Asasakka nunaqqatikka sinerissami sumi ittusi tamassi, ukioq pisoqarfiusimaqisoq qaangiutilerpoq. Siunissaq ornitarput qaamasuussappat meerartannguavut siulliutsigit, siunissaq ornitarput qaamasuussappat inuuniarnikkut tunngavigut, aningaasarsiornerusinnaanissatsinnik tunngavissagut pitsaasut aaqqissuutsigit, politikikkut anneruniutiginagit.
All.: Vivian Motzfeldt, siulittaasup tullia
Asasakka nunaqqatikka sinerissami sumi ittusi tamassi, ukioq pisoqarfiusimaqisoq qaangiutilerpoq taamaammallu pinngitsoorumanngilanga ukiumut qaangiutilersumut tamanut qujallunga pisorpassuit ilaat pingaarnersiorlugit isummersulaassallunga.
Aasaq aasarisseruttoraa Siumut Qasigiannguani ataatsimeersuarpoq, tassani sulinitsinni tunngavitta pingaarnersaat nutarterneqarpoq Siulittaasussatsinnillu qinersineq pisarnitsitut ataatsimeersuarnermi ullormi kingullermi aamma naammassineqarluni.
Naalakkersuisooqatigiit sulinerat
Naalakkersuisooqataalernitsinninngaanniit sulineq annertooq ingerlapparput, inatsisartut ataatsimiinneranni unnuaq ilanngutipajaarlugu suliffigisarlugit. Inuit Ataqatigiillu suleqatigiilernitsinni Naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissut tunngavigisarput aallaavigalugu angujumasarpassuagut timitalersorpagut maanna tigussaasumik ilaatigut takussutissaqarfigilikkatsinnik. Pilersuisooqatigiittussaanerup atorunnaarsinneqarnera, takornarialerinermi periusissiaq, peqqinnissaqarfimmi aningaasaleeqqinnerit aaqqissuusseqqinnermik kinguneqartussat, aalisarnermut inatsississatut siunnersuut, Issittumi periusissiaq saqqummigajalersoq, Kinami sinniisoqarfitsinnik pisortatigoortumik ammaaneq, ukiarmi inuusuttut nunaqarfimmeersut ataatsimeersuartinneqarnerat ukiumi nutaami oqariartuutigineqartut aallaavigalugit suleriaqqinnissamik tikkuussiffiusut il.il. Tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut innuttaasut peqatigaglugit oqaluuserineqarnissaa upernaaq manna aamma aallartinneqartussanngortoq suliassaraarput qilanaarluta ornitarput.
Issittoq akersuuffiussanngilaq
Nunarsuarli inuuffigisarput aamma allanngorpoq, issittullu annertuumik ukkatarineqarnera uagutsinnik annertuumik pisussaaffiliisoq ikittunnguunitsinnik assaallu kivitsisinnaasut amerlannginnerannik unammillerneqartuarpoq.
Pissaanilissuit nunat marluk akornanni inissisimanerput aatsaat taamak unammillerneqartigilerpoq Europami sorsuttoqarneranik tunngaveqartumik, inuiaavugulli nunanut allanut sorsunnermik akeqqersimaarnermillu takutitsisimanngisaannartut, taamatullu inissisimanerput oqimaaqatigiissaakkamik nunat iligisat demokratiimillu tunngaveqartumik ingerlatsiviusut assigalugit, assuarlerneq pigiutigalugu eqqaamaqqusiuarpugut aqagu aamma ullussaqartoq tamatta peqatigiiffigisariaqakkatsinnik, soorluttaaq aamma Ruslandip issittortaaniittut Inuit naggueqatigut puigunngikkigut – Taamaammat taamak oqaraluarluta oqaatsit uku pingaartittuarpavut: aqagu ullussaq aamma eqqisseqatigiissinnaassutsip anersaavanik peqarfiussasoq issittorlu qaqugumulluunniit akersuuffinngunngisaannassasoq.
