Kaaviiaaginnartoq ajortoq tamatta ataatsimoorluta unitsissavarput, pitsaasumullu saatillugu.
Kim Kielsen, Siumut
Ukiut kingulliit arfineq marlut suliffissaaleqisut 5.500-it miss. amerlassuseqariarlutik 2.300-pajaanngorsimapput, tamannalu inernerisimavaa, innuttat sulilernerminni imminut pilersuisunngulersimammata ilaquttatik isumagilerlugit. Aamma arlaqaalupput, aningaasalersueriaatsit assigiinngitsut atorlugit nammineq pigisaminnik ineqalersimasut. Tamanna innuttaasunut ataasiakkaanut peqqinnartuuvoq, pisortat isumaginninnerat qimallugu alloriarnerit nuannersut atorlugit imminut isumaginnilersimammata.
Tamatumani isumaqaqqajaannarsivoq inuit ataasiakkaat nammineq naleqassusaat inuunermillu nuannarisaqarnerat sunnerneqassasoq, tamatumallu kingunerisaanik innuttat pineqartut pissuserisaannut aamma sunniuteqassasoq – ilaqutariittut isumaginninnikkullu.
Suliffissaaleqinerup ilorraap tungaanut ineriartulernera nuannaarutissaagaluartoq, taammaattoq suli amerlaqaat, ulluinnartik ataqatigiissinnaanngikkaat ”nalaattakkaminnik toqqortakkatik” isertuullugit nassatarimmassuk, taamaalinerani inuunerminni nalaattakkatik pisuusinnaapput, imaluunniit unaminartunut pakatsinertik artulersimallugit.
Qulaani taaneqartut patsisaasinnaasunit ilaannakuupput tassami inuit nalaattakkaminnik unaminartitatik amerlasaqimmata. Inuit tassani inissisimasut taakkorpiaapput kivinniagassavut, tamannami aqqutigalugu imminut ilaquttaminillu isumaginnissinnaaqqullugit.
Kalaallit Nunaanni Politiit ukiumoortumik naatsorsueqqissaarnermik nalunaarutaat naatsunnguamik misissornerini aallarniinerinnarmi takuneqareersinnaavoq, uagut – maani Nunatsinni – inunnik isumaginninnikkut unamminarluinnartunik suliassaqartugut, kisitsisit piviusut nalunaarusiami matumani takusavut naapertorlugit.
Persuttaasarnermut naatsorsueqqissaarnermik kisitsisit takutippaat, ukiumi 2020-mi persuttaanermik tunngaveqarlutik unnerluutiginninnerit 1394-iusut, 2019-imi 936-erialuni persuttaanermik unnerluutiginnittoqarsimavoq. Persuttaanermik unnerluutiginninnerit 458-nik amerlatseriarsimapput, tamannalu ukiup ataatsip ingerlanerinnaani 48,93%-imik qaffassutaavoq.
Pinnerlunnerit inummut ulorinarsinnaasut kisitsisitai aamma alliartuinnarput, annertussusaalu annikinnerulaarluni.
Nalunaarusiami aamma takuneqarsinnaavoq, toqutsinermik persuttaanermillu unnerluutiginninerit, meeqqanik inuusuttunillu 0-17-inik ukiulinnut eqqunngitsuliornerusut, kisitsisillu taakkunani ukiuni kingullerni sisamani 101-niit 2016-mi 195-inut 2020-imi amerlanerulersimapput.
Piffissami tassani 2016-2020 kinguaassiuutitigut pinerlunnerit meeqqanik inuusuttunillu 0-17-inik ukiulinnut eqqunngitsuliornerusut amerleriaateqarsimammata 210-niit 2016-mi 427-nut 2020-mi, piffissami pineqartumi marloriaammik amerlanerulersimapput.
Nalunaarusiaq malillugu aamma takuneqarsinnaavoq persuttaanermik unnerluutiginninnerit 2020-mi inaarsarneqarlutik eqqartuussinerit naapertorlugit 51%-ii pisuutitaasimasut, 43%-ii suliassatut toqqorneqarsimapput 6 %-iilu pinngitsuutitaasimallutik.
Suliassatut toqqortitaasimasut 43%-iusuni takuneqarsinnaavoq 82%-ii uppernarsaatissaaleqillutik toqqortiinnartarsimagaat, tamannalu assigiinngitsunik patsiseqarsinnaammat, tamanna eqqoriarusunngilara.
Kisitsisit kingulliit nalunaarusiamit ilanngukkusutakka tassaapput pinerluttulerinermut inatsit tunngavigalugit unnerluutiginnittarnerit ineriartornerat taakkua 2019-mi 4165-iummata 2020-imilu 5057-inngorsimallutik.
Pinerluttulerinermut inatsit tunngavigalugit unnerluutiginninnerit 892-nik amerlanerulersimapput.
Ukiumoortumik naatsorsueqqissaartarnermi aamma immikkut inatsisaasunik unioqqutitsinerit takuneqarsinnaapput.
Kisitsisit nikallunganaraluartut ajunngitsutut nalilerpara, Kalaallit Nunaanni Politiit anguniakkatut pingaarnertut iliuuserisassatut ukkatarineqartussatut inississimagamikkit, taamanna pissutigalugu paquminarunnaartutullusooq aamma oqaatigineqarsinnaallutik.
Isumaga naapertorlugu kisitsisit saqqummersinneqartut sakkussatut naalakkersuinikkullu nalerassatut aamma atorluarneqarsinnaapput, minnerunngitsumik inuiaqatigiinni atorneqarsinnaallutik, isumalluutit tigussaasumik sumi inississanerivut takutinneqarmat, ajornartorsiutit pineqartut qanutut aaqqiivigissanerlugit takusinnaagatsigu kisitsisini nalunaarusiamiittuni.
Siumumiik unamminartunik suliavut ingerlateqqiinnarpavut, inuiaqatigiittullu inissisimanitsinni isertorusunngilarput, pinngitsaaliilluni arnerineq, persuttaaneq, inummut uloriarnartumik pinerluttulerineq pinerluttulerinermullu inatsimmut unioqqutitsinerit allat akuerisinnaanngilluinnaratsigit. Arlaleriarluta aamma ersersittarsimavarput ikiaroornartumut hash-imut allanullu akuersinngilluinnaratta.
Soorunami inoqartuaannartussaavoq, uannut Siumumullu isorinnittussat, ajornartorsiutit uani pineqartut pissaaneq tigummigallaratsigu aaqqissuuteqarfigissallugit periarfissaqarsimagatta. Tamanna ilumoortortaqarsinnaavoq, imatullu paasineqassanngilaq, qanoq iliuuseqarsimanngitsugut imaluunniit allatigut aaqqissuiniarluta suliaqarsimannginnatta.
Taamaammat Politimesterip naatsorsueqqissaarnermut nalunaarusiami aallarniinermini oqaasiinut isumaqataalluinnarpunga, imatut allassimammat, pingaarnerpaaq tassaasoq, kivitseqatigiinnissamik ataatsimoorluta ataasiakkaarlutalu kivitsinissarput tamavitta akisussaaffigigatsigu.
Tamanna pillugu Siumumiik partiinut allanut, minnerunngitsumillu inuiaqatigiinni maligassiuisunut assavut isaappavut, kaaviiakaartoq ajortoq tamatta ataatsimoorluta muminniassagatsigu, tamannami inuiaqatigiittut atorfissaqartilluinnarparput.
Kim Kielsen, Siumut.