Inuit Ataqatigiit Sermersooq aqussinnaanngilaat

Siullermik Inuit Ataqatigiit 2015-imi kommunit peqatigiiffiannit, Kanukokamit, kommunerput anisippaat. Kingorna siunertarilerpaat inuit Nuummut nuussasut, tamannalu kinguneqassasoq 2030-mi Nuummi 30.000-inik innuttaqalissasoq. Maannalu partii taanna narluinnarluni nallararpoq oqarluni, naak inissaqartitsisoqanngikkaluartoq tamanna siunertarisimagitsik

All.: Inga Dora G. Markussen, Kommuneqarfik Sermersuummi Siumup gruppia sinnerlugu

Una allataavoq Kommuneqarfik Sermersuummi borgmesterip suli nalunaarutiginngikkaa, aningaasanik atorniarnissamut akuersaarluni atsiorsimalluni 20 million kr. nalinganik, aamma tamanna ajuusaarutigalugu. Tamanna allaaserisap imarisaannut allannguuteqanngilaq. Kisianni borgmesterip iliuuserisimasaasa tamatsinnut uppernarsarpaa, suut tamarmik ammasumik nerriviup qulaanut ilineqassasut. Kommunalbestyrelsi eqquutsitassaminik akisussaaffeqarpoq.

Pissutsit qallunaat qungujunnartuliaralugu filmiliaanut “Ebberød bank”-imut assersuunneqarsinnaasut, tassaapput periutsit aningaasalersuinermut toqqammavilersuinerluttupilussuulluni iliuuserineqarsimasut, pissutsillu tamakku Inuit Ataqatigiit ukiuni amerlasuunni siulersuisimanerannit initullutik inissisimasimapput. Kikkut tamarmik salloqittagaasimapput. Illut akisunaarujussuarlugit mamianartuliaralugillu pinerisa qulaatigut, inissaaleqisunik iluaquteqarniapilullutik suliaqartut aningaasalersorneqarput. Tamarmik attartortunut akiligassanngortitassanngorlugit. Piffissaq tamaat Inuit Ataqatigiit pilersaarusiarisimasartik tunngavilersorneqarsinnaanngitsoq ilisimasimavaat.

Eqqaamalaartigu, innuttaasut akileraarutaat ukioq manna 17 millioninik akiliuteqassammata aappaagulu 28 millioninik akiliuteqassallutik. Taakku inissiat 416-it akisunaarlugit attartornerinnaanut atugassat. Inissiat attartukkat kommunip piseqqaartussaatitaaneq atorlugu kingorna pisiarisinnaavai, isumaqatigiissutaasut ullorititai naappata. Pisiariniarlugit aalajangissagutta, taava marloriaammik akilersimassavagut, attartornerini akiusut ingasattajaartut akilereerlugit. Eqqaamassavarput inissianik taamak aaqqissuussiniarsimaneq kommunip kisimi ooriaatiginngimmagu. Inissianik attartortut ilanngullutik nammineq akiligaralugillu aamma boligsikringi aqqutigalugu akilersugaraat – taamak pisinnaatitaasut akornanni. Qassit boligsikringi atorsinnaannginneraat ilisimanngilarput, taamaakkaluartorli avaqqutaarisoqarneratigut taperteqqittoqartarpoq. Ineqarnermut suliassami pineqartumi suli nalusagut annertupput, tamannalu ernumanartutut isigaarput.

Apersorneqarneq uissuumminartoq
Kommuneqarfimmi Sermersuumi siusinnerusukkut borgmesteriusimasoq, Inuit Ataqatigiinneersoq, Asii Chemitz Narup, KNR-imut uissuumminartumik apersorneqarluni oqarpoq, kommunip ilisimareersimagaa Nuummi qarsupittumik anguniagarineqarluni pilersaarut, 2030-mi 30.000-inik innuttaleqalersitsisussaq tunngavissaqanngitsoq. Borgmesteriusimasup pilersaarummi illersuilluni siuttunut ilaalluinnartup ajuusaarutigaa, nammineq borgmesteritut issianermini kommunimut nuuttartut ingasavissimasut, taamaalillunilu inissianik pissarsiortut amerlatsinnerini inissiat ikippallaarlutillu ajorpallaartut kisiisa isumalluutaasimmata.

Anguniakkat taakkorpiaat massakkut borgmesteriusup aamma tunuliaqutseeqataasut maanna nersorlugit ingerlateqqitaat. Ilami innuttaasut 19.000-inngormata Brugsenip saavani kaffisortitsipput. Sunaana nalliuttorsiutiginiaraat? Silaqanngitsutut iliornerusutut nalileruminarneruvoq. Illoqarfiit pingaarnersaat ataqatigiissitsisinnaanermigut annertuumik tatineqarsimavoq.

