammalu matumani inissiat ingerlanneqarnerannut aningaasartuutit kisitsisini akuutinneqanngillat.

Sanaartorneq aamma aqulluarnerusariaqarparput, minnerunngitsumik Nuuk City Development aqqutigalugu taarsigassarsisarneq aamma malinnaaffigisariaqarparput. Kalaallit Nunaata Aningaasarsiornermut Siunnersuisoqatigiivisa aarlerisaarutigaat kommunip inissialiornermut piginneqatigiiffia qaffasippallaamik taarsigassaqalersimasoq, aammalu aningaasarsiorneq appariataassagaluarpat tamanna pisortat aningaasaqarnerannut ajortumik sunniuteqarsinnaavoq.

Ineriartornermi ukiuni makkunani isertitatta suminngaanneernerat eqqaamasariaqarparput. Isertitat aalisakkanik avammut niuernermit pisarpoq aammalu Danmarkimiit tapiissutinit aallaaveqarpoq. Suli takornariaqarnikkut inuussutissarsiornermit isertitat annertuut suli malugilinngilavut, aamma ilisimavarput Nuummi mittarfik piareerpat inissiat tungaatigut suli annertunerusumik amigaateqalertoqarnissaa pisussaasoq. Nuup piginnaasai inissiat tungaasigut kisimi tatisimaneqanngillat, kisiannili nunatta atortorissaarusersorneqarnera tamaat. Nakorsiartarfeqarneq kigutigissaasoqarnerlu aamma illoqarfitsinni eqqarsaatigisariaqarpavut.

Siumumiit nuannaarutigivarput allaffeqarfitta NCD-mut tunngatillugu sanaartornermi piginnaasanik tunniussisarnerup matoqqavallaarnerarlugu uparuartuutigisatsinnut naalaarsimammat. Ilalerparput kommunimiit inissiat pitsaanerpaat akikinnerpaallu NCD-miit aningaasalersorneqartut sapinngisamik appasinnerpaamik ernialerlugit aningaasalersorneqarnissaat anguniarneqassasoq. Siunissami NCD pillugu najoqqutassat suunissaat pillugu politikkikkut aalajangiisoqarnissaa qilanaaraarput.

Kommunerput tamaat piorsassavarput, taamaattumik siammasinnerusumik suleqatigiinneq anguniarlugu periutsit allanngortittariaqarpavut, inissialiornermi, aqqusinniornermi imaluunniit illoqarfinni allani sanaartortoqaraluarpat suliaqartunik allanik suleqateqarluta. Tamanna pillugu siunnersuutigaarput kommunip ukiuni aggersuni sanaartugassanut suliassat pillugit Namminersorlutik Oqartussat, inissiaatileqatigiiffiit, Nukissiorfiit, Namminersorlutik Oqartussat pigisaat suliffeqarfiit illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu suliaqartut ataatsimeeqatigineqartariaqarput, taakkulu peqatigalugit sanaartugassat, sanasuaqqat entreprenørillu suliffeqarfiit anginerusut suliariumannittarsiuussinermi agguaanneqarsinnaasunngorlugit. Suliassat tamakku tamakkiisumik imaluunniit agguataarlugit suliariumannittussarsiuunneqarsinnaapput aki pitsaanerpaaq aammalu siunissamut sanaartugassat siaarnissaat qulakkeerniarlugu. Taamaasilluni suliariumannittussarsiuussinermi akunnattoortarneq pinngitsoortinneqarsinnaagaluarpoq.

Politikkikkut kissaativut eqqarsaatigalugit aamma neriuutigaarput kommunalbestyrelsip kissaatigissagaa 2022-mut missingersuutinut kissaatit saqqummiussatta oqaluuserinissaannut, taakkumi ippassaq sammisaqarnitsinni itisilerlugit saqqummiuppavut.

