Oqalugiaatit

Aki-Matilda Høegh-Damip Folketingimi ammaanersiornermi (2022) oqalugiaataata kalaallisuunngortinnera

”Danmarkip nunasiaateqarsimaneranut oqaluttuarisaanera

Sivisuumik oqaaseqanngisimaarneq.

Taama oqalugiaatiga siulleq aallartippara.

Unnukkut oqalugiarpunga.

Oqaluttarfimmi maani oqalugiarpunga, ukiut pingasut qaangiuteqqissaarput.

Taamani pissutsit allaaneroqaat.

Folketingimi ilaasortaasutut nalunngilarsi oqalugiaqqaarnermi isorinnilluni oqalugiartoqarneq ajortoq.

Taamaattoq, oqalugiaatissara allakkakkiu naatsorsuutigereersimavara isorinnittumik oqalugiaateqarnissara.

Isorinnillunga oqalugiaateqarpunga.

Folketingimi ilaasortanngorlaavunga, qinikkanilu inuusunnersaallunga.

Aap, arlaatigut eqqugaqarpunga.

Oqalugiaatimma eqqortissutigineqarnissaa naatsorsuutigereersimavara, ikinngutitaariartorlungami maaniinngilanga.

Maaniippungami innuttaqatikka sinnerlugit, oqaluttuarisaanerput avitseqatigiartorlugu oqaluttarfimmi oqalugiarlunga.

Aamma angusaqarniarlunga maaniippunga.

Innuttaqatikka Kalaallit pillugit maaniippunga.

Qineqqusaarnermi oqaaserineqartuartut uteqattaartuaannartut qatsunnikuuakka.

Uagut Nunatsinnut anguniakkat anguneqanngisaannarput.

Folketingimut qinersinersinerpassuarni allanngortoqarnikuunngilaq.

Tusarnaartoqarnermi ajorpoq.

Immaqaluunniit erseqqarinnerusumik oqarsinnaavunga, arlaannaalluunniit maani tusarnaarneq ajorpoq.

Statsministeri utoqatserpoq,

Kalaallinut nikingasumik aningaasarsititsisoqartarnera danskit naalakkersuisuinit iliuuseqarfigineqarpoq.

Arlaatigut nutaamik pisoqalerpoq, tassa kiisami tusaaneqalerpugut.

Aamma Danmarkip nunasiaateqarsimanera statsministerip naggammik ammaanermini oqalugiaammini oqaatigaa.

Toqqaannartumik tamanna oqaatigaa.

Sooruna? Sooruna taamatut oqariartuuteqarnera nutaajusoq?

Immaqa taamatut oqarnera quianarsinnaasoq imaassinnaasoq eqqarsartutit.

Siunissaq pillugu sulissannginnatta, soormi taava pereersimasut eqqaaneqassappat.

Tamanna pingaaruteqarpoq, maannakkummi tamatta sekundimi maaniippugut. Nunasiaataasimanerput pissutigerpiarlugu maaniippunga.

“Wikipedia iserfigigaanni, atuarfimmi Danmarki pillugu leksikoni pillugu takugaanni allaqqavoq nunasiaateqarsimaneq 1953-mi naammassisoq, Inatsillu tunngaviusoq malinneqalerluni”

Tunngaviusumik Inatsit Kalaallit Nunaannit taaseqataaffigineqanngilaq.

Kunngeqarfimmi peqataarusunnersugut imaluunniit peqataarusunnginnersugut aperineqanngilagut. Nunasiaateqarsimasut nunat allat nunasiaatigisimasatik periarfissittarpaat peqataarusunnersut peqataarusunnginnersulluunniit.

Nunat allat assigalugit uukapaatinneqarpugut.

Aap, ingerlariaqqippugut. Taava apeqqutigiumavara tamanna pereersoq susoqaqqissimanersoq.

Nunasiaataaneq ilumut unippa?

Naamik, piffissammi ingerlanerani uagutsinnut inuiaqatigiittut ajornerpaamik pisoqarpoq.

Kisitsisinngorlugu tamanna uppernarsarsinnaavara.

1960-mi ukioq naallugu Kalaallit Nunaanni imminut toquttoqanngilaq.

1900-p ingerlanerani aamma taamaappoq, imminut toquttoqartarnera akuttusoorujussuusarsimavoq.

Kalaallit Nunaanni toqusut amerlavallaartanngingaarmata, ukioqartarpoq ilaatigut danskit amerlanerusut toqusartut.

Aamma Canadami nunap inoqqaavi taama atugaqarsimapput.

Canadap ilaani imminut toquttartut amerlasarsimasut, nunalli inoqqaavisa immikkoortortaqarfianni assiliaq allaalluni.

1900-kkunni pissutsit taamaapput.

Danskinit taaguuteqartinneqartoq ”Nuannisarfiit 60-ikkut” taava pilerput.

60-ikkut ingerlaneranni pissutsit allanngorluinnarput.

Kisitsisitigut nunarsuarmi imminut toquttartuni amerlanerpaanngorluni.

Imminut toquttarneq atugaasimanngisaannartoq, 60-ikkunni allanngorluinnarpoq.

Susoqaramiuna? 60-ikkunniuna susoqarsimasoq?

Danmarki iliuuseqarpoq piffissami tassani. Danmarki misilittaavoq. Danmarki kinaassusersiuivoq. Danmarki naartusinnaajunnaartitsilluni iliuuseqarpoq. Danmarki inoqarfinnik matooraavoq. Danmarki pinngitsaaliissummik qimagussuititsivoq. Danmarki aserorteraluni sanaartuivoq. Kulturi, ilaqutariit, kinaassuserput inuiaqatigiillu eqqorneqarlutik.

