Siumumiit erseqqissaassutigissvarput Siumup anguniagarinngilluinnarmagu EU-mut ilaasortanngornissaq. Kisiannili suleqatigiinnerit nunatsinnut innuttaasunullu malunnaatilimmik iluaqutaanissaat nukittorsarnissaallu pingaartimmagit. Taamaattorli EU-mut qallunaanullumi malunnaatilimmik qaninnerusumik suleqateqarnerup ingerlanneqarnera ammasumik minnerunngitsumillu Inatsisartut qulaatiinnarlugit ingerlanneqannginnissaa piumasarigatsigu. Siumumiimmi isumaqatigiissutit oqaloqatigiissimanerillu sunik imaqarnersut aammalu sunik piumasaqaateqarsimanersut ilisimatinneqarsiamanngilluinnarnerput akuutinneqarsimannginner-pullu ilungersunartutut isumaqarfigigatsigu.
Siumumiit periuseq tamanna assingusoq pillugu 2021-imi sakkortuumik uparuaavugut aammalu eqqaamaqalutigu taamanikkut Naalakkersuisut siulittaasorisimasaata Paris-imut isumaqatigiissut pillugu periuseq saqqummiunneqarmnat illuatungiliuttuusimasut Inatsisartut innuttaasullu ammasumik akuutinnagit ingerlanneqannginnera pillugu assut uparuartorneqarmat, allaat ullumikkut Naalakkersuisut Siulittaasorisaat uparuartuisuni tunuarsimaanngilluinnartut ilagalugu. Taamaattumik tamanna periuseq maanna Naalakkersuisut siulittaasuaniit ingerlateqqiinnarneqartutullusooq ingerlasoq ersermat “ilikkarfigineqarsimarpasinngimmallu” assut ilungersunarpoq.
Siumumiimmi EU-miit Kalaallit Nunaannut annertuunik aningaasaliissuteqartoqarnissaanut piumasaqaatit suut kiisalu oqaloqatigiinnerit sunik imaqarneri ilisimasaqanngivippugut aamma akuutinneqanngilagut. Naak ammasumik aqutsinissamik aammalu aqqutit eqqortut atorlugit ingerlatsinissamik minnerunngitsumillu torersumik ingerlatsisoqarnissaa kissaatigisimagaluarlutigu. Isumaqatigiissutimmi taamak pingaaruteqartigisumi aammalu annertutigisumi Inatsisartut innuttaasullu peqatiginagit ingerlanneqarnerat akuersaaginnarneqarsinnaanngilaq.
Naalakkersuisut ullumikkut EU-mik qaninnerusumik suleqateqarneq Kalaallit Nunaannut iluaqutaalluinnartutut saqqummiunneqarpoq. Aatsitassat qaqutigoortut pingaaruteqarluinnartut, mingutitsinnginerusumik nukissiuuteqarneq, attaveqaasersuutitigut, ilinniartitaanikkut, inissiat, aalisarneq, takornariaqarneq inuussutissarsiornerlu pillugit aningaasaliissuteqartoqarnissaa kiisalu politikkikkut qaninnerusumik suleqatigiittoqarnissaa eqqartorneqarpoq.
Tamanna innuttaasorpassuarnut nuannerlunilu soqutiginartorujussuusinnaavoq. Kisianni annertuumik aningaasaliissuteqarnerit kusanaraluaqisut sunik piviusunik piumasaqaateqarnersut ilisimanagit politikkikkullu ammasuunernissamik aammalu inatsisartut innuttaasullu akuutinneqarnissaannik piumasaqaatinik taarsiunneqassanngillat. Aningaasammi tappiissisitsissanngillat.
Siumut EU-mik suleqateqarnermut akerliunngilaq. Kisianni Kalaallit Nunaata siunissami ungasinnerusumi periusissatigut inissisimanissaa politikkikkut ammasumik oqallisigineqaqqaarnani Inatsisartullu naammattumik peqataatinneqarnatik aalajangersarneqassappat, tamanna akerleraarput.
Ataatsimut nalunaarut oqaasertamigut nammineq inatsisitigut imaluunniit aningaasaqarnikkut pisussaaffinnik pilersitsinngilaq. Taamaattumillu pingaaruteqarluinnarpoq suleqatigiinnerup piviusunngortinneqarnissaanut isumaqatigiissutit, suliniutit pisussaaffiillu suut kingusinnerusukkut aalajangersarneqassanersut erseqqissarneqarnissaat.
Taamaattumik Siumumiit piumasaqarpugut Naalakkersuisut EU-mik nutaamik suleqatigiinnerup politikkikkut aningaasaqarnikkullu sinaakkutai tamakkerlugit Inatsisartunut saqqummiutissagaat, tassunga ilanngullugit aningaasaliissutinut piumasaqaatit aalajangersimasut, pisussaaffiit naatsorsuutillu suut attuumassuteqarnersut ilanngullugit.
Kalaallit Nunaata siunissaa tusagassiortunik katersortitsinerni imaluunniit matut matoqqasut iluanni ilusilersorneqassanngilaq. Ammasumik ingerlatsineq, tamat oqartussaanerat tunngavigalugu oqallinneq, nunatsinnilu innuttaasut Inatsisartullu qanimut suleqatigalugit ilusilersorneqassaaq.