Siumup pingaartilluinnarpaa siunissaq eqqarsaatigalugu eqqartuussiveqarnerup nunatsinniit oqartussaaffigineqalernissaa, tamannali aatsaat pisariaqarpoq suliffeqarfiit eqqartuussiveqarnermut attuumassuteqartut tamarmik isumannaatsumik naalagaaffimmiit piorsaaffigineqareernerisigut. Siumup pingaartippaa eqqartuussiveqarneq pinerluttaalisitsisarnermullu tunngasut nunatsinniit tiguneqassasut nunatta aningaasarsiornikkut nammineerluni tamakkiisumik ingerlasinnaalerpat.
Eqqartuussiveqarnermut ataatsimiititaliarsuup inassutai naapertorlugit Inatsisartut, Naalakkersuisut Folketingimullu ilaasortat aqqutigalugit Siumut sulissaaq.
Tassunga tunngatillugu Siumup makku ilanngullugit sulissutiginiarpai:
- Nunatsinni eqqartuussiveqarneq nunatsinni pissutsinut naleqqussarneqassaaq.
- Inatsisilerituutut ilinniarsimasunik eqqartuussisoqartarnissaq pisariaqarpoq.
- Illersuisut ilinniartinneqarlutillu pikkorissartinneqartassapput.
- Pinerluffigineqarsimasunut pinerlussimasunullu katsorsaasarnissaq pitsaanerusoq anguniarneqassaaq.
Pineqaatissiisarneq pinerluttunillu isumaginninneq
Pinerluttunik pineqaatissiisarnerup pinerluutaasunut naapertuunnerusumik pillaasarnissaq anguniarneqarpoq. Nalilersuutinut ilanngullugit eqqarsaatigineqarput piffinni pissutsit pinerluffigineqartullu atugarisaat.
Pinerlunnikkut eqqorneqartut isumagineqarnerisa sullinneqarnerisalu pitsaanerunissaat anguniarneqarpoq, tamatumani eqqarsaatigineqarput pinerluffigineqartut piaarnerpaamik ikiorneqartarnissaat saaffigisinnaasaasalu siammartertuarnissaat.
Nunatsinni inuit eqqartuussiveqarnikkut kiffartuunneqarnerat eqaatsumik ataqatigiissumillu suleqatigiiffiusumik piorsaqqittariaqarpoq.
Siuliani taaneqartut aallaavigalugit pisariaqarpoq pinerlussimasut isumannaatsumik inissinneqartarnissaat, pinerluffigineqarsimasut pinerluttorlu tamaasa eqqarsaatigalugit.
Nunaqarfiit isertitsiveqalernissaat pisariaqavissoq anguniarlugu Naalagaaffik aningaasaliissuteqartariaqarpoq nunaqarfinni pissutsit naammaginanngeqisut aaqqiiviginiarlugit, tamatumanilu Namminersorlutik Oqartussat kommunillu suleqataanissaat pisariaqarluinnarpoq.
Politeeqarneq
Siumup anguniarpaa politeeqarnerup pinerluttunillu isumaginninnerup nunatsinniit tiguneqarnissaat.
Kalaallit politiinngorniartartut amerlisartariaqarput politiit suliffimminni pitsaanerusunik atugassaqartilernerisigut, politiitullu atorfiup soqutiginarsartuarneratigut.
Siumup sulissutiginneratigut maanna nunatsinni politiit suliaminnut akisussaaffimminnullu naleqqunnerusunik Danmarkimi suleqatimi akissaataasa assinginik akissaateqartinneqalernissaat soraarnerussutisiaqalernissaallu anguneqarpoq.
Politeeqarneq nunatsinniit tiguneqarpat avatangiisimik piniakkanillu nakkutilliineq ilanngullugu politiinit isumagineqalissaaq, politiillu piniarnermi avatangiisinillu nakkutilliisussanik ilinniartitsisalissapput.
Siumut isumaqarpoq, naak politiinngorniartarnerup aaqqissugaanera naalagaaffimmit oqartussaaffigineqaraluartoq, ilinniartitaanerup iluani oqaatitsinnik piginnaasaqarneq naleqarnerusutut isigalugu inissinneqassasoq, piukkunnarsinnaasut qallunaatut piginnaasakinnerinnaq aallaavigalugu mattunneqartariaqanngimmata.
Taamatuttaaq Siumut isumaqarpoq ernumanartutut isigineqartariaqartoq ukiuni kingullerni amerlasuuni malunnaatilimmik kalaallit ukiorparujussuarni politiitut misilittagallit allanik periarfissarsiortalermata, suliffeqarfiummi iluani kalaaliuneq qaffakkiartornissamut aporfiussanngimmat. Tamanna danskit naalagaaffiannut iluarsiivigineqarnissaa angutserlugu saaffiginnissutigineqassaaq.