(Vivian Motzfeldt)
Ataqqinartut Inatsisartunut ilaasortat, ataqqinartoq Inatsisartut siulittaasuat, Naalakkersuisut minnerunngitsumillu nunaqqativut malinnaasusi tamassi. Inatsisartut ukiuat aallartippoq. Naalakkersuisup Siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataanut qujalluta Siumumit imaattumik oqaaseqassaagut.
Aallartilersinnanga qamannga kissarpunga aasap ullui nukissamik aallerfiulluartartut atorluarsimassagisi – Qanortoq ukiakkut ataatsimiinneq pitsaasumik tamatsinnut naammassisaqarfiugili nunarput inuilu pillugit.
Naalakkersuisup siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataanut oqallinnissaq partiinit tamanit qilanaarineqartartoq uaguttaaq qilanaarisimavarput, tassani partiit sunik pingaartitaqarlutik tamakkiisumik isiginnittumik ersersitsinissaannik periarfissinneqartarmata.
Siumut pilersinneqarnerminiilli anguniakkatsinni pingaarnertut inissisimajuarsimasoq allanngujaappoq, tassa inuiaat Kalaallit nunaminni tamakkiisumik oqartussaassuseqarnerat anguneqassasoq. Namminiilivikkiartornermut aqqut takisimaqaaq aqqutaani aporfissarpassuit piiarneqartarsimapput – Siumumi nalornisiginngisaannarsimavarput ulloq taanna nalliukkumaartoq, tamattalu persuarsiorluta ulloq qalliumaaripput inuiattut erinarsuuterput atorlugu, katersuukkumaartugut nunatta naalagaaffinngornera tamatta suleqataaffigisimasarput nalliuttorsiutigalugu. Uagut nammitsinnik aaliangigassaraarput ulloq taanna qanoq pilertortigisumik angusinnaassanerlugu, immitsinnut naalleraalluta ingerlagutta soorunami ornigisaq qanilliartornavianngilaq. Tamannali anguneqassappat nunatsinni pisuussutitta isumatusaartumik uagutsinnullu iluaqutaasumik atorluarnissaat apeqqutaaqataalluinnarpoq. Nunarujussuaq pisuussutinik peqaqisoq inuuffigaarput, upperaarput pisuussutit pigisatta isumatusaartumik atornerisigut naammattorsuarnik peqarluta. Maluginiarnarpoq qulequtaq taamak pingaaruteqartigisoq naalakkersuisup Siulittaasuanit oqaaseqarfigineqanngimmat, Naalakkersuisup siulittaasuata oqaaseqaatimini pingaarnersiuilluni inuiaat sumut ingerlanneqarnissaannik ammaanermi oqalugiaat tikkuussinertut ittarmat ima paasisassaassanerpoq qulequtaq taanna pingaartinneqarunnaarsimasoq?
Nuannaarutigaarput Naalakkersuisup siulittaasuata utoqqartatta ataqqinassusilimmik nunami maani najuutiinnarsinnaaqqullugit oqariartuutigisai, nuannaarutigaarpullu siuliani Naalakkersuisuusimasut suliaq tamanna piareerlugu naammassisimasaat atuuttussanngorlugu maanna sulinertik siunnerfilersimammassuk. Utoqqartanik tulaaveqarneq, anersaakkut kulturikkullu kinguaariit tulliinut ingerlatitseqqinneq kinguaariit qanimut inooqatigiinnerannik tunngavissinneqartarmat. Qamanngavik neriuutigaarput qulequtaq inersuarmi maani assortuussutiginagu tamatta peqatigiinnitsigut qularnaassagipput utoqqartavut ukiorpassuarni sulereerlutik ataqqinassusilimmik kinguaaminnullu nukissaqarlutik nunami maani eqqissillutik utoqqaliffissaqartinneqarnissaat.
Siumumit isumaqarpugut piffissanngortoq Nunatta Naalagaaffinngoriartornerani sulinerit tigussaasumik aallartinneqassasut, inuit tusarusutai kisiisa aallaaviginagit pissutsilli piviusut ilaatigut annernarsinnaasut aamma oqallisigineqarnerisigut. Namminersorneq pillugu inatsimmi ersareqqissaartumik ima allassimasoqarpoq. “§ 21 Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaannik aalajangiineq inuiaat Kalaallit aalajangernerannik tunngaveqassaaq.” Namminersorneq pillugu inatsit suliarineqarmat oqaasertat taakkoqqissaat atorneqassasut isumaqatigiissutigineqarsimavoq, maannali Naalakkersuisooqatigiit iluminni assigiinngitsumik tunngavilersuilluni oqariartuuteqarnerat innuttaasunit paatsuungatitsivoq, Siumumi isumaqarpugut nalorninaatsumik tikkuussisoqassappat oqallinnerit aallartinneqartariaqartut inuiaallu Kalaallit kikkuuneri nalornissutiginagit ersarissarneqartariaqartut. Tamatumani ersarissumik Naalakkersuisut siulittaasuata inuiaat kalaallit kikkuunerannik nassuiaateqarnissaa kissaatigaarput.
