Kalaallit ikiorneqartutut misigisimatinneqarput ulloq manna tikillugu. Danskillu Nunatsinni ajunngitsuliortutut misigisimapput, amerlanerpaat eqqarsaatigalugit suli ulloq manna tikillugu atuuttumik. Uagut Nunatsinni ullumikkut politikikkut anguniagaaruttutut ippugut inuiattullu neriuutissanik nutaanik amigaateqarluta. Anguniagalinnik politikereqaleqqittariaqarpugut
All.: Lars-Emil Johansen, naalakkersuisunut Inatsisartunullu siulittaasuusimasoq, Siumumillu aallartitseqataasoq
Ukiormanna ukiut 300-t qaangiupput Nunatta nunasiaatigineqalerneraniit.
Ukiut 100-t siulliit kalaallit timikkut tarnikkullu Europamiunit tamakkiisumik aqunneqaleriartorsimapput. Nammineersinnaajunnaarsarneq ukiuni taakkunani nalaassimavarput.
1800-kkut qiteqqutereersimalillartullu kiisami kalaallit Nunaminni oqartussaaleqqinissartik sulissutigilersimavaat, kalaallinut asannittumik Nunarput naalagaqarallartillugu, noorliillu ajoqersuiartortut ilaat kalaallinut asanniinnarani kalaallisut misigisimasoq kalaallisullu inuusimasoq ajoqersuisoralugulu ilinniartitsisorigallartillugu. ”Paarsisutoqqat” misiligutaasimapput kalaallit nunaminni atukkatik pillugit oqartussaaqataanissaannut.
1900-kkut aallartisimalersut inuiaat kalaallit politikikkut oqartussaaffeqarnerat annertusarniarnerarlugu landsrĂĄdet pilersinneqarput, Kujataani Avannaanilu. Kisianni landsrĂĄdet taakku oqartussaaffeqaratik oqallittarfittut atornerusimapput.
Aamma 1900-kkut qiteqqunneranni Nunatta LandsrĂĄdii marluusut ataatsimut kattutsinneqarmata politikikkut oqartussaaffik annertusinngilaq, taamaallaalli danskit naalakkersuisuinut inatsisartuinullu oqaaseqartartuulluni, taakku Nunatsinni suliniutaat pillugit qanoq isumaqarnerminnik saqqummiussisarfigalugu.
Aamma taamatut pisoqarpoq apeqqut Nunatta nunasiaajunnaarneranut tunngasoq oqaluuserineqalermat – kalaallinit piumasaqarneq tunngaviginagu, kisiannili nunarsuarmioqataasut ilaasa danskit naalagaaffiannik isornartorsiuisalernerat pissutigalugu.
Kalaallit politikeriisa taamani oqaaseqarfiginerusarsimasaat tassaasimarpasipput piniarnermut – kingornalu aalisarnermut – tunngasut, illuliassanik sanaartornermut tunngasut kiisalu isumaginninnermut tunngasut.
Peqqusiileqinartitat iliuusinngortinneqarput
Nappaatit inuppassuarnit atugaasut akiorniarlugit peqqinnissaqarfik danskinit annertuumik piorsaaffigineqalerpoq. Danskillu Nunatsinnik piginnittuunertik erseqqissarniarlugu kiisalu naalagaaffinnit allanit isornartorsiorneqartarnertik peqqusiileqinarisartik mamaageqisartillu annikillisarniarlugu suliniutit tamakku annertuumik aallartissimavaat, niuernikkut naalagaaffiup iluaqutigilluarsimasaanittaaq kiisalu sulisartorpassuit aningaasarsiarissaarlutik aningaasartuuteqanngingajallutillu Nunatsinni sanaartugassanik t a m a n i k isumaginnittussanngortitaasimanerat pissutigalugu.
Qallunaat Nunatsinnut suliartortut – sulisartut atorfillillu – Nunatsinni kunngikkormiutupajaaq inuupput: Akissarsiagissaarlutik, inigisaminnut akiliissanatik, akileraaruteqanngimmallu akileraarutinut akiliissanatik. Tamatuma saniatigut ukiut tamaasa akiliunneqarlutik DK-mut feeriarsinnaatitaapput, kiffassaminnik tikisitsisinnaatitaallutik, atorfillillu meerartaasa ilinniartitsisussaannik danskit naalagaaffiata akiligaanik tikisitsisinnaatitaallutik.
Kalaallit ikiorneqartutut misigisimatinneqarput ulloq manna tikillugu. Danskillu Nunatsinni ajunngitsuliortutut misigisimapput, amerlanerpaat eqqarsaatigalugit suli ulloq manna tikillugu atuuttumik.
