Kiffaanngissuseq aamma inuit tamat oqartussaaqataanerat – namminersulernerup siorna kingornalu

Ruslandip Ukrainimik tiguaanerata nunarsuarput allanngortippaa. Maanna erseqqissivoq, inuit tamat oqartussaaqataanerat aamma kiffaanngissuseq illersornerlugu imaluunniit kisermaassilluni naalakkersuineq illersornerlugu nunarsuarmi nunat aalajangertariaqalersut; naalakkersuineq nammineq nunami innuttaasunut aamma nunat allat innuttaannik naapertuilluanngitsuliorfiginnittoq sanilerissanerlugu.

All.: Siulittaasoq Erik Jensen, politikikkut siulittaasup tullia Vivian Motzfeldt aamma aaqqissuusaanikkut siulittaasup tullia Inga Dóra G. Markussen

Nunarsuarmi Inuit tamat oqartussaaqataasut sutigut tamatigut illersorpagut. Toqqaasimanngilagut, inuit tamat oqartussaaqataanerisa aamma kisermaassilluni naalakkersuisut akornanni maanna akersuuttoqassanersoq, kisianni nunarsuarmi aaqqiagiinngissutsit ilaaffiginngitsoorsinnaanngilagut. Issittoq tassaavoq sapinngisaq tamakkerlugu eqqissisimaffiusoq, kisianni nunarsuarmi nutaami aamma nunarsuup aaqqissugaanerani Nunatta peqataanerani iliuuseqarlutalu qanoq inissisimanerput nassuiartariaqarparput.

Siumumi pingaartitarput tassaavoq, maani Nunatsinni nammineerluta immitsinnut napatissinnaanissarput. Tamanna nunanik allanik pitsaasunik suleqateqarnissamik attuumassuteqarnissamillu piumasaqaatitaqarpoq. Tamatumani ingammik illersornissaq sillimaniarnerlu immikkut pineqarput. Siumumi kissaatigaarput, Nunarput nammineq nappitissinnaalernerata kingorna NATO-mut ilaaginnassasoq. Nammineerluta tunngaviusumik Inatsisissarput saqqummiuteqqammerparput, Free Association (naalagaaffiit peqatigiikkumasut) eqqartorparput danskillu Folketingianni oqallinnermik aallartitsikutsoorpugut tulluusimaaqalutalu nammineerluta oqaatsivut atorlugit oqalulluta.

Ullumikkut NATO Naalagaaffeqatigiinnerlu aqqutigalugit, USA-mut Danmarkimullu suleqatigiinnerput taamaareerpoq. Tamanna uagutsinnut pitsaasuuvoq, danskit nunanut allanut ministeriata erseqqissarmagu oqaatigalugulu ”Issittoq aamma Kunngeqarfik” qulaaniit pingaarnersiorneqartut, allaammi Europa Ukrainilu sioqqullugit. Taamaattorli qilanaaraarput, iliuutsit aamma siunissami Issittumi aallartitamik toqqaanermi malinnaatinneqartassasut, aamma taamaappoq illersornissaq pillugu saqqummiunneqartussanut sapaatip akunnerata tulliani danskit naalakkersuisuisa saqqummiussassaannut annertuumik naatsorsuuteqarfigisatsinnut. Siumumi naatsorsuutigaarput, danskit naalakkersuisui illersornissamut politiki aqqutigalugu aamma siunnersuutigisamittut ”naammassisaqarusulluni anguniagaqarnikkut” piviusunngortitsillutik aningaasanik iliuutsinillu malitseqartitsissasut.

Amerikamiut Canadamiullu Issittumi aningaasaliissutitik 70 mia. koruunit sinnerlugit qaffappaat, Danmarkimilu naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalingat qaffassimatillugu aamma danskit ministeriunerata NATO-mi Allattaanertut qineqqusaarnerata, USA-milu præsidentip Joe Bidenip naapinneqarnissaata, tamarmik danskit illersornissamut missingersuutaasa qaffannissaanik naatsorsuuteqartippaatigut. Taamaattumik piffissami aggersumi ilanngullugu naatsorsuutigaarput, ilanngulluta uagut Nunatsinnut Issittumilu aningaasaqarnikkut annertunerusumik periarfissaqarnissarput taamalu nutaanik annertuumillu aningaasaliissuteqarnissaq pissasoq, aamma Nunatsinni kalaallit suliffeqarfiutaannut innuttaasunullu.

Illersornissamut isumaqatigiissutissammi aggersumi isumaqatiginninniarnissani attaveqaasersuutitta, isumalluutivut uummassusillit aatsitassatigullu sillimmatitta, innuttatta inuusuttattalu siunissaat qulakkeerneqarnissaat ilanngullugit, Siumumit pingaarnerutissavagut. Aaqqiissutinut immikkuullarissunut pituttorusunngilagut, kisianni qanoq nunatut aningaasaliissutinut illersornissamut isumaqatigiissummiittunik pitsaanerpaamik iluaquteqarsinnaanerput ammaffigissavarput.