Spiralilersuisimanerup pissutigisimasaanik arnarpassuit meerartaarsinnaajunnaarsinneqarput. Danskinik meerartaartoqalaarpoq – danskilli meeqqatik akisussaaffigisariaqanngikkaat inatsisitigut pisinnaatinneqarput.

Meeraasut kingornussisinnaanngillat, aningaasaatikitsuunissaat siunnertariaqarpoq. Anaanaasormi inatsisit pissutigisaannik aningaasarsiakinneruvoq, ilaquttami inoqarfianukarsinnaanngilaq, inoqarfimmi Danmarkimit matuneqarnikuuvoq.

Inuiaqatigiinnut iliuutsinut inatsisitigut kinguneqartitsisoqanngilaq, Danmarkimmi pinerluttaalititsinermut inatsit Kalaallit Nunaanni atuutissanngitsoq aalajangiunneqarnikuuvoq. Danmarkip misileraataa taanna suli maannamut atuuppoq

Oqartoqarsinnaavoq 60-ikkut qangarsuarli pisimasuusimasut.

Avannaarsuatsinnimi timmisartoq nakkarnikoq atominik nassataqarluni,

tigusarineqarsimasunik unioqqutitsilluni angallassinerit Danmarkip isertuussai,

aamma aningaasarsianut tunngatillugu ammip qalipaataanik assigiinngisitsisarneq, taakku taarmik suneqassappat

Taamaattoq maannakkut pitsaanerusumik inuuneqarpugut, aamma qinersinernit allanit pitsaanerusumik inuuneqarpugut.

Kalaallit Nunaanni taakku malugisinnaavagut.

Piffissaq allaanerulernikuuvoq.

Statsministeri siuliani statsministerimit allaaneruvoq.

Tamanna Folketingimi ilaasortatut aamma innuttaasut malugisinnaavaat.

Pissutsinik allanngortoqarfiani aamma ataqatigiinnitsinnut allannguisarpoq.

Nunasiaataasimanermi aqutseriaatsit atorneqarsimasut atugaajunnaariartulerput, allanngoriartortoqarneralu malunnarpoq.

Allanngoriartortoqalernera nunasiaataasimanermut apeqqutilliisartut allanngoriartortoqalernera aamma malugaat.

Makkorsi taasinnaavara

Palasitut ilinniarsimasuuvoq, Inuiattut Ullorsiornitsinni kulturitsinnut pingaaruteqartoq oqaluffimmut eqquppaa. Oqaluffimmimi qilaatersortoqarpoq.

Kikkut tamarmik inissaqartinnissaat pingaartillugu oqaatigaa,

UAGUT aamma oqaluffimmi inissaqartitaasugut oqaatigalugu.

Pineqartoq soraarsinneqarpoq,

Nunasiaataasimanermut utersaartoqarpoq,

Taamanimi qilaat oqaluffimmut eqqunneqaqqusaanngilaq.

Karina aamma oqaluttuarisinnaavara,

Danskit ilinniartitsisut pingasut allagaqaataat aallaavigalugu

ilinniarnertuunngorniarnermini anisitaariasaarpoq.

Anisitaanermini mianersoqqussummik tunineqaqqaarnanilu oqaluunneqaqqaanngilaq.

Karinap akeqqittarnera ilinniartitsisuisa nuannarisimanngilaat.

Uanili suliami aamma uniinnanngilaq.

Inatsisit tamarmik atuarpai,

Naalakkersuisoqarfitsinnut allappoq anisitaanini eqqunngitsuusoq uppernarsarlugu,

Ilinniarnertuunngorniarfimmilu atualeqqinnissaanut tikilluaqqusaaqqilerpoq.

Taanna manna inatsisilerituutut allagaqataqarpoq.

Naggataatigut Elvira aamma oqaluttuarisinnaavara,

Tunumeersuuvoq, angerlarsimaffini qimallugu tusind kilometerisut ungasitsigisumut ilinniariarnikuulluni.

Ilinniarnermi nalaani oqaatsitigut ajornartorsiutimi saniatigut angutit tikisitat nutaarsiassaqarfinni saqqummersinneqartartut qanoq kalaallit arnartaannut pissusilersortarnerat nammineerluni malugaa.

Taamaattoq anaanaavoq tulluusimaartoq, inatsisilerituutut ilinniakkani aappaagu naammassisussaavaa

Allanngoriartulernitta ersiutaat uku assersuutitut oqaluttuaraakka. Elvira Kuitse, Karina Zeeb, aamma Makkorsi E. Olsen Nunatsinni ilinniagaqarnikuupput. Ilisimatusarfitsinni ilinniagaqarnikuupput.

Kalaallit Nunatsinni inuiaqatigiittut piffissami nutaajusumi siulersueqataapput. Aamma taakku Siumut tunuliaqutaralugu Folketingimut qinigassanngortipput.

Angorusutagut angussaqqaarpagut.

Taamaattoq suleqatigiinnerput suli pitsaanerusinnaasoq isumaqarpunga.

Naligiinnerulertariaqarpugut.

Tamanna piviusunngornissaa neriuutigaarput.

Danskit naalakkersuisui, statsministeri Mette Frederiksen, neriulersitsisuupput.

Neriuutitta anguneqarnissaa sulissutigiuassavarput.

Aamma tamanna qinersereernerup kingorna anguniaqqissavarput. Tulluusimaartunik anguniagaqartunillu qineqqusaaqateqarsinnaagama tulluusimaarutigaara. Kalaallit Inuisa nipaat tusaatikkumallugu sukataassaagut marluk qinigaassappata novembarip aallaqqaataani.

Qujavunga, qinersilluarisi. Nunarput inuiaqatigullu sapinngillat.