Politiki tassaavoq isummersorneq inuiaqatigiillu qanoq aaqqissuunneqartariaqarnerannik oqaloqatigiinneq. Siumut maanna ukiuni marlunngulersuni Naalakkersuisooqataalluni inissisimavoq, akisussaaffimmik tigusisimanerput nunatta kinguaassattalu qanoq killissunneqaratarsinnaanerannik nukivut kattullugit pakkersimaarinninneq annertunerpaaq angujumallugu – nukiit kattuttariaqarnerannik – tunngaveqarpoq. Inuiaqatigiit inuuffigisavut ajunnginnerusumik inissiffeqassappata partiip qalipaataanit sallersaajuassapput inuiaqatigiit Kalaallit taakkulu kinguaassaat, taamaammat uatsinni pingaarnertut qitiusoq tassaajuarsimavoq, demokratiimik ataqqinnilluta inuillu taasisimanerannik ataqqinnilluta akisussaaffimmik tiguseqataanissaq, aquummik tigumminneqataanissaq, naak illuatungiliuttutut oqitsorsiorluta isornartorsiuerusaarneq atorsinnaagaluarlugu, tassa Siumup politikkia.
Anguniakkat nutaat
Siumup ataatsimeersuarnerani isummersoqataanitsinni anguniakkat nutaat Siumup ukiuni tulliuttuni tunaartaralugit aallaavigisassai isumaqatigiissutigaagut. Taakku piviusunngortinniarnissaanni qitiusutut isumaqarfigissakka tassaapput: Nunatta naalagaaffittut ineriartornermini aallaavigisassai minnerunngitsumik aningaasarsiornikkut annertuumik alloriarnissarput qanoq ilusilimmik ineriartortissaneripput.
Nunarput aningaasarsiornikkut annertuumik alloriaqqittariaqarmat, aalisarnerup avataatigut alloriarfigisinnaasai ilaatigut tassaapput:
* Nunatta pisuussutaanik atuilluarnissarput, minnerunngitsumillu nunatsinni aatsitassat, erngullu nukinga annertuumik atorluarlugu tunisassiorsinnaaneq, nunarsuarmi mingutitsinnginnerusumik ingerlatsinermut tapertaalluarsinnaasut nunarsuarmioqatigiillu anguniagaannut qanillattussagutta pisariaqartinneqarluinnartut, aamma
* Mittarfissuit piareerluinnalerneranni takornarialerinerup iluani annertunerpaamik mittarfissualiornerit iluaqutaalernissaat, minnerunngitsumik nunaqavissut ineriartornermi tamatumani salliutinneqarnissaannik suliat piviusunngortinneqarniissaasa aqqutissiuunnissaat.
Taakkuupput aningaasaatitta kaasarfimmiit kaasarfimmut nikititsilaartaqattaarnerit qimannissaannut atugarissaarnerunermullu annerusumut pisariaqarteqisatsinnut aningaasalersuutissavut.
Aatsitassanut inatsit
Taamaammat maanna killiffigisatsinni Siumumi isumatusaartutut isiginngilarput aatsitassanut inatsit, oqartussaaffiup tiguneraniit maannamut, amerlanerussuteqalaarnikkut allanngortinneqartarnera. Inatsit maanna avataanit aningaasalersuerusuttunut nalornisitsivoq, nunap inui aqeqqummi pingaaruteqaqisumi avissimammata. Isumaqatiginngisaannarpara isumaqatigiiffivut kisiisa tunngavigalugit sulinerit ingerlanneqartassappata, isumaqatigiinngiffivut oqaloqatigiinnikkut naapitinneqartussaammata. Taamaaliortariaqarpugut nuna manna asasarput inuuffigineqarsinnaanera illersorneqarsinnaajuassappat. Kulturitoqqatsinniippoq nunamik atuilluarneq, paarsineq, aammali pissutsinut allanngorartunut avatangiiserisamullu naleqqussarsinnaassuseqartuarneq, taammaammat kinguaariit uagut – tulliuttullumi, puigussanngilarput nuna manna tummisarput aningaasarsiornissatsinnut aamma atortussaagatsigu.
Nunarput nammineernerulluni allanillu isumalluuteqarpallaarani ingerlaqqittariaqarmat nuna tummisarput aamma aningaasarsiorfigisinnaasariaqarparput, soorlu nunat allat tamarmik taamak iliortartut innuttatik inuuniarnermikkut tunngavissaqaqqullugit, inuulluataarsinnaaqqullugit sanngiinnerusortaminnullu naammaginartumik isumassuisinnaaqqullutik.
Imaappoq nammineerusunneq annerusoq, kiffaanngissuseqarneruneq, atugarissaarnikkullu pitsaanerusumik atugaqarumaneq – ulluni inooqataaffigisatsinni aningaasarsiornerunissamik piumasaqarpoq, tamanna allanut akiligassiissutigisinnaanngilarput.