  • Inissialiornerit kommunip nammineq sanaartugai (attartorteqqitassaanngitsut). Ukiuni tulliuttuni kommunitsinni Inissialiornissaq anguniakkani pingaarnernut ilaavoq. Siullertulli susassaqartut peqatigalugit isumasioqatigiisitsinissaq Siunnersuisooqatigiinnik pilersitsiviussaq (Bygge Råd)
  • Innuttaasunik sullissinerup pisariillisarneqarnissaa. Susassaqarfiit akimorlugit kivitseqatigiiffiusussaq illoqarfiit pisariaqartitaat assigiinngimmata innuttaasut peqatigalugit ilusilersuinissamut allaffissornermiit siunnersuusiornissaq. Ilaqutarriit sanngiinnerusut – utoqqaat – inuit innarluutillit qanoq sullisinermik qaninnerusumik ersarinnerusumillu ilusilersueqatigineqassapat.
  • Pinaveersaartitsineq ataqatigiissoq – susassaqarfinni tamanit susassaqarfiit akimorlugit – ullumikkullu sullissineq nalilersoqqillugu -kommunimit qanoq Allorfinnik suleqateqarnerup ersarissaqqiinissaq – atornerluineq – annikinnerpaamiitinneqassappat innuttaasut akisussaaqataasut anguniarlugit.
  • Inulerisunik Sulissaaleqinerujussuaq akiorniarlugu ingerlaavartunik ilinniartitsinerup / pikkorissaanerit angingaasaliiffigineqarnissaat pingaarutilittut inissisimalernissaa.
  • Innuttaasut sullilluarneqartutut misigilernissaat anguniarlugu pingaarnersiuineq.

Kommunalbestyrelsip suliassaraa suliassat qanoq pingaarnersiorneqassanersut, taamaasilluni innuttaasunut aningaasaliissutit pitsaanerpaamik atorneqarsinnaaqqullugit. Sipaarfiusinnaasunik imaluunniit sulianik kinguartinneqarsinnaasunik tikkuussinissarput piareersimaffigaarput.

Tamanna aallaavigalugu sanaartugassat pisariaqavinngitsut – suliassanut inuunermut pingaaruteqavissunut sanilliullugit kinguartinneqarsinnaasut suuneri nalilersorpavut, taakkulu tassaapput inissiat.

Makkua sipaarfigineqarsinnaanerat siunnersuutigaarput:

Nuummi sinerissami tummeqqanik pisuffigineqarsinnaasunik sanaartugassanut katillugit 8 mio. kr.-inik aningaasaliissuteqarsimaneq. Illoqarfimmi inissat illoqannginnersallu tamaasa – nalilersoqqittariaqarpavut.

Misileraalluni sanaartornermut aningaasaliissutit 9 mio. kr.-inik aningaasartaqartut.

Sullorsualiornermi avatangiisit sunniutaasinnaasut nalilersorneqarnerat peqqutigalugu sanaartornerup kinguaattoornissaa qimerloortariaqarparput, aammalu aningaasat taakku missingersuusiorfiusunut nuutillugit.

Missingersuutit oqaluuserinissaannut piareersimavugut aamma akisussaaffimmik tiguseqataalluta, taamaasilluni kommunitta inuuffigiuminartuunissaanut pitsaanerpaamik periarfissaqartitaallutik innuttaasut inuuneqalerlutik.

Tunumi aalisakkat pisuussutit atorluarneqarnerunissaannut alloriartoqarnissaanut kaamisaasariaqarpugut, aamma siunnersuutigerusupparput kommunip sulissutigissagaa Paamiuni aalisakkerinermi ilinniakkamik pilersitsisoqarnissaa, tassanimi ingerlalluartumik fabrikkeqareerpoq.

Illuatungaatigut akileraarutip 1-procentimik qaffanneqarnissaat pinngitsoortikkusupparput, taassuma ilaqutariit tatineqarsimasut suli sakkortunerusumik eqqorneqartussaammata. Isertitakitsut eqqorneqaqqissanngillat. Missingersuutit 100 mio. kr.-inik sinneqartooruteqassappata aammalu aningaasanik tigoriaannarnik peqassappat illersorneqarsinnaassappallu, taava pitsaasumik oqaloqatigiinnissaq pisariaqarpoq. Oqaloqatigiinnissamut Siumut piareersimavoq.