Naalagaaffeqatigiinneq Folketingimi oqallisigivarput – Naalagaaffeqatigiittoqanngilarli. Naalagaaffeqatigiinnermi ataatsimut pingasuulluta naligiissutut sulisoqartoq nipeqartinniarneqarpoq, taamaattoqanngilluinnarporli.
All.: Aki-Matilda Høegh-Dam, Folketingimut ilaasortaq
Nunatta (Nunarput, Danmark, Savalimmiullu) akornanni naligiissumik suleqatigiissoqartutut, ataatsimullu naligiissutut isumaqatigiissusiortoqartartoq oqallinneq nipeqartinniarneqarpoq. Allaanngilaq piffissap ingerlanerani nunat arlaqarluta suleqatigiinneq assigiimmik atugaqartitsisoq ingerlakkipput. Taamatulli suleriaaseqartoqanngilaq.
Oqaluttuarisaanermi nunasiaateqarsimasut kingunipilui Kunngeqarfimmi inuuffigaagut. Oqaluttuarisaaneq Danmarkip allataa, Danmarki nammineq imminut qitiutilluni oqaluttuarineqarluni. Soorlu tassa ajortuliorsimasoq oqaluttuaannartoq, innarleereernermi kingorna pisut assigiinngitsut pissutaallutik – pisut ajunngitsoq siunnerfigalugu ajortuliorsimasoq.
Oqaluttuarisaanermi piliapiluit imaannaanngitsut kusassarlugit oqaasinngortinneqarput imminut iluartutut inissittoqarluni. Qanorluunniit oqaluttoqaraluarpat piliarineqarsimasut toqqorterneqarsinnaanngillat, kalaallinullu kingunipiluit taakkuujuassapput.
Naak ukiorpaalunni nalunngereeraluarissi toqqaannartumik nipituumillu ima oqarusuppunga. Naalagaaffeqatigiinnerup oqaluttuarisaanera nersualaarniarlugu maaniinngilanga. Oqaluttuarisaanerpummi nersualaarnissaa nammineq ilissi pikkoriffigaarsi. Kalaallit inuiaallu inuit namminneq oqaluttuarisaanerat oqaluttuariniarlugu maaniippunga. Oqaluttuassara danskit innuttaasuinit nuannaarutigineqarpallaarneq ajortoq, tassuunakkummi Issittumi ajunngitsuliortarsimanissinnik oqaluttuartarnersi piujunnaarsinneqartarmat. Piviusummi tusaanngitsuusaarneqartarput nipangersaasoqartarlunilu. Taamaattumik kalaallit oqaluttuassartaat akuersaarneqartariaqalerpoq qanorlu naleqartiginera takuneqarsinnaalertariaqarluni.
Danskit ’nunasiaateqarluarsimallutik’ ukiorpassuarni oqaatigisarpaat, taamatullu oqalunneq attattuarlugu. Taamaattoq kalaallit sapiitsut puttussuuttalerput isummatik annittalerlugit, tusagassiortut sapiitsut Kalaallit Nunaanneersut Danmarkimeersullu piviusoq aallaavigalugu oqaluttuarisaanerput saqqummiuttalerpaat.
Kalaallit Nunaata ineriartortinneqarnissaa Danmarkip politikikkut 1950-ikkunni aalajangerpaa, tassani naligiimmik ingerlatsisoqassasoq oqaatigalugu. Aalajangiunneqarpoq kunngeqarfik nunaasoq ataaseq, oqaatsinik ataatsinik atuiffiusoq, inuiaallu ataasiusut. Aalajangiineq eqquutsinniarlugu kalaallit inuit
inissisimanertik paasissagaat, danskiugaanni imaluunnit danskiulluarniaraanni oqartussanit nersualaarinnittoqartarluni. Kinguneraalu politikikkut nuanniitsunik arlalissuarnik aalajangiisoqarnera, ukulu assersuutitut tikkuarsinnaavakka:
1. Kalaallit meerartaat ilaquttaminnit qimagussuunneqartalerput qallunaanngorsaasoqalerluni. Angajoqqaat akuersissuteqanngitsut allaat meeraat tiguneqartarput. Aamma naluneqanngitsutut kalaallit meerartaat misileraatitut atorneqarput.
2. Sumi inunngorsimaneq aallaavigalugu akissarsiaqartitsisoqalerpoq, tamanna ammip qalipaataanik nikassaaneruvoq inatsisitigut naqisimannilersitsilluni. Taamaasillunimi kalaallit qallunaanit nunatsinni najugaqartunit akissarsiaat mikinerutinneqalerlutik.
3. Inatsisitigut ataataqanngitsoqarnera danskit naalagaaffiannit pinngorpoq. Danskit suliartortut meerartaaraangata kunngeqarfimmit illersorneqalerput. Suliartortummi meerartaaraangata, meeqqatik sukkulluunniit akisussaaffigisariaqanngikkaat inatsisitigut atuutsinneqalerpoq. Tassuunakkummi suliartortut Danmarkimi angerlarsimaffimminni aappaqarnerat ajoquserniarnagu aalajangiisoqarpoq.
4. Illoqarfiit ingerlalluartut matuneqarput, ilaqutariit ikinngutigiillu avissaartuutsinneqarlutik.
5. Spiralilersuinerit politikikkut aalassaataavoq maannakkut, tassami Danmarkip aalajangernikuuaa niviarsiaqqat 13-it tikillugit ukiullit meerartaannginnissaat anguniarlugu spiralilersinneqartalissasut. Taamaasilluni aningaasanik sipaartoqarsinnaassaaq, Kalaallit Nunaannilu innuttaasut amerliartunnginnissaat qulakkeerneqarluni. Tamanna pissutaalluni arnarpassuit naartusinnaajunnaarput.
