Folketingimut qineqqusaarnermut atatillugu Ilulissani oktobarip 15-iani oqallinnermi NATO oqaloqatigiinnermut ilanngutitinneqarpoq. Oqallinneq taanna tikilluaqqusaavoq, naak apeqqut Inatsisartut suliassaqarfianut ilaagaluartoq, kisianni IA sinnerlugu qineqqusaartup oqariartuutaa aarlerinartoqarpoq; uagut illersorneqarnissatsinnut NATO tikilluaqqusaanngitsoq
All.: Markus E. Olsen, Siumut sinnerlugu Folketingimut qinigassanngortittoq
Kalaallit Nunaat NATO-mut ilaasortaavoq, taamaapporlu Danmarki 1949-mi iligiinnut aallartitseqataassuummat. Taamani uagut nunasiaataavugut nunatsinnut tunngasutigut oqartussaaffeqarata, pingaartumik apeqqutit nunanut allanut isumannaatsuunissamullu tunngasut pineqartillugit.
Taamaammat Siumut isumaqarpoq piffissanngorsimasoq, NATO-mut sutigut tamatigut ilaasortaanissarput uagut nammineq Inatsisartut aqqutigalugit namminerisamik isummerfigissagipput, aamma 1949-mi Danmarkip aalajangersimaneranut ilanngutitiinnarneqarsimanerput immini naammanngitsoq.
Ungasinngitsukkut Ilisimatusarfik aqqutigalugu misissuinerup takutippaa, nunatsinni innuttaasut NATO-mut ilaasortaarusuttut, aamma uagut nammineq nunanut qanitatsinnut tamanna pillugu suleqateqarnerulissasugut kissaatigineqartoq; Islandimut, Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut aamma Canadamut suleqateqarnerput ineriartortissagipput.
Nunatta nunatut immikkut nunarsuarmi inissisimanera Siumup ilisimalluarpaa, aamma NATO-mi iligiit peqatiginagit Danmarkip illersorsinnaanavianngikkaatigut. Nunarsuarmi inissisimaffitta tamanna apeqqusersorsinnaajunnaarsippaa. Tamannarpiarlu pissutigalugu misissuinerup qulaani pineqartup tikkuarpaa, innutaasut USA-mut qaninnerusumik suleqateqalerusuttut.
Kalaallit Nunaat nunarsuarmi inissisimanini tunngavigalugu namminerisamik illersornissamut qanorlu nunat akornanni inissisimanissaq pillugu isumaginnittariaqalerpoq. Inuiaat allat assigalugit nammineq akisussaaffimmik tigusissasugut Siumup kissaatigaa. Nunarsuarmi inuiassuit allat assigalugit inuiaavugut, nammineq oqartussaaffeqarnissamik pisinnaatitaaffeqartut, aamma uagut nunarsuarmi qanoq inissisimanerput pillugu demokratiimik tamakkiisumik atuinitsigut aalajangersaasussat.
Siumup takorloorpaa, inissisimanissatsinnut tunngatillugu Islanditullu iliussasugut, imaappoq NATO-mut ilaasortaassasugut pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu tamaasa tigullugit, taamaattoq sakkutooqaratalu illersornissamut naalakkersuisoqarfeqassanngitsugut. Taamak Islandi NATO-mi inissisimavoq.
Uagut nammineq isumannaatsuunissarput eqqartorparput, apeqqummilu tassani nunat allat nukittut suleqatiginissaat pisariaqartippavut, soorlu Canada, USA aamma Islandimi Danmarkimilu ikinngutivut.
Siumut isumaqarpoq ernumanartoq, IA sinnerlugu qinigassanngortittoq Ilulissani Folketingimut qineqqussaarnermut atatillugu oqallinnermi isumaqarsorinarpat, Kalaallit Nunaat Danmarkip ataani suli mattusimatinneqassasoq. IA sinnerlugu qinigassanngortittoq malillugu, NATO-p sakkutuui maani ”arpaleraassanngillat”. Kisianni Danskit sakkutuui illoqarfiit pingaarnersaanni arpaleraarpata tamanna ajoqutissaqartinngilaa, aamma paasinnittariaasia malillugu taakku iligiinnut NATO-mut ilaanngillat.
Sillimaniarnikkut sakkortuumik pisoqassappat kiap kina sianerfigissagamiuk?