Qineqqusaarnermi nunatta kujataa annertoorujussuarmik sammineqarpoq Siumumit paatsoorneqarsinnaanngitsumik naqissuserumavarput 15. November 2018 inatsisissatut akuerineqartoq immikkoortoq 21, Nuummi aamma Ilulissani nunanit tamalaanit mittarfiit kiisalu Qaqortumi nunap immikkoortuani mittarfiup sananeqarnissaannut aallaaviit malillugit sulineq naammassineqassasoq. Tassanilu naqissuseqqikkumavarput Qaqortumi mittarfissamut takissuseq aaliangiunneqarsimasoq tassalu 1500 meter attanneqassasoq isumaqaratta. Nammineq pilersorneq, nunaateqarneq, takornariaqarnikkut ineriartortitsineq inuussutissarsiutinillu allanik ineriartortitsineq tamakkiisumik tunngavissaqassappata mittarfik avaqqunneqarsinnaanngilaq, ajoraluartumilli takusinnaavarput Qaqortumi mittarfiliornissaq maanna assigiinngitsunik aporfilersorniarneqarnera ingerlasoq, ajoraluartumillu kinguarsarneqarnera isumakulunnarsiartorpoq ilisimalluaratsigu Naalakkersuisooqataasut arlallit ukiuni arlaqartuni Qaqortup mittarfittaarnissaanut akerliulluinnarlutik inissisimasut inissisimasimasullu arlaqartut nalunnginnatsigit. Qaqortumi mittarfissaq kinguarsaqqinneqassappat nunatta kujataani siunissaq imaanaanngilaq – taamaattumik aammaarluta paatsoorneqarsinnaanngitsumik naqissuseqqikkumavarput takissutsimik allannguiffiunngitsumik nunatta kujataanut upperinnilluta aaliangiunneqarsimasut aaliangiusimaneqaannassasut tamakkiisumik kissaatigigatsigu suleqataaffigissallugulu.
Aamma taamatorluinnaq aperisoqarsinnaavoq Nunatta Kangiani (Tunumi) pissutsit pillugit. Suniarpisi? Qanoq Tasiilami mittarfissaq pineqassava? Aamma taanna 1500 meterimiit mikinerujussuanngorlugu ingerlatsisoqassava – imal. unitsiinnarneqassava?
Aalisarnerup iluani aamma takusinnaavarput avataasiornermi kommuneqarfimmi kujallermi aalisartitseqatigiit angerlarsimaffeqartut tapersersorneqarnerat piunngitsoq, akerlianik tulaassisussaatitaanermik piumasaqaateqarfigineqartarput allanut atuutsinneqanngitsunik – taamaammallu tamatumani aamma ineriartortitsisinnaanerat qularnarluinnarluni. Taamaattumik Naalakkersuisooqatigiit aperisariaqarput, sunarpiaq Nunatta kujataani pingaartillugu ingerlatsiniarnersut? Aatsitassarsiorfiusinnaasut allat soorunami taakkartorneqassapput, taakkuli aamma 100%-imik avataanersunik pigineqarnerat qularnanngitsumik aamma ajornartorsiortitsisussanngussaaq.
