Markus E. Olsen
Maani qeqarpunga nunarput inuiaqatikkalu sinnerlugit, tulluusimaarutigalugu kiisami politikkikkut oqaatsivut sakkugalugit suleqataasinnaanngortugut, alloriarnerlu tamanna inuiattut immikkuullarissuunitsinnut nikisitseqataavoq annertooq; tassungalu killinniarneq inuttut inuiattullu akikitsuinnaasimanngilaq.
Tusagassiorfiit apersorput sooq Kalaallisut oqaluttariaqarnersunga qallunaatupalaarsinnaatillunga.
Oqaatsivummi sumiuunitsinnik kinaassutsitsinnillu ersersitseqataasut maani inimi kiisami akuerineqarsinnaalerput; taamaattoq uanni tamatsinullu pisariinnerpaasimassagaluarpoq toqqaannaq Folketingip nammineq aaqqissuussaanik nutserunneqarsimasuuguma.
Nunatsinnimi sungiusimavarput Pingaartitavut Naleqartitavullu pineqaleraangata – aamma Namminersorluni Oqartussaanerup ingerlatsiviini pimoorussineq takornartaasoq, massami allaat uagut nammineq nunatsinni takornartatut pineqartugut, oqaatsivut pisortatigoortumik pingaarnertut oqaasiugaluartut ilisimavarput tamanna oqaasiinnaasoq pimoorussinertaqanngitsoq!
Pissutsit sungiutiinnarsimasagut taamaattussaannartullu isigilersimasagut unitsinniartigit.
Naalagaaffeqatigiinnerup oqaasiinnasup aqqani naligiinnginneq ersarippallaaqaaq, tamannalu akueriinnarneqarsinnaanngilaq.
Taamaammat Naalagaaffeqatigiinnermut naligiiffiunngitsumut maniguutiinnartussatut anngaaginnartarnerput killilertariaqalerparput.
Allaat timersornikkut nunanut allanut unammisartugut nunarput nammineq sinnerlugu peqataasinnaanerat killilersorneqarpoq.
Inukulunnguaq kalaaleq Qallunaatut innuttaassuseqalerumalluni piumasaqaatinut immersuisimasuuguni angusinngitsoorsimassagaluarnerpa?
Massa Inatsisitigut ukiut 70’it matuma siorna pinngitsaaliissummillusooq pituttugaalluta, allaat Inatsisitigut kinaassusiagaalluta – kinaassutsittami uppernarsaataani allassimavoq Danskiusugut; danskiuvunga? Naagga!
Inatsisitigut danskiussusermut pilliutitut kikiattugaajuarnerput akueriinnarsinnaajunnaarparput, tamannalu inuiattut nikussaaleraluttuinnarnitsinni naammagilerparput!
FN’p tamanna immikkut nalunaarusiortartuisa aamma uppernarsaqqammerpaat, inuttut inuiattullu missukutaanerput ersoqqinneqarsinnaajunnaartoq.
Nunasiaasimanerput 1953’mi Tunngaviusumik Inatsisit aqqutigalugit atorunnaarsinneqaraluartoq salloqittaatitut ippoq Inatsisitigut inuiattut immitsinnut illersoriarfissaarulluta sulaq, qanoq ililluni eqqunngitsoq Inatsisit atorlugit eqqortunngortinniarneqarsinnaagami?
Maannamut taajuut Naalagaaffeqatigiinneq kusassaataavoq HC Andersenilluunniit oqaluttualiaatut tusaruminartiginngitsoq, piviusuupput ilaatigut kanngunartulianik imaqartut, allaat kinguaassiutitigut innarligaasimaneq inuiattut nungusaanertut taaneqarsinnaasoq, tamannalu qallikkut qanoq sivisutigisumik attassinnaaripput apeqqusertariaqalerparput.
Pisimasut tamassa ilamininngui utoqqatsertariaqalernermik kinguneqartartut.
Kikkut inuiaat allat imminut ataqqisut, imminullu tatigisut Naalagaaffiup allap ataani taamak pineqarsinnaappat?
Immitsinnut nikaginerput, ajukkunnerput nalligilersarnerpullu inuiattut inituallaaqaaq.
Nuna imminut allaffissornikkut napatilersinnaanngilaq inuusutissarsiutitigut tunisassiornikkullu akigissaartitsilluni qaffassaanermik annertuumik pilersitsinngippat?
Nuna oqaasiinnartigut atuuffeqanngitsunik Inatsisiliornikkut pilersinneqarsinnaanngilaq.
Oqaatsit, iliuutsillu imminnut ataqatigiittariaqarput, taamaanngippat suna tamarmi isasuussaaq upperineerullunilu.
Sooq qarmarsuup ataani nangilerluta sutsilerlutalu qinnuloortutut pissuseqaannassaagut?
Statsministeri, nunasiaasimanerup qarmarsua suleqatigiilluta uppisinniartigu!
Nunarput Seqernup qinngorneratut Naalagaaffinngoraluttualersoq qanortoq issikkaluami kialaarnermik qinngorsimali.