Maanna ineqarneq pillugu mamianartuliamik nutaamik saqqummertoqarpoq. Tamannalu Aasianni utoqqarnut sapinnginnerusunut inissialiamut tunngasuuvoq. Ineqarneq pillugu mamianartuliaq nutaaq Kommuneqarfik Sermersuumi ineqarneq pillugu suliamut toqqammaviatigut assigiissinnaapput. Kommune Qeqertalimmili ineqarneq pillugu mamianartuliaq allaaneruvoq, suliap ingerlanera ataatsimiititaliat susassaqartut kommunalbestyrelsilu peqataatinngilluinnarlugit ingerlatsiniartoqarsimammat.
All.: Aqqa Samuelsen aamma Frantz Lundblad, Qeqertalimmi Siumup gruppia sinnerlugu
Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoqarfimmut allakkanik takunnissinnaatitaaneq aallaavigalugu takusinnaavarput utoqqarnut inissialiassat siunertamut allamut atorneqalissasut kommunimit sulissutigineqalereersimasoq. Tassani tupinnartua uaniippoq: Kommunalbestyrelsimi ilaasortat sinnerisa allannguiniarneq ilisimanngimmassuk.
Allaammi Ataatsimiititaliaq Inuani ilaasortat (Aningaasaqarnermut ataatsimiisitaliaq) ilisimanngilaat. Ineqarneq pillugu mamianartuliamut aattaat allakkanik takunnissinnaaneq aallaavigalugu paasissutissanik imaannaanngitsunik paasisaqarnikuuvugut.
Aamma utoqqarnut sapinnginnerusunut inissialiat naammassimmata ilisimatinneqarnikuunngilagut utoqqaat inissianut nutsersinnaanngitsut qaammammut akigitinneqartussat annertungaarmata.
Utoqqarnut sapinnginnerusunut inissialiat illumut aamma nutaajusumut saniani inissisimasumut innarluutillit angerlarsimaffittaavannut atatilerneqassasut aamma ilisimatinneqarnikuunngilagut.
Ataatsimiititaliaq Inuit (Isumaginninnermut ataatsimiititaliaq) inersimasut innarluutillit Aasiannut angerlarartinneqarnissaannut pilersaarummut aamma ilisimatinneqarnikuunngilaq.
Suliaq mamianartumut killippoq
Aasianni utoqqarnut sapinnginnerusut inissialiat pillugit suliaq mamianartumut killimmat kommunalbestyrelsimi Siumup gruppia kommunimi aqutsisunut apeqqutinik arlalinnik decembari qiteqquttoq apuussaqarsimapput, maannamulli akissuteqartoqarsimanani.
Pineqarpoq 2018-mi Inatsisartut Aningaasanut Inatsisissaanut atatillugu utoqqarnut illuliortitsinissamut Namminersorlutik Oqartussanut qinnuteqartoqarsimanera, taamani 26,3 mio. kr. tagginneqarlutik. Naak kommuni qinnuteqaammut itigartinneqaraluartoq sanaartorneq aallartinneqarsimavoq, maannalu uteriarfissaaruttutut inissisimasoqalermat suliaq qulaajarneqartariaqartoq pisariaqalersimasoq Siumut isumaqarpoq.
Suliaq aallartinneqareersoq Aningaasanut Inatsimmut 2019-imut kommuni qinnuteqaqqippoq, maanna aningaasartuutissatut missingiussaq 22 mio. kr.-nut apparlugit. Taamaalinerani illut pineqartut naammassineqangajalersimapput. Sulialli aallartinneqareersimasut qinnutigineqarsinnaanngimmata kommunip qinnuteqaataa itigartinneqaqqippoq.