Nunarput pisuussuterpassuarnik ulikkaarpoq, sumiiffinni siammaseqisumik inissisimasunik, aningaasarsiornikkut ineriartuutigisinnaasagut. Tamakkuli atorluarneqassappata politikkikkut nalornisitsineq qimattariaqarparput, aatsitassanut inatsiseqartariaqarpugut nalornisitsiffiunngitsumik kikkullu pissaanermik tigusisimanerannit aallaaveqartumik allanngorartinneqanngitsumik, taamaaliussagutta isumaqatigiinngiffivut oqaloqatigiissutigisinnaasariaqarpavut!
Aatsaat taamaaliorutta aningaasarsiornikkut annertuumik siuariaatigisinnaasavut pitsaasumik tunngavissaqartilissavagut, aatsaat taamaaliorutta nunarsuarmioqatigiit mingutitsinnginnerunissaq pillugu isumaqatigiissutaannut ilanngunnerput tigussaasumik takussutissaqalissaaq, aatsaat taamaaliorutta uagut nunatut nunarsuarmioqatigiinnut akisussaaqataalluta tunniussaqarsinnaanerput takutissavarput.
Oqarluartaarneq kisimi naammanngilaq, minguitsuussuseq pingaartillugu politikkeqarsimagaanni – nunarsuaq ataasiusutut isigineqartariaqarpoq. Naatsorsuuteqanngisaannassaagut kalaaliunerput pillugu immikkut asattuunneqassalluta, naalagaaffinngornissaq kiffaanngissuserlu perusoqisarput angussagutsigu tigusineq tunisinermik naleqartoq aamma ilikkartariaqarparput.
Parisimi Isumaqatigiissut
Nunatta Parisimi isumaqatigiissummut peqataalernissaanik siunnerfeqarnermi, tamakku tamarmik aamma nalilersuiuarnitsinni eqqaamassavagut. Siumumiillu nuannaarutigaarput, nunatta nunatut namminiussuseqarluni Parisimi isumaqatigiissummut maanna ilannguttussanngormat, imaanngitsoq – siullermik siunnersuutigineqartutut – Danmarkip ataani ilanngutsinneqassasugut, avatangiisinummi oqartussaaffik nammitsinnik tigoreernikuuvarput.
Tamatumani taamaalilluni naqissuseqqinneqarpoq Nunatsinni nunatta nammineq ingerlatsinissaa siunnerfiusariaqartoq, nunamut allamut aperiartoqattaanngikkaluarluni. Taamaattorli isertuutissanngilara tassunga killinnginnermi isummersornerpassuit ilutsinni ingerlassimagatsigit, kissaatigaarpummi nunarput nunarpassuit allat assigalugit nunaminik ineriartortitsisinnaajuassasoq allat killilersuiffiginngisaannik.
Tunngaviusumik inatsisissaq
Naalagaaffinngornissamut alloriaqqiffiusumik suliat ingerlaqqipput:
* Naalagaaffinngornissamut naalakkersuisoqarfimmik pilersitsivugut, Siumup ataatsimeersuarnerani piumasarineqartutut, aamma
* Inatsisit tunngaviusussat pillugit isumalioqatigiissitaasimasup upernaaq manna isumaliutissiissutiminik Inatsisartunut tunniussivoq, taassumallu innuttaasunik peqateqarluni akuutitsillunilu suleriaqqinnissamik Inatsisartuniit tikkuussineq aallaavigalugu suliakkiissutitalerneqarsimalerluni. Taamaallilluni qulequtaq ukiorpassuanngortuni timitalersugaarpianngitsumik oqalliffiusoq maanna tunngavissalimmik suliakkiissuteqarluni innuttaasunik tusarniaaneq aallartittussanngorlugu.
Inatsit Tunngaviusussaq pillugu isumaliutissiissut pitsassuaq tulluussimaarutissaavoq, naak oqallinnerit ilaatigut kusananngitsumik nikaginnittumillu partiit ilaannit oqariartuuteqarfiusimagaluartoq, Siumumi kalaaleqatitta tamaviaarlutik suliaat nikassanngisaannarpavut.