Naalakkersuisooqatigiit aningaasaqarnermut naalakkersuisuutitaat oqarpoq naalakkersuisooqatigiit ataatsimoorussaminnik aningaasaqarnermut inatsisissamik saqqummiussaqarlutik. Imaassimassaaq ataatsimoorullugu isumaqatigiissutigisaminnik, tamarmiullutik tunulequtsersimasaminnik saqqummiussaqarsimasut. Tassa assiliaq saqqummersinniarneqartoq, piviusulli allarujussuusut malunnarpoq. Assersuutigiinnartigumi sinerissap qanittuani qaleralinnut akitsuut. Naalakkersuisooqatigiilersut tamarmik qineqqusaarnerminni qineqqusaarutigaat atorunnaarsinneqassasoq, allaammi manna Aalisarnermut naalakkersuisunngortinneqartup kaasarfini pattalaajutigalugit qinneqqusaarpoq atorunnaarsitsissalluni. Aningaasaqarnermulli inatsisissamut siunnersuut killormorluinnaq oqariartuuteqarpoq, tassani akitsuut pineqartoq ataannassasoq aalajangiusimaneqarniarpasimmat. Taamaammat tupinnanngilaq qinersisartut amerlasuut tassani uukapaaseriarneqartutut misigisimassappata. Tupinnartulli tupinnarnerulerput naalakkersuisooqataasut nalunaaruteqarmata namminneq aningaasaqarnermut inatsisissatut siunnersuut taaseqataaffigisinnaanagu – akitsuut pineqartoq peerneqanngippat. Isumaqarluta naalakkersuisooqatigiit ataatsimoorussaminnik aningaasaqarnermut inatsisissamut siunnersuusiorsimasut? Kisianni taava paasinarsivoq taamaassimanngitsoq, taamaalillunilu nalunarsilluinnarpoq aningaasaqarnermut inatsisissatut siunnersuummi suut ataatsimoorfigineqarnersut aamma suut isumaqatigiinngiffiunersut – Qaleralinniallu neriorsorneqarsimasut salloqittarneqarsimapput.
Siumumi pissangalluta malinnaaffigissavarput naalakkersuisooqatigiit iluminni oqariartuutaat sorleq nakkartinneqassanersoq, qularutigineqassanngilaq Siumumi nalorninata qaleralinnut akitsuutip atorunnaarsinneqarnissaa suleqataaffigissagatsigu.
Iluatsillugu erseqqissassavara, Siumup suut attallugit ulloq manna tikillugu pingaartitamisut isiginerai. Siumup anguniagarinngilaa piniartut sinerissallu qanittuani aalisartut piumasarinngisaminnik ikilisarneqassasut. Tamanna 2009-mit 2013-p tungaanut misilereerparput. Iluatsinngilaq, allamimmi inuussutissarsiutissanik periarfissaqartitsisimanngilagut. Killormut kissaatigaarput periarfissaanik ullumikkornit annertunerusumik tamatta ujaasisariaqartugut. Nunatta Kangia sineriassuarpullu periarfissanik suli naammattumik atorneqarsimanngitsunik peqartoq qularutiginngilarput, maanilu suliassatta qitia tassaavoq, ullumikkornit annertunerusumik inuiaqatigiittut periarfissiissutissavut annertusassallutigit.
Upalungaarsimaniarnerup illersornissaqarfiullu iluani ilinniartitaanernut periarfissanut assigiinngitsorpassuarnut inuusuttut kajumittut nunatsinni isersinnaanerminnut misilitsissinnaanerannik suleqatigiilluni periarfissiiniarneq ukioq manna naalakkersuisooqatigiinnit unitsinneqapiloorpoq. Paasisinnaanngilluinnarparput inuusuttut nunaminni suleqataarusuttut taamatut periarfissaarutsinneqarnerat? Sooq inuusuttut imminnut pilersorusuttut periarfissarititaasunit Naalakkersuisooqatigiinnit naallerarneqassappat? Imaassimasinnaava Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutertik assigiinngitsumik paasisimagaat?
Qulequtaq pingaaruteqaqisoq ataatsimoorfigissagipput kissaatigaarput – nunarujussuarmi naalagaaffiit nunarsuarmi pissaaneqarnerpaat akornanni sineriakkaarsuarmi sialluta inuuvugut – Nunarsuarmioqataaneq pillugu ataqqinassuseqarluta ataatsimut kiinnaqarluta saqqummissagutta assigiimmik inuiaat kissaataat malillugu ataatsimoorfissaqarneq pingaaruteqarpoq, ataatsimuunnginnerup ajorsartussanngortissanngimmatigut! Aatsaat taamak pingaaruteqartigilerpoq Nunanut allanut tunngassuteqartuni ataatsimoorussamik saqqummertarneq. Qangarsuarli tamatta ilisimalluarparput nunatta nunarsuarmi inissisimanini aallaavigalugu illersornissap tungaatigut pingaarutilerujussuarmi inissisimasoq. Nunarsuarmioqatigiit isaat tungitsinnut sammipput taamaammat kissaatigaarput qulequttami inuiaat kalaallit ataqqinartumik inissisimanissarput salliutinneqarluni sulisoqassasoq.