Maanna ilisimaneqalerpoq utoqqarnut sapinnginnerusunut inissialiat pineqartorpianut inigitissallugit akisuallaassasut aamma “utoqqarnut sapinnginnerusunut inissialiat” Namminersorlutik Oqartussanit aningaasaliiffigineqarsinnaanngitsut, taamaallaat utoqqaat ataatsimut najugaqarfii (institutionit) pineqartarmata. Naak 2019-mi 22 mio. kr.-nut missingiut apparneqaraluartoq maannamut 28 mio. kr.-nit atorneqarsimapput – 2017-mi qinnuteqaraluarnermut sanilliullugit amerlanerusut.
Qulaajaanissaq pisariaqarpoq
Siumut sinnerlugu kommunalbestyrelsimut ilaasortat suliap ingerlasimaneranut paasisaqarumallutik apeqqutinik arlalinnik kommunimut nassiussisimapput, ilaatigut apeqqutigalugu illuliat akissai pillugu kommunalbestyrelsimut ilaasortat qanga ilisimatinneqarsimanersut aamma kommuni Namminersorlutik Oqartussanut sanaartornermut taperneqarnissamik qasseriarluni qinnuteqarsimanersoq.
Kommunimi killiffigisatsinnuttaaq atatillugu paasissallugit pingaaruteqarput inissiat pineqartut qaammammut qanoq akeqassangatinneqarnersut, sunalu pissutigalugu utoqqarnut inissialiaagaluit maanna institutionitut atorneqalernissaat takorloorneqalersimasut kommunalbestyrelse ilisimatinngilluinnarlugu.
Ilanngullugu innuttaasut ilisimasariaqarpaat illuliarineqartut maanna qanoq akeqartussatut inissisimanersut, utoqqaallu susaartussanngortinneqartutut inissinneqaraluttualersut allatut qanoq iliuuseqarfiginiarneqarnersut?
Tukattumik ingerlatsineq apeqquterpassuillu
Siumup gruppiata pingaartutut isigaa paasissallugu, sanaartukkanut tunngatillugu kommunitut annertuumik inissinnerluttoqarnera kommunitsinni akisussaasut tukattumik sulisimaneranik pissuteqartoq, minnerunngitsumillu kommunimi qinikkat tamarmik piffissaagallartillugu paasissutissanik tamakkiisunik naammaginartunillu ilisimatinneqartarsimanngitsut.
- Borgmesteri atorfilittalluunniit kommunalbestyrelsimi ilaasortanit tunuliaqutaqaratik aammalu minnerpaamilluunniit paasissutissiinatik sanaartukkat 28 mio.-ninik naleqartut affaannik aningaasanik qinnuteqarsimagaluarneq akuerineqarsinnaanngilaq.
- Inissiat sananeqarnialermata utoqqarnut nammineersinnaanerusunut sanaartugaassasut kommunalbestyrelsip aaliangerpaa. Maanna paasinarsimavoq ataatsimiititaliat susassaqartut marluk Ataatsimiititaliaq Inoqarfik aamma Ataatsimiititaliaq Inuit sanaartukkat allatut atorniarneqarneranut pilersaaruteqalernermi tusarniarneqarsimanngitsulluunniit. Tamanna kommunalbestyrelsip suleriusaanut annertuumik innarliisoq isumaqarpugut.
- Sanaartukkat akileraartartut akiligarivaat, taamaammat borgmesteri amerlanerussuteqartullu innuttaasunut nassuiaasariaqalerput. Isertukuluttumik innuttaasunut ilami allaat kommunalbestyrelsimi ilaasortanut pissusilersorneq tamaanga unittariaqarpoq.
- Aasianni utoqqarnut sapinnginnerusunut inissiat amigaataasorujussuupput. Utoqqarnut sapinnginnerusunut inissialiat 2022 novemberimi sanaartortuniit tunniunneqartut maanna 2024 aallartippoq suli iserterfigineqaratik. Nalunngilarput inissat marluk naammassereernerisa kingorna imermik ajoquserneqarnikuusut. Kisianni sooq taava inissiat ajunngitsut ulloq manna tikillugu inulerneqanngillat?