Nakorsiartarfik aamma kigutilerisarfik malinnaasinnaanngillat, akissaatikinnerpaasullu eqqugaanerpaallutik. Inuit akissaqanngillat kigutilerisarfimmut namminersortumukassallutik. Ilanngutigullu aqquserngit bilerpassuit uninngaannarlutik ingerlaqqiffigisinnaajunnaagaat, tamannalu ullaat tamaasa ualikkullu pisarpoq. Tassalumi tamakku atuunnerini inissianik amigaateqaruttoratta. Tamakkua tamarmik tigussaapput. Ullaat tamakkiallugit innuttaasutut misigiuaannarpavut. Illuatungaanilu oqarasuaammi nipi oqaqattaarpoq: Utaqqisuni normu 71-iuvutit – utaqqineq akeqanngilaq. Sooroorujuk.

Innuttaasut susinnaajunnaarsinneqartut
Unamminartorpassuaqareeruttortoq Inuit Ataqatigiit aalajangersimajuaannarpaat, sineriassuarput inuerutissasoq innuttaasullu Nuummut nuutitaassasut. Allatut oqaatigalugu, Inuit Ataqatigiit kommunimi innuttaareersut susinnaajunnaarsereerpaat, aalajangeqqaannarlugulu, innuttaasut sineriammeersut Nuummut nuussasut, naak partiip nalunngereeraa, illussaaleqinerup killissani qaangereeraa. Nuummi innuttaasut illuliorfissamilluunniit tunineqarsinnaanngillat. Aatsaat illorpassualiorumasut periarfissinneqartarput, sapaatillu akunnerit arfineq pingasut tusarniaapallareernikkut illuliorfissamik tunitittarput illunik portusuunik sanaartorruusarniassammata.

Illuliorfissatut atugassat atorsimasinnaagaluartut nalinginnarnik inissianut inunnut inissaminnut aningaaserivinnut atorniarsinnaanngitsunut. Illuliorfissat amerlasuutigut tunniunneqartarsimapput suliffeqarfinnut pisortaniit tapiiffigitillutik iluanaarujussuartartunut. Eqqaamassavat, taamaallaat inissiap attartugaanissaannut tapiissutinik pissarsiinnaratik, aamma Nunatta Karsianiit aningaasalersugaagamik aaqqissuusseriaaseq 20-20-60 atorlugu. Uani pisumi uagut, Nuummi najugaqartuusugut, ajorsartuuvugut.

Borgmesteriusimasoq, Kommunit Nakkutilliisoqarfiata inatsisaatsuliorsimaneq asuliinnavillu sulisimaneq pillugu sakkortuumik uparuartuinnerata kingorna, allatut iliorsinnaanngilaq, narluinnartariaqarpoq. Tamanna Siumut Nuup annertuumik ataqqivaa.

Ajortoqanngilarooq
Ajornartorsiulli angineruvoq Inuit Ataqatigiit akornanni kingoraartaasoq, maannakkut borgmesterip issiaviani issiasoq. Imatut paasinarpoq, soorlulusooq borgmesteriusup miserratigilluinnaraa, arlaatigut ajortoqartoq. Allaallumi aalajangiinissaq sioqqutitsiarlugu qunusaarivoq, Kommunit Nakkutilliisoqarfiat eqqartuussivinnut tunniunniarlugu – Inuit Ataqatigiit pissusilersuutaat pinngitsuutinniarlugit, iluatsillugulu inuiaqatigiittut inatsisit tunngavigalugit aaqqissuussisimanerput akornusersorlugu.

Sapaatip akunnerani kingullermi Siumut gruppiata kommualbestyrelsi qinnuvigaa, ineqarnermut tunngasut immikkut ittumik ammasumik kommunalbestyrelsimi ataatsimiissutigineqassasut. Tamanna Inuit Ataqatigiit, Demokraatit aamma Naleqqap piumanngilaat. Isumaqarnarpoq innuttaasut paasitikkumanngikkaat qanorpiaq pisoqarsimanersoq. Tamanna ilungersunartumik tatiginninnermik tatisineruvoq.

Ilami kommunalbestyrelsimi ilaasortatut pisussaaffigaarput, suliassaq misissorluassallugu aamma Kommunit aqunneqarnerat pillugu Inatsit atuutitissallugu. Inatsisit pineqartut tassaapput uagut kommunalbestyrelsimut qinikkatut pingaarnerpaatillugit malitassavut. Inatsisit ima pingaartigipput allaat tamatta qanoq paasineqarnissaanik pikkorissartinneqareerluta. Inatsisini allaqqavoq kommunalbestyrelsitut sulinermi suna akisussaaffiginerlutigu, borgmesterip akisussaaffia, kommuninut nakkutilliisut inissisimaffiat minnerunngitsumillu allaqqavoq, kommunalbestyrelsimut ilaasortat akisussaatinneqarsinnaasut taamalu pinngitsaalillugit akiligassinneqarsinnaasut, iliuuserineqaqquneqartut malinneqanngippata. Inissiat pillugit akilersuisussaatitaanermut suliaq imaannaanngilaq, piumasaqarporlu uagut kommunalbestyrelsimi ilaasortat suliapilummut aaqqissuussissasugut – borgmesteriusimasup maannallu borgmesteriusup iliuuserisimasaat torersassagivut.