Suli allanik taaguisinnaagaluarpunga.
Meeqqanik qimagussuinerit… pitsaanerpaaq anguniarlugu. Aningaasatigut ammit qalipaataanik immikkoortitsineq… pitsaanerpaaq anguniarlugu. Inuiannik nungusaaneq pitsaanerpaaq anguniarlugu. Naak oqaluttuaq kusassarniarneqartaraluartoq inuiaqatigiinni inuppassuarnut kingunerlutsitsisoqarpoq, allaanngilarlu inuiaat qipimmik oqimaatsumik qulangerneqarsimasut.
Taakku pinikuugaluartut kalaallit inuiaat inuit oqaluttuarisaanermi nukittunerpaat ilagaat. Nukittungaaratta pisunut isumakkeerinnittarpugut ingerlariaqqillutalu. Tamanna arlaleriarluta takutereerparput. Pereersimasulli tujorminartut suliarinerini susoqarpiarsimanersoq akuerisariaqarparput. Kusassaasoqassanngilaq allamullu saasaarisoqassanngilaq.
Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitap pilersinneqarnissaa 2013-mi Kalaallit Nunaannit piumasarineqarpoq. Isumalioqatigiissitap pereersimasut qulaajassavai, inuillu ingerlariaqqinnissaannik aqqutissiuussissalluni. Danmarkimili piffissami tassani statsministeriusup peqataarusuffiginagu nalunaarutigaa.
Apererusunnarpoq sunaana Danmarkip qunugineraa?
Taamaattumik Socialdemokratit statsministeriata 2019-mi ammaanerminut oqalugiarnermini utoqqatserusunnera peqataaffigigakku tulluusimaarutigeqaara. Tassani eqitaarpaanga utoqqatsertoqarnissaanillu kissaateqarnera tigulluarlugu. Naalagaaffiullu utoqqatsernissaa oqaluttarfikkut oqaatigaa. Danskinit saammaateqatigiittoqarnissaa alloriartitsivoq.
Sulialli taartuinnaanngillat. Suliassarpassuaqarpoq, namminerlu akisussaaffigaarput suliap naammassinissaata tungaanut suliarissallugu. Eqqortummi oqaatiginissaat kiisalu saammaateqatigiinnissaq aqqut takivoq, imaaliallaannaq aaqqinneqarsinnaanngitsoq.
Pisut ilisarnarunnaarsillugit kusassaasarunnaartariaqalerpugut. Oqaluttuarisaanerput ilinniarfigisariaqarparput, paasillugu suut pitsaanerusumik iliuuserisimasinnaagaluarnerlugit. Aamma ineriartortariaqarpugut.
Oqaluttuarisaaneq uteqqissanngippat iliuuseqartoqartariaqarpoq, eqqaassutigerusupparami kalaallit meerartaat Danmarkimi najugaqartut, angajoqqaaminnit peersinneqartarput arfineq marloriaammik danskit ilaqutariinnit sanilliutissagaanni. Meeqqat ilaquttaminnit peersinneqartartut oqaatsitik, kulturertik kinaassusertillu tammarsinnaavaat. Kalaallit angajoqqaajusut Danmarkimi najugaqartut amerlasoorpassuit meeqqatik annaasarpaat. Tassa aamma Danmarkimi ullutsinni maanna kalaaliusugut meeqqagut annaajortorpagut.
Kalaallit angajoqqaajusut meeqqatik isumagisinnaanngimmassuk meeraat peersinneqartartut immaqa oqartoqarsinnaavoq. Oqarsinnaavunga suliani ataasiakkaani eqqortumik sulissuteqartoqartarpoq, taamaattoq angajoqqaat pisinnaasaat pillugit misissuinerni pingaartinneqarneq ajorpoq oqaatsitigut kulturitigullu assigiinngissuseqaratta.
Tamanna DR P1-ip aallakaatitassiaani sapaatip akunnerani matumani saqqummertumi tusaaneqarsinnaapput.
Meeqqat angajoqqaaminnit qimagutsinneqartut arlaqartut oqaloqatigereerpakka. Ammip qalipaataanik assigiinngisitsisoqartartoq, oqaatsitillu puigortaraat kiisalu kulturertik ilisariunnaartaraat oqariartuutigineqartarpoq.
Taamaattumik marlunnik suliassaqarpugut.
- Angajoqqaat pisinnaatitaaffiat pitsanngortariaqalerpoq
- Meeqqat kinaassusertik tammannginnissaat anguniarlugu suliniuteqartoqartariaqarpoq – ammilu qalipaataanik assigiinngisitsisoqannginnissaa qulakkeerneqartariaqarpoq
Kinguaariinnut tulliuttussanut atugassarititaasut pitsaanerulersinniarlugit sulissuteqartariaqarpugut. Maannakkut oqaluttuarisaanermi ilinniartitsissutaasartut nutarterneqartariaqartut isumaqarpunga. Statsministerip meeqqanut misiliutaasimasunut utoqqatsernera aallaavigalugu saammaateqatigiinnissap tungaanut ingerlasoqalernera aallarnerfiusinnaavoq. Oqaluttuarisaaneq Kalaallit Nunaat peqatigalugu ilusilersorneqartariaqarpoq. Immitsinnut aallaavigaluta, tatigeqatigiilluta, akaareqatigiilluta akisussaaffimmillu tiguseqatigiilluta naligiimmik nukittuumik kusanartumillu suleqatigiinnerput oqaluttuarisinnaasariaqarparput.
Suliassaagaluaqisoq ataqatigiilluta anguniakkagut ataatsimut angusinnaava.