Folketingimi ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Dam Siumumit partiip anguniagai danskit aningaasaqarnermut inatsisaanut oqalugiartarfimmiit saqqummiuppai. Tamanna aningaasaqarnermut inatsisaanut oqallinnermit oqallisigineqarneranut siullermut atatillugu pivoq.
Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu aningaasat agguagassat danskit aningaasatigut inatsisaaniit 30 millionit koruuniupput, nunat marluk akornanni agguagassat. Taamaattussaanngikkaluarpoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqalugiaatimini taama oqarpoq.
“Danmarkip Savalimmiunut pisussaaffii ikinnerupput Kalaallit Nunaannut sanilliullugu. Taamaakkaluartoq Atlantikup avannarpasissuanut ilaasortat sisamat aningaasat agguagassat assinganiit aningaasanut inatsit pillugu isumaqatigiinniarnerni isumaqatiginninniartarput. Apeqqutaaleqqavoq, pitsaanerussanersoq aningaasat agguagassat avinneqassanersut , assinganik nalilersornata”, Aki-Matilda Høegh-Dam taama oqarpoq.
2021-imi atuagaq ´Imperiets Børn´Anne Kirstine Hermannip atuakkiaa saqqummerpoq. Atuakkami aaqqissuuteqqinnerit pineqarput, Danmarkip Kalaallit Nunaanni 1940-kkunni 1950-ikkunnilu iliuuserisimasai. FN nalujunnaarsinniarlugu Kalaallit Nunaat Danmarkimi nunap aggorneraannaassasoq, danskit naalagaaffia amerlasuunik aaqqissuutitsivoq, kalaallit “qallunaanngorsassallugit” ataqatigiinnerpullu aningaasaqarnerpullu allanngortinniarlugu.
Atuagaq danskit oqaasiiniit kalaallisuumut nutserneqassagaluarpoq, Siumup Folketingimi ilaasortaa taama isumaqarpoq. “Anne Kirstine Hermannip suna tamaat saqqummiunneqarsinnaasut saqqummiuppai, nassaarisinnaasimasai nassaarisaallu atuakkami paasissutissat saqqummiullugit. Siumiit isumaqarpugut kalaallit pisussaaffeqartut oqaluttuarisaanerput nammineq perput ilisimassallugu. Taamaattumik Imperiets børn kalaallisuunngortinnissaannut aningaasanik immikkoortitsiniarpugut”, Aki-Matilda Høegh-Damip oqalugiartarfimmiit erseqqissarpaa.
Aammattaaq Siumut siunnersuutigaa aningaasat Foodlab Kujataa Kujataanit immikkoortinneqassasut.
“Foodlab Kujataa nutaaliortuuvoq ataatsimoorfiulluni illoqarfigisanut nutaaliortunut, illoqarfigisanit nutaaliortut. Foodlab Kujataa aammattaaq illoqarfigisanit nioqqutissanit toqqorsinermut, inuussutissarsiutinik ineriartornermut, nerisassiornermut pilersitsisunut sullarinnermilu inuussutissalerinermut tunngasut akisussaaffik siunersiueqatigiinnissamut akisussaasuuvoq. Inuussutissalerinermut tunngasut danskit pisussaaffigaat, uagut maanna qinigaaffimmi Kalaallit Nunaanni ineriartorteqqissavarput”, Aki-Matilda Høegh-Dam taama oqarpoq.
Taamalu atuakkialerineq, oqaluttuarisaaneq, piorsarsimassuseq, kalaallisut atortussat atorneqarsinnaasut, aningaasanut inatsit pillugu isumaqatigiinniarnermut qaaqqussutit, aningaasat agguagassat assigiinngitsut, avatangiisimut innimiginninneq, inuussutissalerinermut tunngasut akisussaaffiit, inuussutissarsiornermi ineriartorneq il.il, danskit aningaasaqarnermut inatsisaanut 2023-imut piviusunngortinnissaa Siumut sulissutigissavaa.