Tunngavilersuutinut aamma isummanut tamanut inissaqarpoq, kisianni naggataatigut naapeqatigiinnermi politikkikkut naammassisaqartarpugut – immitsinnut pisariaqartippugut. Tapersersoqatigiilluta nukittuvugut.
All. Inga Dóra G. Markussen, aaqqissuusaanermut siulittaasup tullia, Siumut
Sapaatip akunnera kingullermi sulereerlunga partiitta allaffiannukarpunga. Inoqanngilaq aamma eqqumiikujuppoq Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni taama sulisoqareertigisoq, aamma ullup taamaalinerani. Utaqqilaariarlunga inuk kinannguugaluarnersoq aggerpoq partiillu torsuusaanut ammaallunga. Ataatsimiittoqarnissaa ilimagaara aamma ataatsimiittarfiup matua sallaatsumik kasuttorpara. Tassaniipput Siumut Inatsisartuni ilaasortaatitai Naalakkersuisullu nerrivik kaajallallugu pikkunartumik oqaloqatigiittut. Nalaasaarfimmut nipaatsumik ingippunga oqallisigineqartullu tusarnaalerlugit. Tassani paasivara qanoq angusaqartigisimanerluta! Kisimiilluta ‘suunngilagut’ aamma tapersersoqatigiilluta nukittuvugut! Eqqarsaativut isummavullu avitseqatigiilluta tusartinnerisigut anguniagarput piviusunngortissinnaaneruarput.
Tassaavoq partii Siumut ilaaffigerusuttagara aamma ilungersuutigisartagara, tassanilu kikkunnut tamanut inissaqartitsisoqarpoq tunngavilersuutinik saqqummiinissamut aamma taanna pillugu utertitsisoqartarpoq. Naaperiaasoqartariaqartarpoq, suummi tamaasa isumaqatigiissutigineqartanngimmata. Taamaalisoqaraangat anguniakkavut, nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi siunertat, sapinngisaq tamaat piviusungortinniarneqartarput.
Namminersornerulernerup inatsisartuini oqaluttuarisaanerata ukiuini siullerni 40-ni Siumut suleqateqartarluni naalakkersuisuuvoq aamma namminersulernerup eqqunneqarnerata kingorna ukiut sisamat qaangiummata naalakkersuisuuvoq. Piffissaq sivikitsoq qaangiummat piffissaanngitsukkut marloriarluni qinersisitsisoqarpoq. 2013-imi Inatsisartuni ilaasortat akornanni siulittaasoq tapersersorneqanngimmat aamma 2021-mi nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnerup kingorna ilaasortat akornanni eqqissiviilliortoqarmat. Pinngitsoortinneqarsimassagaluarput oqaloqatigiinnerullaqqinnerusimagaluarutta, tunngavilersuutivut tusartillugit, allat isumaat naalaarlugit aamma partiimut pitsaanerpaaq anguniarlugu.
Partiimi eqqissiviilliornerup qinersisartut qulalersittarpaat/nalornilersittarpaat, ingammillu eqqissiviinneq inunnut ataasiakkaanut tunngagaangat. Oqaatigilluaannarlara; 2021-mi qinersisoqarpoq siulittaasunngortumut Naalakkersuisuni siulittaasunngortitsinissaq isumaqatigiissutiginngitsooratsigu. Nunarsuarmi killermi takornartaanngilaq naalakkersuisuutitaqarneq siulittaasunngortumut tunniunneqartarnera. Partiitsinnut tamanna pitsaanerpaasimassagaluarpoq. Taamaalisoqanngilarli. Partiip iluani eqqissiviinnerup kinguneranik Naalakkersuisuni suleqativut tunuarput aamma piffissaanngitsukkut qinersisoqarpoq kommunalbestyrelsimut qinersineq iluatsillugu. Tamassuma suliniarnerput pisariaqartumit ajornarnerulersippaa. Naalakkersuisuutitaqarneq annaaginnanngilarput aammali borgmesterit marluk annaavagut; Avannaata Kommuniani aamma Kommune Kujallermi. Inatsisartunut qinersinerup kommunalbestyrelsimut qinersinerup ataatsikkoortinneqarneri kukkunerujussuuvoq, tassami Kuannersuarni Narsap eqqaaniittumi aatsitassarsiorfissaq pingaarnerpaatillugu eqqartorneqarmat. Kommunimi politikerit illoqarfimminni tunngasunik qineqqusaarutiminnik saqqummiiniaraangamik sivikinnerusumik oqalussinnaatitaasarput. Kukkunerujussuaq ilinniarfigisariaqarparput, aamma maanna oqaluttuaannanngorpoq.