Attaveqaasersuutitsinnut qulakkeerineq piumasaqaataavoq
Ruslandip aningaasaqarnerput ajoquserniarlugu, nunani tamat oqartussaaffeqartuni sakkutuujunngitsut attaveqaasersuutaannik eqquisinnaanertik, takutinnikuuaa. Tamatumani ilaatigut suliffeqarfinnik aamma attaveqaatinik qarasaasiatigut iluaqutit aqqutigalugit ajoqusiiniarneq pineqarpoq. Ilutigitillugu paasineqarsimavoq, Ruslandip kilitsissiat umiarsui atorlugit immap naqqani attaveqaatit tamaasa eqqorluinnartumik sumiissusersisimagai.

Ullumikkut nunat tamarmik imminnut attaveqaateqarnissartik pinngitsoorsinnaanngilaat, uagullu Nunatsinni nunarsuarmioqatigiinnut ilaavugut. Nunarsuarmiunik niueqateqarpugut, aamma nunarsuarmioqatigiit tigussaasumik digitalimillu suleqatigaagut.

Innuttavut ikittut piffiillu imminnut ungasittut ima isumaqarput, nunanut allanut naleqqiulluta naalagaaffinnut ajortumeeriniartunut sanilliulluta innarleruminarnerunerput. Europami nunat, nunami immamilu kabelinit attaveqaasersuuteqarput, kisianni maani Nunatsinni innarleruminarnerujussuuvugut. Tamatumani pingaartumik digitalimik attaveqaasersuutitsigut taamatut inissisimavugut.

Innarleruminaannerusunik attaveqaasersorsimanissarput pisariaqartipparput – imaani kabelit suli amerlanerusut – taamaasilluta nunarsuup sinneranut attaveqaasersuutitigut kipisaanissarput ajornarnerulersissagatsigu, tassami imaani kabeli qaartinneqarpat imaluunniit kipineqarpat, tamanna pissaanillit akersuunnerannik, kilisaatinit imaluunniit ilulissat pinersoq apeqqutaanerusussaanngimmat.

Akisoorujussuanngussaaq. Akisoorujussuaq. Aamma atuisut akilersinnaasaannit akisunerussaaq. Kisianni pisariaqarpoq, nunarput isumannaatsuussappat NATO-lu peqatigissappagu.

Taamaattumik Siumumi isumaqarpugut, NATO-mi, USA-mi, Danmarkimi EU-milu suleqativut peqatigalugit attaveqaatinik nutaanik aningaasaliissuteqarnissamik periarfissat misissussagivut. Attaveqaatit sakkutuunit inuiaqatigiinnillu sakkutuujunngitsunit atorneqarsinnaasut.

Tamatumani pineqarput qaammataasat, kabelit, mittarfiit, aqqusernit, umiarsualiviit aamma tigussaasumik attaveqaatit illersornissamut innuttaasunillu sakkutuujunngitsunut atorneqartut. Marloqiusamik aaqqiissutit, annertuumik illersornissakkut aningaasaliissuteqartariaqalernermi, kalaallinut suliffeqarfiutitsinnullu aningaasaliissutit taakku ilanngullutik iluaqutaaqqullugit.

Isumalluutinik qulakkeerineq
Manna tikillugu Issittoq nunarsuarmi aaqqiagiinngissutsinik eqqorneqarsimanngitsutut oqaatigikannerneqarsinnaavoq. Taamatut ingerlaneq Nunatta soqutigisarissavaa, kisianni ilutigisaanik ingammik Ruslandip Kinallu akornanni sillimmartaarnerup annertusisap kiisalu illuatungaani tamat oqartussaaffeqarfiisa soqutigisaasa akornanni ima pisoqarsinnaavoq, aalisarnerput aaqqiagiinnginnermut peqataalersinneqarsinnaammat.

Iliuuseqarnikkut kingunerititat aamma niuernerup iluani soqutigisat illersorlugit akersuunnerit ima isumaqarsinnaapput, aalisakkanik pisassiissutit pillugit isumaqatigiissuteqartoqarsinnaajunnaarneranik, imaluunniit pissaanilissuit ilaasa aalisakkanik anngiortumik aallerniarlutik aalisariutinik Issittumukartitsinerat – tamatumani umiarsuarnik sorsuutinik ikorfartorneqarlutik.

Ulluni makkunani ilaatigut USA, EU, Japan aamma Korea Kujalleq niuernerup iluani akersuussinnaanernut innarleruminaannerulernissaminnut piareersarlutik sulipput.

Tamanna ilaatigut ima isumaqarpoq, pingaaruteqartunik tunisassiornissaq siunertaralugu aatsitassanut pisariaqartunut appakaanniarlutik Nunatsinnut isigisut.

Taamaattumik illersornissamut isumaqatigiissummi tullermi isumalluutitsinnik tunisassiornerput aamma assartuinerput – uumassusillit aatsitassallu tamaasa pitsaanerusumik isumannaarnissaat sillimaffigissallugit pingaaruteqarpoq.

Inunnik isumannaarineq
Mittarfinnik nutaanik aningaasaliissuteqarnerup inuit amerlanerujussuit Nunatsinnukarnissaannik kinguneqassaaq. Takornariatut tikittut, aamma suliartorlutik maannartut pineqarlutik.