Kuannersuarni suliniut qineqqusaarnermi salliutinneqaqisoq, eqqaamanarpoq ilaasa sukataavillutik ingerlaannaq atuutilersussamik unitsinneqarnissaa qineqqusaarutigimmassuk. Taamatut soorunami pisoqarsinnaanngitsoq aallaqqaammulli Siumumit oqaatigigaluarparput, nunami inatsisit naapertorlugit ingerlanneqartumi inooqataagatta, tassanilu malittarisassiagut partiinit tamanit akuersissutigineqarsimasut atuutsilersinneqarsimasut malinnartussaammata. Tusaajumaneqanngilarli, naamik ingerlaannartuminngooq unitsinneqassasoq qineqqusaarutigineqarpoq. Eqqunngitsumik tunngaveqarluni uppertitsiniaaneq ajoraluartumik ajugaatinneqarpoq, piffissalli maannamut ingerlanneqartup takutippaa piviusut allaalluinnartumik tunngaveqarluni ingerlanneqartariaqarsimasut – inatsiseqarmammi. Taamaammat naalakkersuisooqataasut qineqqusaarnermi qineqqusaarutigisatik malinngivillugit aallaqqaammulli Siumumit oqariartuutigisarput malikkaat maluginiarnarpoq, tassalu akisussaassusilimmik inatsisit atuuttut malillugit ingerlatsinissaq, taamaanngippammi nunarput taarsiissuteqartussatut inissinneqarsinnaammat. Soorunami qujanarpoq oqariartuutigisimasagut malillugit tusarniaaneq ingerlanneqarmat, allaammi sivitsorneqarluni, tupinnaqaarli aamma takullugu eqqunngitsunik tunngaveqarluni qineqqusaarnerup ingerlanneqarsinnaanerata kingunerisinnaasai, tamanna assut eqqarsalersitsivoq.
Qulaarutigineqarsinnaanngilaq qinersinerup, naak eqqunngitsorpassuarnik tunngaveqarluni qineqqusaarfiusimagaluartoq, taamaattoq Kuannersuarni aatsitassarsiornerup akuerineqannginnissaanik oqariartornerummat. Immaqa aamma tamanna tupinnarpallaanngilaq suliniutip ingerlanneqarsimanera, illoqarfimmullu qanittuararsuarmiinnera tunngavigalugu. Ersarissarlarpulli una qineqqusaarneq isumalersorniarneqarsimammat Uranimut naaggaartut akuersaartullu akornanni qineqqusaarnerusimasoq – Siumumit erseqqissaatigiumasarput aamma qineqqusaarnermi arlaleriarluni oqaatigineqartoq tassaasimammat inatsisit tunngaviusut naapertorlugit suliat ingerlanneqassasut – Tusarniaanerlu naammassippat nalilersuineq piumaartoq, imaanngitsoq isummertoqareersimasoq.
Qinersinerulli inernera imatut isumaqartinneqarsinnaanngilaq, aatsitassarsiornerit suulluunniit sumiikkaluarunilluunniit uranitaqalaaminerpata taava siumoortumik unitsinneqassasut. Taamaassinnaanngilaq, taava nunatsinni aatsitassarsiorfiusinnaasorpassuusinnaasut siumoortumik itigartereertassavagut – pissutsit aatsitassarsiornermut tunngaviusut suunersut nalullugit.
Assersuutigiinnarlugu ippassaaninnguaq Hudson Resourcesikkut nalunaarput Kangerlussuup eqqaani Sarfartuumi suliniummi Nukittooq-mik taagorneqartumi, neriunaatilerujussuarmik Niobiumimik Tantalumimimillu qillerinerit misissuiffigineqarnerat takutitsisoq. Ilisimaneqarpoq suliaqarfiup tamatuma eqqaa – inoqarfinnut ungasissumiittoq – siornatigut aamma soqutaanngitsumik uranitalaalinnik aatsitassartai akoqartartut. Suliniut taanna assersuutigissagaanni taava aamma annerusumik paasisaqarfigeqqaarnagu unitseqquneqassava – uranitaqalaarsimappat? Taamaammat inatsisissatut Naalakkersuisut saqqummiunniagaat pissangalluta utaqqissavarput, qularineqassanngilaq pissutsit piviusut aallaavigalugit Siumumit tamatumani suleqataanissarput. Nunatta pissarititai isumatusaartumik atorluassavagut, soorunami avatangiisinut akisussaassusilimmik Nunatsinni aatsitassarsiorneq inerisartariaqarpoq, soorlu aamma aatsitassarsiornermut inatsisaareersoq taamak periarfissaqartitsisoq. Nunarput najuinnarnagu aningaasarsiornikkut periarfissaasut atorluarlugit ineriartortissavarput, soorlu nunarpassuit nunartik ineriartortikkumallugu aamma nunaminnik atuisut atuisimasullu.