Sapaatip akunnerata siuliani partiip ataatsimiittarfiani ataatsimiinnermut uteriaruma, nuannaarlunga oqaluttuarisinnaanngorpara malugisinnaagakku siuariarsimasugut. Partiip iluani saqitsaanneq maanna oqaluttuaannanngorsimavoq, suliassamik pingaarnermik naammassiniagassaqaratta politikkikkut angusaqarluarnerujumalluarluta. Eqqissilluni suliniaraanni naammassisaqarlunilu pikkorissumik siuttoqarnissaq pisariaqarpoq. Partii naalakkersuinikkut amerlanerussuteqanngikkaangat pisariaqartarpoq nammineq anguniakkat amerlanerpaat naammassiniassallugit. Ajoraluartumik puigorneqartarpoq Siumut Naalakkersuisoqatigiinnut ilannguttoq qaammatit 14 matuma siorna. Aamma amerlasuut puigortarpaat inatsisiliorneq inatsisartut suliassaasa pingaarnersarigaat, taannalu pisariaqartitsivoq piareersarnermik, oqaloqatigiinnermik tunngavilersuutinik saqqummiussilluni, allanik tusarnaarsinnaanermik aamma ilaatigooriarluni pitsaanerpaaq anguniarlugu isummanik naapeqatigiinnernik. Naalakkersuisoq ataaseq taamaallaat imaluunniit Naalakkersuisut tamarmik kisimik pineqaratik, kisianni Inatsisartut paaseqatigiinnikkut ataatsimoorlutik politikkikkut anguniagassaliortartut politikkikkullu ataatsimiititaliani ingerlateqqillugit, tamakku tamarmik pineqarput. Tassa Naalakkersuisut kisimiillutik politikkikkut anguniagassaliorsinnaanngillat, tamanna uagut inatsisartuni ilaasortatta piviusunngortissavaat eqeersimaarlutik suleqataallutillu. Tassa inatsisartuunerup piumasaqaatai.
Taamaattumik nuannaarutigaara Siumut Inatsisartuni ilaasortai sapaatip akunnermi kingullermi ualeq taanna oqaloqatigiittut tusarakkit. Isumaqatigiissinnaaneq paaseqatigiinneruvoq. Tamannaavorlu siulittaasup ukkatarisassaa. Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnerup siunertaanik, partiip anguniagaanik piviusunngortitsiniaanermik takussutissaavoq aamma taakku ilutigalugit Naalakkersuisoqatit isumaqatigilersitsinniarlugit. Massakkummi suliassaqaqaagut pitsanngorsaaniarluta.
Qinikkat ajornaatsuinnaanngitsumik suliassaqarput; killilimmik aningaasaqarneq aamma isumalluutit nunami sulitinniassallugit nunarpullu namminersortunngortillugu.
Taamaaliorniaraanni aalisarneq pillugu inatsisip, akileraartarneq pillugu inatsisip, ineqarneq pillugu aaqqissuusseqqinnerup, takornariaqarneq pillugu inatsisip, nunat allat pillugit politikkip aamma nunanik allanik niuernerup, utoqqalinersiat aamma siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiutit, peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup innersuussutai najoqqutaralugit peqqinnissaqarfiup pitsanngorsarnissaa, inooqatigiinni ajutuuinnissami ikiuutissat pitsanngorsarnissaat, pimmatiginninnerup aamma inuiaqatigiinni nakuusernerup pinaveersaartinnissaat, nunasiaataanerup kingunerluutai inuiaqatigiinnut sunniutaasa suliarinissaat, kikkunnut tamanut aallakaatitsisinnaasukkut kikkunnut attuumassuseqanngitsumik nukittuumillu aallakaatitsisarnerup oqartussaaqataanerallu nukittorsarneqarnissaanut suliassat aamma minnerunngitsumik nunatta namminiilivinnissaanik suliaqarneq.
