Nunatta Kangiani ilisimatusarneq aallartissasoq piffissanngorpoq

Nunatsinni isorartoqisumi immitsinnut ungasilluta inuaat ikittut inuuvugut, ilaatigut nunatta peqqarniissinnaanera naammagittarfigalugu inuunitsinnilu ilinniarfigiuarlugu. Immitsinnut inuttut isumaginerput assinganik ilinniarfigilernissaa piffissanngorpoq

All.: Lars Poulsen, Inatsisartunut ilaasortaq, Siumut

Inuiaqatigiini akunnitsinni ulluinnarsiutigaarput assigiinngitsuunerput nalunngilluaratsigu; assigiinngitsuuneq nunatta isorartuneranik inooriaaseqarnitsinnillu tunngaveqartoq. Taamaakkami nunatta inoqarfiini assigiinngitsorujussuarmik tunngaveqartumik ajornartorsiutit ersiuteqartarput, naak suuneri ilisarnartaraluartut – imigassamik assigisaanillu atueriaaseqarnerput, ilaqutariinni annertuumik unammilligassaqartarneq atueriaaseqarnermit aallaaveqarluni pilersartoq assigisaallu.

Ilanngulluguttaaq aningaasarsiorsinnaaneq inoqarfinni assigiinngitsorujussuarmik inissisimavoq, annermik inuit katersuuffiginerusimasaat isertitaqarfigineqarsinnaanerullutik inissisimasarlutik. Assersuutigalugu Nuuk, agguaqatigiissillugu isertitaqarfiunerpaaq killormullu – kommunimi tassani – Sermiligaaq isertitakinnerpaaffiusoq[1]

Inuuniarnermi qaffasinnerusumik isertitaqarsinnaassuseqarneq sullarinnermut ilinniarsimanermullu tunngasarput, minnerunngitsumillu aningaasarsiornissamut periarfissaqartitsisoqarneranut. Nunatsinnilu marloqiusanik tassanerpiaq unammilligassaqarpugut imaannaanngitsunik. Ilinniarsimassuseq anguniagassaqarfigaarput annertooq, tassami 2009-mi namminersulerattali meeqqat atuarfianiit ilinniaqqinniarlutik – allatigulluunniit pikkorissaqqinniarlutik – ingerlaqqittartut suli naammaginartumik inississimanngillat. Affaannaat ingerlaqqittarput, taannalu ukiorpassuarni kigaatsuinnarmik pitsanngoriartorsimavoq.

Isumaginninnermut Ilisimatusarfik
Isumaqarpunga Isumaginninnermut Ilisimatusarfik pilersissallugu piffissanngortoq. Iluatsillugulu oqaaseq “isumaginninneq” qanoq paasisariaqarnera annertusillugu, tassami isumaginninneq tassaannaanngilaq isumassorneqarnermut ikiorserneqarnermullu tunngasoq, aamma periarfissaqarnermut tunngasuusoq isumaqarama. Isumaginninnerup iluani nunatsinni misilittakkat annertuujupput, pingaartumik nunap immikkoortuini misilittakkat eqqarsaatigalugit, soorlu Kangiani.

Meeqqanut sumiginnaaneq, avataanut inissiisarneq, kinguaassiutitigut atornerluinerit, imminut toquttarneq, inuartarneq, imigassamik aanngajaarniutinik atornerluineq, inissaaleqineq allarparujussuillu Kangiani misilittagarineqartumik ilisimatuussutsikkut tamakkiisumik ilisimasaqarfigineqarput. Kisitsisit aaneqarsinnaasut eqqarsaatigalugit Kangia qaffasinnerpaajuvoq. Taamak nunarput tamaat isigalugu paasisimasanik katersuivimmik ilisimatusarfimmik ingerlatsineq nukittorsarsinnaagutsigu tamatsinnut silatunerulersitsissagaluarpoq, minnerunngitsumik ilisimatuussutsikkut sulinerit sumiiffinni ilisimasanik tunngavilerlugit ingerlanneqarsinnaappata.

Taamaattumik upernaamut Inatsisartut ataatsimiinnissaanut siunnersuutigissallugu nalilersorpara, taamak immikkut ilisimatusarfimmik pilersitsinikkut anguniagaqarneq pissutsinillu aaqqiiniarneq sukkanerusumik ilisimasanillu tunngaveqarnerusumik ingerlanneqarsinnaalersinnaannginnersoq.

Isumaliutigaarattaaq ataatsimiititaliarsuartut ilusilimmik sulisoqassanersoq ilanngullugu siunnersuutigineqassanersoq. Qulaani iliuuseqarfigisariaqakkavut pineqartillugit qulaajagassat ataqatigiissumillu ilisimasariaqakkavut annertupput. Imaaliallaannagassaanngillat, tamarmimmi iliuuseqarniarnermi imminnut ataqatigiittussaapput.


[1] https://naalakkersuisut.gl/~/media/Nanoq/Files/Attached%20Files/Finans/DK/Skatte%20og%20velfaerdskommissionen/Indkomster%20og%20indkomstfordeling%20i%20Gr%C3%B8nland%20i%202007%20-%20Arbejdspapir.pdf