Nunanut allanut tunngasut

Nunatta nunani tamalaani sunniuteqarnerulernissaa anguniagaavoq — suleqatigiinneq nunatsinniit aallaaveqarluni inuiaqatigiinnut naleqqussarneqassaaq.

Siumup anguniarpaa sunulluunniit tunngasutigut nunanik allanik suleqateqarnissanut Nunatta nammineerluni isumaqatigiissuteqartalernissaa.

Nunarput ukiuni aggersuni annertuunik ilungersuutissaqarpoq. Nunarsuarmioqatigiit sukkaqisumik imminnut akuliukkiartuinnarnerisa tikikkiartuinnarpaatigut. Nunarsuaq inuuffigisarput allanngorpoq, Europami sorsuttoqarneranik malitseqartumik unammilligassat nutaat pisussaaffinnik annertuunik allatullu eqqarsartariaqarnitsinnik piumasaqarput, periarfissanilli nutaanik tamanna aamma uagutsinnut tunisivoq.

Aningaasarsiorneq assigiinngisitaartoq pilersikkumallugu nunat qaniginerusagut uagullu aningaasarsiornitsinnut nunat immikkut uagutsinnut pingaaruteqartut pingaarnersiuinitsinni salliutillugit sulissaagut. Ukiorpassuarni inuussutissanik pilersuineq niueqateqarnerlu aqqut ataaseq atorlugu ingerlassimasarput qimallugu, aqqutit naannerusut eqaannerusullu pisuussutitsinnillu toqqaannaq ingerlatsivigerusutagut inerisassavagut naammassillugillu.

Nunarput sorsuffiusimanngisaannartoq qaqugumut taamatut inissisimajuassasoq qularnaarumallugu sulinivut nangissavagut, qaqugukkulluunniit nunat allat akerleriissutaasa nunatsinnut appakaatinneqanngisaannarnissaat sulinermi qitiussapput. Nunarsuatsinni eqqissiviilliorfiusuni nunatta nunat tamalaat akornanni inatsisit ataqqillugit eqqissinermik sakkulersuuffiunngitsumillu tunngaveqarluni ingerlatsinini tamatigut salliutillugu sulissasoq Siumup pingaartitaraa.

Nunani issittumiittuni Inuit nunallu inoqqaavi allat, nunat akornanni naalagaaffiit killeqarfiinik killilersorneqaratik angalasinnaatitaanissaat, issittumilu sumiluunniit sulisinnaanerminnut periarfissaqartitaanissaat aqqutissiuunneqassaaq.

Siumup kissaatigaa nunarput nunat avannarliit suleqatigiinneranni sunniuteqarnerulissasoq, avatangiisit illersugaanerat, minguitsumik nukissiornermut, pisuussutit uumassusillit nungusaataanngitsumik atugaanerat kiisalu avannaarsuata imartaani oqartussaaqataanerulernissaq eqqarsaatigalugit. Taamaattumik Siumup kissaatigaa nunatta Nordisk Rådimi sinniisuutitaqalernissaa.

Siumup Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinneq pingaartippaa. Siumut isumaqarpoq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinnermi, avatangiisit pillugit tunngaviusumik oqallisigisat saniatigut, nunani issittumiittuni najugallit ajornartorsiutitut naapittagaat aamma oqaluuserineqartassasut.

Siumup pingaartippaa Issittoq pillugu apeqqutinut tamanut Nunatta sallerpaatut inissisimanissaata Naalagaaffeqatitsinnit ataqqineqarnissaa. Taamaammat Naalagaaffeqatigiinni Issittumi aallartitaq (ambassadøri) qaqugukkulluunniit nunatsinninngaanneernissaa Siumup aalajangiusimavaa.

Siumup misissoqquaa nunatta Europarådimi sinniisoqalersinnaanera. Siumut isumaqarpoq taamaaliornissaq pingaaruteqartoq, tassami Europarådimi nunani ataasiakkaanut Europalu ataatsimut isigalugu inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut suliarineqartarmata.

Siumup kissaatigaa nunatta nunanut allanut niuernermi politikikkut soqutigisai periarfissaalu nukittorsarneqassasut, nunanut ataasiakkaanut nunanullu arlalikkaanut suliniuteqarneq aaqqissuulluagaq aqqutigalugu.