Naalakkersuisup siulittaasuata oqalugiarnermini qiterisaa tassaavoq Aanaakkut Aataallu pitsaasumik atugaqarlutik maani nunami sulereersimallutik utoqqalisinnaanissaat, utoqqartavulli pitsaasumik aatugassinneqassappata sulisinnaassutsip nukittorsarneqarnissaa tamanik qitiuvoq suummi tamarmik nigalittut ipput utoqqartavut pitsaasumik atugaqassappata aningaasat nutaat pisariaqartinneqarput. Inuussutissarsiornikkut assigiinngisitaartumik ineriartussagutta tamanna uagutsinnik annertuumik aamma piumasaqarmat nuna tummisarput ineriartortillugu aningaasarsiorfigalugu atussagipput. Aningaasanik nutaanik isaatitsinissatsinnut nunatta tamakkiinerusumik pisuussutaanik atuinissaq periarfissatuaraarput. Tamattami soqutigisassaraarput nunarput nammineernerulluni aningaasatigut imminut nappassinnaanissaa sulissutigissallugu imaanngitsoq allanik isumalluuteqarneq alligaluttuinnartinneqassasoq. Imaassinnaanngimmammi uagut ullumikkut ingerlatsinerput ernguttatsinnut akiligassanngortissagipput.
Qulequttat pingaaruteqarluinnartut piniartortatsinnut tunngasut uagut Siumumi ersarilluinnartumik politikkeqarfigisavut maqaasivarput Naalakkersuisup Siulittaasuata oqaaseqarnermini eqqaanngimmagit. Aamma taamaappoq ineqarnermut, peqqinnissaqarfimmut Inuillu innarluutillit atugaannut tunngassuteqartut. Tupinnanngitsumik atukkat ilungersunarmata qulequttat qulaani pineqartut qineqqusaarnermi qitiusimaqaat, taamaammallu nassuerutigissavarput qulequttat itinerusumik eqqaaneqanngitsut nunattali ingerlatitaanerani pingaaruteqaqisut eqqaaneqanngimmata.
Uummannap sulluani innuttaasut ernumassuteqarnerat Naalakkersuisullu piaartumik periusissiamik saqqummiussissallutik neriorsuuteqarsimanerat utaqqineqartoq ilisimavarput. Taamaattumik Naalakkersuisut ulloq manna tikillugu akissutissaqartitsinnginnerat Siumumit paasiuminaatsipparput pilertortumillu iliuuseqarnissaq kaammattuutigalugu.
Naatsorsuutigaara apeqqusersunngikkipput upperilluinnarippullu nuna tummisarput uagut nammitsinnik pigigatsigu qanorlu ingerlariaqqinnissatsinnut allanik aperisassaqannginnatta – ikioqatigiinneq uagutsinnullu salliutinneq ingerlavissaraarput – Nunarput inuilu ataatsimoortut akisussaassuseqarluartoq upperalugu inooqataasut – Nunaminnut ilumoorfiginnittut sulinermik kivitseqataasut.
Nalunngilarput inuit akisussaaffimmik kivitsisinnaasut nammineersinnaassuseqarluartullu, tamanna upperalugu ingerlatsigutta akisussaaffiiaasimanerujussuaq qimakkiartulissavarput. Aningaasartuutikillisaaneq annertuumillu allaffissornikkut aatsaat akisussaaffimmik tamatsinnut tunniussinitsigut malunnartumik qimakkiartulissavarput.
Piffissanngorpoq immitsinnut aallaavigaluta naleqartitallu uagut nammitsinnik pigisavut tunaartaralugit ingerlatsineq tikiserneqassasoq. Ajukkuusaarutissaqanngilagut nuna pisuussutinik peqaqisoq inuuffigaarput – Aamma ilinniarsimassutsikkut killiffigisarput oqaluttuarisaaneq eqqarsaatigalugu tulluusimaarutissarpassuaqarpugut, tamakkulu upperinerullugit oqallittarnissaq kissaatigaarput. Angusassaq ungasissorujussuartut ilusilerlugu uppernarunnaarsillugulu nipeqartittuaraanni ataatsimoorfissaq tulluusimaarutigisinnaasallu kimeeruttutut ittarmata.
Taamak Naalakkersuisup Siulittaasuata ammaanermi oqalugiaataanut oqaaseqarluta qilanaarpugut oqalliseqataanissamut.