Kiffaanngissuseq piumaffigeqatigiinnerunissamik piumasaqarpoq
Piffissaq nalligarput timitalimmik alloriaqqinnissamik tunngavissaqalersitsisoq tulluussimaarutigingaarparput, taamatulli oqareerlunga eqqaasitsissutigilara Naalagaaffinngornissamik kiffaanngissutsimillu annerusumik angusaqarusulluni sulineq tunissutaannavianngimmat tamatsinnilli annertuumik piumasaqarmat.
Inuiaqatigiinni kisitsisit isigisatta ilaat pitsaanngippallaarujussuarput. Ilumoorsinnaanngilaq inuiaqatigiit taamak ikitsigaluta meerartatsinnik paarsinerluneq akisussaaffimmillu qimarratiginninneq taamak alianarluinnartigisoq annertutigisorlu isiginnaartuuffigissallugu, suaarnertut sakkortutigisumik inuiaqatigiittut issuttuunneqartariaqarpugut. Oqaatigineqartarpoq uagut kalaallit meerartatsinnik asanninnerpaajusugut, kisitsisilli taamak oqaluttuanngillat – Immikkorluinnaq inuiaqatigiittut qulequttami pineqartumi kivitseqatigiinnissaq piffissanngorpoq kingusinaartinnata.
Aasaq Qasigiannguani ataatsimeersuarnermi Siumumi Ataqqinaammik ilaasortanngortup Pavia Nielsenip oqaatigisai imartungaartut issuaavigissavakka:
“Oqaatigineqartarpoq massakkut inuit uagut meerartatsinnik sumiginnaasugut, tamanna assut tupigisarpara. Assersuusiulaassuunga: Timmiaarannguit upernaakkut takkukkaangamik illutta eqqannguani manniliortarput. Manninnguaminillu tukertooraangamik arnaviannguaq angutiviannguarlu paarlakaajaallutik nerisassaannik pilersortarpaat. Inulli – pinngortitap pingaarnersaat – meerannguaminik sumiginnaasartoq oqaatigineqarluni…Qanoq taamannak ingerlassuugut! Qupaloraarsunnguilluunniit periaasiat inulersimagutsigu tamanna akuerineqarsinnaanngilaq, takkuuk inorsarpugut timmiaarannguanut…”
Meeqqavut salliutillugit
Oqaatsit siuliani issuaavigisakka imartungaarmata ilaartortariaqanngilakka, meerannguit minguingaarlutik asaneqartussaallutik nunarsuarmut pisinneqartarput, meerartannguavut amerlavallaarujussuartut sernersorteqaratik sumiginnarneqassappata inuttut inuiaqatigiittullu immitsinnut qiviarnissarput tullinnguussimassooq. Akisussaaffimmik tigusinissaq, imminut nalliginnginnissaq naaggaarsinnaanerlu ilikkartariaqarparput!
Siunissaq ornitarput qaamasuussappat meerartannguavut siulliutsigit, siunissaq ornitarput qaamasuussappat inuuniarnikkut tunngavigut, aningaasarsiornerusinnaanissatsinnik tunngavissagut pitsaasut aaqqissuutsigit, politikikkut anneruniutiginagit.
Nuna pisuussuteqangaartoq inuuffigaarput inuiaavugut siulitta tamaviaarsimanerannit maanga killissunneqarsimasut, nunarsuup inuuffigineqarsinnaasortaata killerpiaani inuusut. Inuiaat imminnut ataqqisut, nammineerusuttut, qaa ataatsimoorluta tamanna timitalersortigu. Kukkusassagutta tamanna inissaqartitsigu, illerngimmi ingerlavigineqarsimanngitsut ingerlavigisussanngorpavut, aqqutit ilaatigut tamaviaarnartut atortarumaarpavut ataatsimooruttali angusassaq tikilertorumaarparput.
Aalisartuugutta, Piniartuugutta, Nunaatiliugutta Sulisartuuguttaluunniit immitsinnut nikassanngisaannarta.
Asasakka nunaqqatikka qamuuna anersaakkut naleqassutsimik nammineerusunnermillu peqarfigisakka. Qanortoq siunissarput qaamasuugili, tamannguassinnut ukiumut qaangiutilersumut qamanngavik qujallunga ukiumut nutaamut iserluarnissassinnik kissaatingaarpassi. Qanortoq ukiortaaq iserfigiligarput tamassinnut ajunnginnerpaamik nassataqarili.