Siumumi ersarissumik itigartilluinnarparput, danskisut imminut paasisartut nunatta naalagaaffinngornerani anisinneqassasut. Inuiaat Kalaallit nunat tamalaat isumaqatigiissutaat naapertorlugit inuiattut akuerisaapput, tamannalu naqissusiivoq, kalaallisut innuttaassuseqarnermut tunngasutigut aalajangigassat tunngavilersorluarneqarsimasumik inatsisiliornerillu aqqutigalugit aalajangersarneqassasut – inuup imminut isiginnittaasia pillugu taamaassorinnilluni taamaallaallu misigissusilerilluni oqaasertalersuisoqarsinnaanngilaq. Siumut suleqatigiinnermik tunngaveqarluni inuiaqatigiit ataqatigiinnissaanik sulissuteqarpoq, tassani inuup kinaassusia politikikkut oqaluuserineqalinngisaannarnissaanik tusaqqusaarutigineqannginnissaanillu tunngaveqarluni, naligiissitaaneq tunngavigalugu suliaq ingerlanneqassasoq pingaartillugu – sumi inunngorsimaneq, arnaaneq, angutaaneq upperisaqarnerluunniit apeqqutaatinnagit.
All: Hans Peter Poulsen, siulittaasup tulliata aappaa, Siumut
Siumup akuerinngilluinnarpaa oqariartortoqarmat, “namminiilivikkutta qallunaat nunatsinniittut angerlakaatinneqassasut”. Taamatut oqariartuuteqarneq avissaartuunermik pilersitsivoq aamma uagut inuiaqatigiittut tunngaviusumik pingaartitatsinnut akerlilersuineruvoq, tunngaviit siunissatta sanarfinerani atugassavut.
Erseqqippoq taamak eqqarsartariaaseqarneq taamaallaat inummi ataatsimiinnani politikikkut suleqatigiinniartut ilaasa akornanni ulluinnarsiutigalugu paasinnittariaaseqarnerusoq. Pineqartoq piaarinaatsoornikkut avammut saqqummerpoq. Oqariartuutigisamik qanorluunniit ingalassiniaatigalunilu tunuartitsiniaraluaraanniluunniit, pisariaqarpoq paasissallugu, ersertoq tassaasoq avatangiisit ilaanni avissaartitserusuttoqartoq, ataatsimoortitsinermut ataqqeqatigiinnermillu salliutitsinngitsunik. Ajoraluartumik immaqa aamma isumaqartoqassaaq “ilumoortumik” kalaaliusutut isigineqarsinnaanngitsut ilanngullugit anisinneqassasut, innuttaaqativut Asiamiut ilaalu ilanngullugit.
Siumup Namminersorneq pillugu Inatsimmik 2008-mi taasisimanitta inernera aalajangiusimavaa, tassanilu Inuiaat Kalaallit inuiassuit akornanni inuiaanerannik naqissusiineq ilanngullugu. Taamak akuerineqarsimanerput isumaqanngilaq, akunnitsinni piviusuunngitsunik immitsinnut immikkoortiterluta aallartissasugut, kingoqqiffiit, upperisat aamma arnaaneq angutaanerluunniit apeqqutaatillugit – taamak inissikkaanni oqaluttuarisaanitsinnik ilisimasaqannginneruvoq aamma suliassaviusup suuneranik paatsoorneruvoq. Unammilligassaq tassaanngilaq kina kikkullu “ilumoortumik” kalaaliunersut eqqartussallugit. Suliassaq tassaavoq naligiimmik amerlanerpaanillu peqataaffigineqarsinnaasumik inatsisiliornikkut aalajangersarneqassasoq, nunami naalagaaffinngortussami piumasaqaatit suut tunngavigalugit kikkut/kina kalaallisut innuttaassuseqassanersut.
Innuttaassuseqarnermut atatillugu inatsit suli suliarineqanngilaq, Siumullu isumaqarpoq, tamanna Namminersorneq pillugu Inatsit naapertorlugu § 21-mik nalilersuisussatut suleqatigiissitaliap ilanngullugu suliassarigaat. Suliaq tunngavissanik inatsisitigut tunngavilersorneqartunik toqqammaveqassaaq, taamaassorinninnerit misigissusilerinerullu pingaartinnerunagit.
Siumut suleqatigiinnermik tunngaveqartumik inuiaqatigiinnik pilersitsinissamik sulissuteqarpoq – sumi inunngorsimaneq, arnaaneq, angutaaneq upperisaqarnerluunniit apeqqutaatinnagit. Kinaluunniit kinaassutsini pillugu politikikkut nalilersorneqartussanngortinneqassanngilaq. Suujunnaarsilluta akunnitsinni immitsinnut avissaartuutsikkutta angusassaqanngilagut ingerlavissaqaratalu, aamma allanut sanilliullugit “ilumoornerunngisavut” ajattorlugit ingerlalersinnaanngilagut. Nunat tamalaat inatsisaat naapertorlugu, Kalaallit Nunaanni najugaqartut tamarmik inuiaqatigiinnut ilaapput.
Siumup sulissutigiuassavaa Kalaallit Nunaat ataatsimoortoq nukittoorlu peqatigiilluta siunissatsinnik ilusilersuiffiusoq, ataqqeqatigiinnermik, naligiinnermik ataatsimoornermillu tunngavilik – aamma kialluunniit kinaassutsiminik nammineerluni aalajangiisinnaatitaanera innarlinngilluinnarneqassaaq.