Tamanna ima isumaqarpoq, amerlanerujussuit pinngortitami angalalissasut, tamatumani perlasinerit ajutoornerillu qanoq annertutigisumik pinaveersaartinnerivut apeqqutaatinnagu, siunissami akulikinnerusumik pisalissammata.

Nunarput ima angitigaaq, qaquguluunniit upalungaarsimaneq Danmarkimi Islandimiluunniit piusoq angunngisaannassallutigu, kisianni piffinni taakkunani marlunni innuttaasut upalungaarsimanermut annertunerusumik minnerusumilluunnit ilaatinneqarput. Danmarkimi illoqarfinni annerusuni tamani uummatinik aallartitsiniartartunik arpattartoqarpoq, taakkulu uummammik unittoortunut ikiueqqaartussatut aggersarneqartarput. Islandimi pinngortitami ajoqusersimasunik nammineq kajumissutsiminnik sulisunik peqartoqarpoq.

Ullumikkut pinngortitatsinni arlaat ikiorneqarnissaminik pisariaqartitsilerpat, nassaariniarneranni piffissaq annertooq atorneqarsinnaasarpoq. Taamaattumik upalungaarsimasut namminneq kajumissutsiminnik peqataasut pilersinnissaat pingaarnerutittariaqarparput, taakkulu ajornartoornermi ikiuisinnaaqqullugit atortunik tunineqartassapput. Sakkutuujunngitsunut aningaasaliissutit aamma sakkutooqarnikkut illersuinermi atorneqarsinnaasut.  

Ullut tamaasa piniartut, aalisartut, takornarianik angallassisut nunamilu pisullutik angalasut tusindillit nunatsinni siammarsimapput. Innuttaasut nukingi nukittussusaallu ilanngukkutsigit, inuit inuunerinik annaassaqarsinnaavugut. Sakkutuut illersuisut pisariaqartitsissappata, umiarsuarnik umiatsianillu isigisaqarlutik angalasut pisariaqartutigut nakkutilliinermut ilanngunneqarsinnaapput.

Oqartoqartarpoq isit sisamat marlunnit takunnissinnaalluarnerusut. Uagut oqartarpugut, isit tusindillit isinit sisamanit takunnissinnaalluarnerusut.

Siunissamik qulakkeerineq
Piffissamut nammineernerunerulernissatsinnut piareersassaagut. Taamaattumik Kangerlussuarmi Issittoq illersorsinnaajumallugu ilinniagaqarnissaq pilersittariaqarparput. Ilinniagaq tassaassaaq Nunatsinni unammilligassatsinnik pisariaqartitatsinnillu qitiutitsisoq, aamma upalungaarsimanissamut nakkutiginninnissamullu siunertaqartoq.

Ilinniagaq ilutigitillugu ilinniartoqarfitsinnik pioreersunik suleqateqarsinnaavoq, taamaasillutik inuusuttut immikkut ilinniagaqarsinnaalersillugit, tamatumanilu sakkutuuni illersuisuni inuiaqatigiinnilu sakkutuujunngitsuni sulinermi qaffassarnermut ilanngunneqarsinnaanngortillugit. Taamaaliornikkut uagut nammineerluta Nunatsinni illersornitsinnut tunniussaqarsinnaavugut.

Taamaakkami pingaaruteqarpoq, illersornissaq pillugu Nunatsinni aningaasaliissuteqarnissaq – sakkutooqarnikkut aamma sillimmasersorsimanissatsinnut tunngasutigut – tamakkulu ima pilersaarusiorneqassasut, suliffeqarfiutivut suliaq tamakkerlugu ilaannaannulluunniit neqeroorsinnaasunngorlugit. Taamaasillutik suliffeqarfiit ineriartorsinnaapput piginnaasanillu pisariaqartunik annertusaasinnaallutik, siunissamilu Nunatta sillimaniarnerani sullissisinnaallutillu aaqqiissutinik ineriartortitsisinnaassapput. Naatsorsuutigaarput danskit aningaasaliissutaat, suliffeqarfiit Namminersorlutik Oqartussat pigisaat ilanngullugittaaq suleqatigalugillu pisassasut.

Ulloq taanna nammineq napatilerutta, inuit suliffeqarfiillu amerlasuut piareersimasut akunnermiorilersimassavarput, taakkulu nammineq upalungaarsuinitsinnut sillimaniarnitsinnullu tunngaviullutik ingerlassapput.

Naak Siumumi Nunatta namminersulernissaa sulissutigigaluarlugu, nunarsuup sinneranut mattutissalluta sulinngilagut. Nunanut suleqatitsinnut tatiginartuuvugut aamma aaqqiagiinngissutsit oqaasertalersussallugit tunuarsimaarneq ajorpugut, aaqqiissutissarmi tamatsinnut kiffaanngissutsimik siunissamillu pitsaanerusumik pilersitsisussaq ujartortuarparput.

Nunarsuarmi nunat tamat oqartussaaqataanerannik ingerlatsisut akornanni ullumikkut peqataavugut, aamma namminersulersimanitta kingorna ingerlavik taanna aalajangiusimassavarput.