Kalaallit pineqartut akuutinneqanngillat
Aamma 1900-kkut qiteqqunneranni danskit naalakkersuisui Amerikamiullu naalakkersuisui isumaqatigiissuteqarput ”Kalaallit Nunatta illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissummik” taassaminnik.
Aamma tassani kalaallit sinniisaat suminermilluunniit akuutinneqaratillu sunniuteqartinneqanngillat.
Talerpimmiit: Sir Derick Boyer Millar, Tuluit Nunaat; Ambassadøri Henrik de Kauffmann, Danmark; W. D. Matthews, Canada; Louis A. Johnson, Illersornissamut ministeri, USA; Wilhelm Munthe de Morgenstierne, Norge; Henri Bonnet, Franskit Nunaat; Pedro Teotónio Pereira, Portugal; Dean Acheson, Nunanut allanut ministeri, USA; Jonkheer O. Reuchlin, Pukkitsormiut; aamma Mario Lucielli, Italia.
Aallerfik: https://da.wikipedia.org/wiki/Traktat
Danmarkimulli iluaqutaangaartumik, Nunatsinnullu ulorianartorsiortitsingaartumik, Danmarkip USA iluaqutigisuatsianngorpaa, politikikkut sunniuteqarneq aningaasarpassuarnillu isaatitsilerneq eqqarsaatigalugu.
Tamanna sioqqullugu Nunarput orsugissamik tunisassiorfigineqarnini pillugu niuernikkut aningaasarsiornikkullu annertoorujussuarmik tunniussaqartalereersimavoq, Danmarkimut USA-mullu. Allaat sorsunnersuup kingulliup nalaani Nunarput Danmarkimut attaveqarunnaarami aningaasatigut imminut pilersorsinnaasimalluni, inuiaat inuusaatsikkut atukkamikkut nakkasinnerulissutiginngisaannik.
Oqarsinnaasorivunga danskit Nunatsinni suliniutigisimasaat tamarluinnarmik Nunatsinnut iluaqutissanik pilersitsisuunermik saniatigut aammattaaq pinngitsoqaratik Danmarkimut iluaqutaangaarsimasunik – allaat ilaanni apeqqusernarsisarluni sorleq pingaarnerutinneqartarsimanersoq, imminut iluaqusersorneq – aningaasatigut suliffissaqartitsinikkullu – imaluunniit inuiaat kalaallit iluaquserneqarnissaat
Nunarput Danmarkinngormat
1953-imi danskit tunngaviusumik inatsisitaaramik aalajangerpaat Kalaallit Nunaat Danmarkip naalagaaffianut ilanngutivitsinneqassasoq – Nunaqarput Danmarkinngussasoq – tamannalu Danmarkip tunngaviusumik inatsisitaavatigut uppernarsarneqassasoq.
Naalagaaffiit Peqatigiit – UN – 1948-mi pilersinneqarnerata kingunerisa ilagaat nunasiaatilippassuit nunasiaateqarunnaarnissaannik piumasaqaateqalerneq. UN-ip komitii pilersitaa nunasiaateqarnermik atorunnaarsitsinissamik suliaqartussaq, qallunaamik politikerimik siulittaasulerneqarpoq, tassa Hermod Lannung siulittaasunngortinneqarmat. Taassuma suna tamaat tikillugu ilungersuutigisimavaa nunarsuarmioqatitta paasissagaat qallunaat Nunatsinni ajunngitsuinnarmik suliniuteqartut kalaallinillu ajunngitsuinnarmik pinnittartut. Tamanna uppernarsartinniarlugu kalaallit Danmarkip Rigsdag-iani ilaasortat siulliit eqqarleriit Frederik aamma Avgo Lynge UN-imut oqalugiaammik atuffassiartortissimavaat, qallunaat ajunngitsuinnarmik pinninnerannik unnersiutiginnittumik.
Inuusuttukasik nujakkaaq
1971-mi landsrĂĄdimut qinigaarlaajullunga Nuummi landsrĂĄdimut ilaasortaanera pissutigalugu Hans Egedep tikinneraniit ukiut 260-inngornerat nalliuttorsiutigineqassaarsuarnerani peqataasussanngortitaavunga, Danmarkimiit tikeraartorpassuanik Kunngissakkut siuttoralugit Nuummut tikerartunik illoqarfik ulikkaarlugu nalliuttorsiornerani nuliaralu peqataasussanngortitaariataarluta.