Namminiilivinnissaq anguneqassaaq inuit namminersortut ilanngullugit peqatigalugit, taamaattumillu inuussutissarsiutinik suliniuteqarnermi suliffissanillu pilersitsinikkut aningaasaqarnikkut piujuaannartunngussaagut, taakkuami aalisakkanik avammut tunisaqarnerup nunatta inuussutissarsiutaata pingaarnersaata saniatigut aningaasanik pissarsitissavaatigut.
Tamakku ajoraluartumik anguneqarsinnaanngillat partiimi eqqissiviilliortoqarpat, aamma eqqissiviilliorneq siaruaappat piffissaanngitsukkut qinersisitsisarneq ileqqoraarput. Tamanna inuiaqatigiinnut tamatigut iluaqutaanngilaq. Eqqissilluta sulisa aamma oqartussaasut sulilik, taava taakku politikkikkut angusatik nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi saqqummiukkumaarpaat.
Tamanna ilutigalugu eqqaamassavarput inuiaqatigiit ineriartornissaannut akisussaaqataalernissamut periarfissaqaleratta qaammatit 14-it matuma siorna. Aamma eqqaamassavarput nunatta inatsisartoqarnerata oqaluttuassartaata sivisunersaani Siumut aqutsisuusimammat, aamma tamatuma kinguneranik suli pitsaanerulersitsisinnaagatta. Tapersersortitta qinersisittalu tamanna naatsorsuutigaat. Kisimiilluta naammassisassaqanngilagut aamma tapersersoqatigiilluta nukittuvugut.
Piviusut
Siumut Namminersornerullutik Oqartussaanerup aallartinneraniit 1979-imi, Namminersorlutik Oqartussaanerup 2009-mi aallartinnerannut naalakkersuisuupput. Ukiut sisamangajaat naalakkersuisunut illuatungiliuttooreerluta naalakkersuisuuvugut 2013-2021, assigiinngitsunik suleqateqarluta. Inatsisartunut qinersinerni taasisartugut ikiliartorput, 2013-imi 42,8%, 2014-imi 34,3%, 2018-imi 27,2% aamma 2021-mi qinersinermi kingullermi 30,1%-inngorpoq. Inatsisartunut tulliani ileqquusumik qinersisoqassaaq 2025-mi.
Sunaana Inatsisartuni ilaasortaatitatta eqqartoraat?
Eqqartorneqarpoq akileraartarneq pillugu aaqqissuusseqqinnerup isumaqatiginninniutaanera. Innuttaqatitta, inuit pisussaassutsiminnik ilaginnaajumanngitsut inuiaqatigiinni suliassanik annertuunik pingaartunillu akissarsiakillutik sulisut inuunerminni atugaat qanoq pitsanngorsarsinnaavagut. Taakku aningaasaqarnertik ajornartorsiutiginerpaasarpaat, tamanna malugisinnaavarput inuussutissat akitsormata nunarsuarmi ineriartornerup kingunerisaanik, Ukrainemi sorsunnerup aamma Covid-19-ip kinguneri aamma uatsinni malunniupput.
Akileraartarneq pillugu aaqqissuuseqqinneq kikkunnut iluaqutaassava: Ilinniagaqanngitsumut, sundhedsassistentimut, inuussutissalerinermi ikiortimut, aalisakkanik suliffissuarmi sulisumut, meeqqerivinni perorsaasumut, utoqqarni kiffartuussinermi sulisumut, peqqissaasumut aamma suliffeqarfinni sulisorpassuarnut.