Akiligassaq sukkasuumik annertusiartuinnartoq
Maannalu innuttaasut akiligassaq sukkasuumik annertusiartuinnartoq akiligassarilerpaat, inissiat akii akilersorlugillu inissianik attartortut tapiissutaat saniatigullu boligsikringi akilersorlugit. Assersuutigalugu 11 millionit siorna ukioq mannalu 17 millionit. Siumup gruppiata akuerisimavaa 17 millionit inissiat akiinut nalimmassaanermut tunniutissallugit. Tassami aappaagumut aningaasatigut pilersaarutip takutimmagu, inissianik attartortut ajortumik inissisimassasut, inissiap attartorneranut akivia akilissappassuk.

Peqataaffigisinnaanngisarput tassaavoq, immikkut ittumik 11 million kr. immikkoortissallugit, arlaata ”puigorsimammagu” ingerlatsinermiut akiligassaq, inissianik attartornermi tamanut aningaasartuutaasunut atuuttoq. Kukkuneq tamanna ingasalluinnartumik kukkuneruvoq, uagutsinnullu takutitaa tassaavoq, inissianik attartornermut isumaqatigiissusiornermi passussinerlulluni ajutoorujussuartoqarsimasoq.

Tamakkiisumik isiginninnerput annaavarput. Tamanna nassuerutigisariaqarpoq. Kommunimi qullersarput borgmesterilu suliassaminnik aqutsinngillat. Tamannalu arlaatigut paasisinnaavara.

Ajornartorsiut uaniissimasinnaavoq, inissianik pilersuineq tamakkiisoq A/S-nut tunniunneqarsimammat, taakkulu kommunalbestyrelsimut ilaasortanut aammalu tusagassiortunut qaammaasaqartitsinngillat. Naluarput iluliornernut sanaartugassat qanoq isumaqatigiissusiorneqarsimanersut, suullu allat sianiginnginneripput. Nalunngisatuarput tassaavoq, aningaasatigut periarfissavut sukkasuumik matoorneqarmata periarfissaarutitinneqarlutillu. Uagullu kommunalbestyrelsimi ilaasortatut tamakku tamaasa ilisimasussaagaluarpavut. Innuttaasup alapernaalluartup takusinnaavaa, Nuummi inissiassanut sanaartugassanut 0 kr. immikkoortinneqarsimammata. Tasiilami, Paamiuni Ittoqqortoormiinilu illuliassanut immikkoortitsisoqarsimavoq, Nuummulli aningaasaliisoqarani. Piginnaaneqarnerput tamaat Iserit-mut Nuuk City Development-imullu tunniussimavarput, akuerineqarluinnaruttalu ukiumut ataaseriarluta pissutsinik paasitinneqalaarsinnaavugut.

Paasissutissiisarnerit amigarluinnartut
Kommunalbestyrelsip ataatsimiittarnerini suliassamik paasissutissiisarneq amigarluinnartarsimavoq, ilami misigisimanartarpoq, ilumut piaaraluni taamak iliortoqarnersoq. Qanoq ililluni tamakku tamarmik pisinnaappat? Ataatsimiissuterpassuit ataatsimiinnerni matoqqasuni ingerlanneqartarsimapput. Kommunalbestyrelsi akisussaaffeqartoq qanoq ililluni tamakkununnga anngaasuinnanngortinneqassava, ilami innuttaasut aningaasaataat atorlugit ingerlatsisuuvugut.

Siumup gruppiani februaarimi 2020-mi alapernaarsuilluta nilliagaluarpugut, tassami takusinnaagatsigu, aalajangiinissatsinnut tunngavissagut amigartut. Taamani naammattumik paasisinnaasimanngilarput, inissianik attartornerpassuit qanoq aningaasatigut kinguneqassanersut. Tamanna ullumikkut paasisinnaanngorsimavarput.

Ebberød Bankitut ingerlatsineq unittariaqalerpoq. Tamanna pissutigalugu Siumup gruppia aalajangiusimavaa, kommunalbestyrelsip immikkut ittumik ataatsimiittariaqartoq, taamaalilluta kommunalbestyrelsimi ilaasortatut piviusumik takusinnaanngorniassagatsigu susoqarsimanersoq, aamma kingunerisassai – paasitinneqarluarsimasutut – akisussaaffilersorsinnaaniassagatsigit. Taamaalillutalu kommuni torersaassinermik aallartitsilluni ingerlaqqissinnaanngussagaluarpoq.

Innuttaasut pisinnaatitaaffigivaat ilisimassallugu, akileraartarnermut akiliutitik qanoq atorneqarsimanersut qanorlu atorneqarnersut.

Tamannami pissusissamisuuginnarpoq.