Qinnuigineqarpunga (qularnanngitsumik ileqquusut malillugit Nuup landsrĂĄdimut ilaasortaa taama pisussaammat) nalliuttorsiornissaarsuarmi oqalugiartussanut ilaaqqullunga.
24-nik ukioqarpunga ”inuusuttukasiit nujakkaat” ilaattut isigisaallunga, innuttaasut nuimasutut imminnut isigisut – tamannalu pissutigisimanerlugu qallunaanut qaninniartut qujanarniartullu – tungaannit.
Hans Egedep inuiannut kalaallinut sunniutigisimasai oqalugiaatigeqquneqarmat qajassuutinngivillugu isornartorsiorpara, allaat kalaallit kulturiannik inuiattullu kinaassusaannik toqutseriarsimasutut taallugu.
Oqalugiarnera taanna aalassassutaaq – allaat ima aalassassutaatigaluni, Savalimmiormiut taamanikkut politikikkut ittorsuata Atli Dam-ip illersorniarlunga ullup sinnera ingerlaqatigiinnartariaqarsimallunga. Kalaallit politikeritoqqat ilaannit ilassugineqanngeqaanga qallunaallu tikeraat akornanni isiginerlunneqartarlunga, tusaatinnangalu malunnartorsuarmik nipikittuliuutigineqartarlunga.
Isornartorsiuineq kimut sammitinneqarnersoq apeqqutaavoq
Hermod Lannung – taanna UN-imi komitiivisa sisamaanni, nunasiaajunnaartitsinissamik suliaqartussami siulittaasuusimasup, aamma taamani 1971-imi qaaqqusarpassuit Kalaallit Nunaannut aningaasaliissutit atorlugit Nuummut festeriakaasimasut ilaanni ulloq taanna eqqissitinneqanngivippunga. ”Eqqaamassavat danskit tassaammata kalaallit meerartaasa kakkiinik allarterisimasut” – ilaatigut taama oqaaseqartoq eqqaamavara.
Aallerfik: https://da.wikipedia.org/wiki/Hermod_Lannung
Hotel Grønland – taamani Kalistiinaaqqamik piginnittut Tullakkut Moortallu pigisaat ammaqqammersoq – unnukkut nalliuttorsiornermi nerersuarfiuvoq. Kinguleqqiutitunngilaattaa ileqquuvoq inuit nissuminnik eqaarsaartitsilaarniassammata nikuillutik oqaloqatigiittarnerat – iluatsillugu pujortataajutigalutik. Naqqup qeqqanut pisungalu Hermod Lannung sukariivilluni takkuteqqippoq, kanngunarnerarlunga Hans Egede isornartorsiorlugu oqalugiarsimagama, naak upperisamik eqqussisuunera isornartoqartinnagu erseqqissaareeralutunga, inuiannilli tunngaveerutsitseriarsimasutut isornartorsiorsimagiga erseqqissuliuutsigalugu.
Naqqup qeqqani aamma tassa oqaatsitsigut ”immitsinnut tiguinnarpugut”, erngertumillu Atli Dam uannik illersuiartorluni takkuppoq. Tassani Hermod Lannungilu assortuuteruttulersugut Kunngissaq Margrethe (taamani suli kunngissaasoq) tungitsinnut ingerlasoq takuara, tikikkamitigullu oqarfigalunga nuannernerarlugu kalaallit inuusuttut nunartik pillugu isummersortalersimasut tusarnaarlugu, oqalugiarneralu nersualaarlugu. Torrallaasimanerarlunga oqaaseqalaariarluni taanna aatsaannguummat uannik saassutarinneqisoq Hermod Lannung qiviariarlugu aperileraa: ”Ilaa, Lannung, oqalugiaataa torrak”.
Aatsaannguummat isornartorsiuiniassaqaaq Kunngissamit aperineqariarami taanna isumaqataasuatsianngorpoq, Kunngissap oqalugiaatinnik nersualaarinninnera isumaqatiginerarlugu…
Kunngissaq taanna ukioq tulleq januaarimi Dronninginngorpoq, angunni toqummat taarserlugu.
Kunngikkormiut politikikkut isummersorsinnaatitaanngitsutut oqaatigineqartarnerat unioqqutinngikkaluarlugu Kunngissap taamani uannik nersualaarinermigut isornartorsiusima siuttuat nipangersivillugu nipangerseqaa.