Siumup kissaatigaa nunatta nunarsuaq tamakkerlugu niuerneq pillugu suleqatigiiffissuarmi WTO-mi peqataalluarnissaa. Aamma Siumup kissaatigaa nunatta nunanut allanut niuernikkut soqutigisai isumagineqassasut WTO-mi nunanut assigiinngitsut pisussaaffiliisumik, iluaqutissallu erseqqarissut pissarsiariumallugit WTO-mi suleqatigeeriaatsinut ilanngunnikkut tamanna pissasoq.

Siumup kissaatigaa nunatta EU-mik suleqateqarnerata annertusarneqarnissaa, nunatta EU-mut ilaasortanngornissaa siunertarinngikkaluarlugu. Siumup nuannaarutigaa EU-p nunatsinni aallartitaqarfeqalernissaminik piviusunngortitsinera. Siumup kissaatigaattaaq EU-p nunattalu naligiissumik suleqatigiilernissaat. Pissarsiffiunerusumik peqatigiilluarnerusumillu suleqatigiinnissaq siunertaralugu Naalakkersuisut EU-mik oqaloqateqarnerisigut EU-mut nutaamik isumaqatigiissuteqarnissaq Siumup inassutigaa naammasseqqullugu, tamatumanilu aatsitassarsiornikkut minguitsunillu nukissiornermi annerusumik peqatigiilluni inerisaasinnaaneq pingaartillugu isumaqatigiissuteqarnissaq qitiuvoq.

Siumup pingaartippaa Naalagaaffiit Peqatigiinni (NP) nunap inuii pillugit Aalajangersimasumik Oqallittarfimmi (Permanent Forum) suleqataaneq. Taanna oqallittarfik Aningaasaqarniarneq Inuttullu atugarisat pillugit Siunnersuisoqatigiinnut (ECOSOC) siunnersuisartutut inissisimavoq. Tassani pisinnaatitaaffiuvoq siunnersuisoqatigiit pisinnaatitaaffiisa iluanni oqallisigissallugit nunap inuiinut tunngasut, tassa aningaasaqarnermut inuiaqatigiillu ineriartornerannut tunngasut, kulturimut tunngasut, avatangiisinut tunngasut, ilinniartitaanermut tunngasut, peqqinnissamut tunngasut aamma inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut. Siumup kissaatigaa nunatta tassani oqallittarfimmi suleqataalluarnissaa, Naalagaaffiit Peqatigiinni ilaasortaasut akornanni ataqatigiissaarisuusartussatut.

Siumup kissaatigaa Nunarput, Avannaarsuani pingaaruteqartumik inissisimalluarnini patsisigalugu nunarsuarmioqatigiit ineriartoqatigiinneranni sunniuteqarnerulissasoq. Taamaattumik Siumup kissaatigaa Nunarput nammineq NP-mi sinniisoqalissasoq.

Siumup tapersersorpaa NATO-mut ilaasortaaneq aamma eqqissinissaq pillugu suleqatigiinneq. Nunatta NATO-mi ilaasortaanermigut peqataaffigissavaa Amerikap avannaata Euro­pallu akornanni attaveqaqatigiinnermut ikaartarfiusinnaaneq. Ilanngullugulu Siumup siuttuuffigisaanik manna Nunarput nammineerluni NATO-mut aalajangersimasumik aallartitaqalerpoq, taamaalilluni Danmarkip NATO-mi ataatsimiittarnerani Nunarput peqataasalerpoq.

Nunatta namminersulivinnissaata tungaanut Danmarkimi naalakkersuisut suleqatigalugit oqartussaaqataanerup annertusiartuaartinneqarnissaa sulissutigineqartuassaaq. Nunatta Namminersorluni Oqartussaanera tunngavigalugu, nunatsinni oqartussaasut nunatta namminerisaminik tunngaviusumik inatsiseqalernissaa ukiuni tulliuttuni suliarissavaat. Nunatta tunngaviusumik inatsisitaasaanni ilanngullugu aalajangersarneqassaaq nunatta nunanut allanut tunngasutigut illersornissamullu tunngasutigut aqunneqarnerata Naalakkersuisunit akisussaaffigineqalernissaa.

Siumup anguniarpaa nunatta nunani sanilerisatsinni niuernikkullu annertuumik suleqatigisaani immikkut aallartitaqarfeqalernissaa. Tamanna isumaqarpoq siunissami minnerpaamik nunani makkunani nunarput aallartitaqarfeqassasoq: Canada, Norge, Frankrig, Sverige, Finland, Tuluit Nunaat aamma Japan.