Taaguusersuutit atuinnarlugit
Kisianni tassa pisimasut taamaattut nuannersut kalaallit qallunaallu ukiuni 300-ni ingerlaqatigiinneranni ingerlaqatigiinniarsarinerannilu taaneqarsinnaasut amerlasinnaagaluartut, taamaattoq ukiut taaneqartut iluanni ingerlaaseq unneqqarillunga isummersorfigissagukku nalilissagukkulu tassaasimavoq, kalaallit nunaminni qallunaatut pissuseqalernissaat, eqqarsartaaseqalernissaat inooriaaseqalernissaallu anguniarlugu Danmarkip tungaanit sulineq. Pisuusaarneq angeqaaq toqqorterniarlugu assigiinngitsunik taaguusersorneqartartoq. Soorlu. ”Naligiissitaaneq”, ”Naalagaaffeqatigiinneq” ”Namminersulivinniartunik ataqqinninneq” il.il.
Kisianni pissutsit piviusut suli ullumikkut ersertarput ukiorpassuarni nunasiaasimanerup kingunerisaanik qujanarniartunngorsimasunik ilaatigut ilaqalersimagatta. Suli danskit naalagaaffiat nunasiaatilittut ingerlatsisoq – soorlu nunanut allanut illersornissamullu tunngasunut politikikkut oqartussaaffik eqqarsaatigalugu.
”Naalagaaffeqatiginneq” atussallugu aamma ilumuunngilaq. Uagummi naalagaaffiunngilagut, Danmarkilli naalagaaffianut ilaasussatut danskit 1953-mi grundlovissartik taasissutigigamikku aalajangersimasaat taamaammat.
Aamma naligiissitaanngilagut – nunanut allanut politiki nunarsuarmioqatigiit akornanni politikikkut oqartussaaffiit pingaarnersaannut ilaasoq, illersornissamullu tunngasut pillugit naalagaaffinnik allanik suleqatissarsiorluni isumaqatigiissuteqartarnerit eqqarsaatigalugit. – Apeqqutit taakku pillugit oqartussaaffik danskit suli tigummimmassuk.
Sammivissaarunneq
Aamma ullumikkut Nunatsinni politiki anguniakkanik najoqqutaqarunnaarluni suut akerlerinerlugit suullu naaggaarnerlugit politikiunerulersimammat, illuatungiliuttullu aamma anguniakkanik tamatsinnut tunngasunik saqqummiussassaarusimasutut pissusilersornerisa nalaanni, inuiattut ataasiussuserput pillugu misigisimanermik annertusaanata, annikillisaallutali, ukiut 300-nngorpavut.
Tassami ”Urani Naamik” Nunatta siunissami namminersulernissaanut tunngassuteqanngilaq, taamaallaalli tunngassutituarisinnaallugu namminersulivinnissatta aningaasatigullu immitsinnut napatilernissatta suli ungasinnerulerneranik.
Aamma Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunneq Nunatsinni innuttaasut qanoq isumaqarfigineripput paaseqqaallannguarnagu naalakkersuisutta aalajangersimanerat siunissatsinnik qaamanerulersitsinngilaq, siunissatsinnilluunniit isumannaannerulersitsinani.
Aap, aamma 70-ikkunni politikerinngortugut uagut naaggaartugarpassuaqarpugut. Soorlu immap naqqani uuliasiorneq, uuliamik seerisoornikkut pisuussutitta uumassusillit akornuserujussuarneqarsinnaanerat uloriagalugu.
Aamma taamani urani naaggaarparput – Nunatsinni aatsitassanik aqutsineq tamarmi taamani Danmarkimiimmat, aatsitassallu Nunatsinniittut danskit naalagaaffiata pigisaasut isigineqarmata ilaatigut pissutigalugu.
Aallerfik: https://danmarkshistorien.lex.dk/
Aamma nunasiaaneq naaggaarparput, inuiaat akissarsiamikkut naqisimaneqarnerat naaggaarparput, nunaqarfiit isorliunerusullu inuerutsinneqarnissaat naaggaarparput.
Ilami Danmarkip Nunatsinnik ingerlatseriaasia tamaat naaggaarparput.
Oqarluartaarnerit pinnagit piumasaqarneq
Kisianni oqarluartaarnerit kisiisa suaartaatiginagit piumasaraarput politikikkut aqutsineq Nunatsinnut nuunneqassasoq, kalaallit namminneq qinikkaminnik Inatsisartoqalissasut namminneq naalakkersuisussaminnik pilersitsisinnaasussanik. Sumi inunngorsimaneq najoqqutaralugu akissaasersuineq atorunnaarsipparput. Nutsertitsineq unitsipparput. Nunaqarfinni illussanik sanaartorneq aallarteqqipparput. Nunaqarfinni tunisassiorfinnik illu sullivinnillu pilersitsiortorneq aallartipparput.¨Nunasiaaneq naaggaaratsigu uniinnanngilagut. Nunatta namminersulernissaanut aallarnisaataasumik namminersornerulernissaa eqqupparput.
Inuiaat kalaallit nunaminni ilinniarnertuunngorsinnaalerlutillu universitetimi atuarsinnaalernissaat eqqupparput…. il.il.
Tamakku tamaasa taakkartorpakka kakkanniutiginagu nersoqqusaarlungaluunniit. Kisianni una erseqqissarniarpara: Sunaluunniit akerlerigaanni, taava tassannga pitsaanerusumik taarteqartinnissaa suliniutigissallugu pingaaruteqarluinnarmat. Naaggaarneq nammineq naammanngilaq. Naaggaakkamut taarsiullugu allamik pitsaanerusumik toqqagassaqartuartariaqarpugut.
Naaggaarneq allamik malitseqassaaq
Kuannersuarni aatsitassarsiornissaq naaggaaraanni – taamalu nunarsuarmi aatsitassat piumaneqarnerpaat ilaat ”aatsitassat qaqutigoortut” ilanngullugit naaggaarlugit – taava Nunatta suliffissarpassuarnik ukiullu tamaasa milliardit aappa avillugu isertittagassaraluinut naaggaarneruvoq. Taava iluaqutaanngilaq tassunga taarsiullugu kukkukuujuteqarneq puulukiuteqarnerlu – nunarsuatsinni nunat amerlanerpaartaasa ingerlateriigaat – Nunatsinni inuutissarsiutissatut toqqassallugit.
Periarfissaq angisooq naaggaaraanni taava aamma pisussaaffiusariaqarpoq periarfissamik allamik angisuumik toqqaassalluni.
Nunatsinni periarfissat allat annertuumik iluanaarutigisinnaasavut pillugit politikerivut isummersortariaqalerput. Taamaanngippat politikikkut ineriartorneq – namminersulivinnissap tungaanut ingerlajunnaarluni nunasianngoqqinnissap tungaanut ingerlaleqqittoorsinnaavoq.
Nunarput nunanut allanut tunngasumik oqartussaaffimmik tigusisariaqalerpoq. Nunarput nammineerluni nunanik allanik isumaqatigiissuteqarsinnaalertariaqalerpoq. Nunarput nammineerluni illersornissaq pillugu isumaqatigiissuteqarsinnaalertariaqarpoq.
Nunarput nammineerluni imermik sermimillu tunisassiortunngorsinnaasariaqalerpoq. Nunarput nammineerluni aalisakkanik nioqqutissiatsinnik avammut nioqquteqalertariaqalerpoq.
Kalaallit soqutigisaat neriuutissaallu
Nunatsinni suliffeqarfiit inuiaqatigiit pigisaat tamarmik piaartumik kalaallinik kalaallisullu oqaasilinnik inuttalersorneqartariaqalerput. Ilinniarluarsimasortavut atorluarnerusariaqalerpavut.
Ullumi juullip naggataani Afrikami Kujallermi biskoppiunerusimasup – upperisarsiornerinnaanngitsumilli suliaqarnani aammattaarli Afrikamiut inuttut piginnaatitaaffiisa ataqqineqarnissaanik ukiorpassuarni suliniuteqarsimasup, Desmond Tutup, toqunerani eqqarsaatikka avungarujussuaq ingerlammata taamaalillunga allaaseraakka. Tassami ammip qalipaataa malillugu naqisimanninneq – Apartheid – Afrika kujataani 1900-kkut naalivinnerat tikillugu atuussimasoq – atorunnaarsinniarlugu Tutu Mandelalu suleqatigiillutik ilungersorsimaqaat, Afrikap kujataamioqaterpassuartik ANGUNIAGASSAANIK NERIUUTISSAANNILLU tunisimallugit.
Uagut Nunatsinni ullumikkut politikikkut anguniagaaruttutut ippugut inuiattullu neriuutissanik nutaanik amigaateqarluta. Sunaluunniit NAAGGA-mik akillugu pikkunartaqaaq. Kisianni ”Naagga” naammanngisaannarpoq, naaggaarnerli taarserlugu qanoq ingerlariaqqinnissamik piumasaqaatitaqarluni.
Danskit Nunatsinni pissaanerat alliartuinnaqqilissanngippat anguniagalinnik politikereqaleqqittariaqarpugut.
Desmond Tutup – Mandelallu – eqqaaneqarnerat ataqqinartuuli.
Tamassi ukiortaami pilluaritsi.
___
Una kronikki Atuagagdliutini sap. ak. 1/2022 saqqummersinneqarpoq. Uani aaqqissuuteqqillugu naqinneqaqqippoq.