Nunanut allanut tunngassutilinnut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaammut Siumumiit imaattumik oqaaseqassaagut
Oqaaseqartoq: Vivian Motzfeldt, Siumut
Nassuiaat itinerusumik nunanut allanut tunngasutigut oqallinneq ukiakkut kisimi pisartoq tamanit qilanaarineqartartoq uaguttaaq qilanaarluta utaqqisimavarput – Tassani partiit oqallinnermikkut nunanut allanut nunattalu ukiuni tulliuttuni qanoq sunillu siunnerfeqarluni ingerlanissaa tikkuussiffigineqartarmat, minnerunngitsumillu qanoq ililluta nunat tamalaat akornanni sulinermi peqataarusunnerput, peqataanitsinnilu allanit qanoq paasineqarusunnerput isigineqarusunnerpullu partiit tamattaalluta immersueqataaffigisartagarput nunatta ingerlatitaanerani pingaaruteqarluinnartoq pisarmat.
Siullermik aallarniutigalugu oqaatigilara Naalakkersuisooqatigiit qineqqusaarnerminni pingaarnertullu Naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissutiminni patajaassuseq Naalakkersuinikkullu allanngoranngitsumik ingerlatsinissaq qitiutillugu oqariartuutigisimasartik maanna atuutilernerminniit suliluunniit nunanut allanut tunngasutigut oqallinneq pinngitsoq Nunanut allanut Naalakkersuisoq allamik inuttalerneqarnikuummat, tamanna Siumumiit uggornartutut isigaarput – Aatsaat taamak issittoq nunarsuarmioqatigiinnit maluginiarneqartigilerpoq, Naalagaaffissuit minnerunngitsumillu EU issittoq pillugu periusissiorput nunarsuarmi qulequttat naalagaaffinnit qitiutinneqartut pingaartinneqartullu issittumut issittumilu pisunut tunngassuteqartut arlaqarmata soorlu silap allanngoriartornera kiisalu imaq sikuujuaannartoq aasaanerani sikuertalermat tamannalu umiarsuit ingerlaarneranni periarfissanik nutaanik ammaassimmat kiisalu minnerunngitsumik nunarsuami nunat sakkussiaqarnikkut pissaaneqarnerpaat tassalu USA Ruslandillu sakkutooqarfeqarnikkut issittumi annertusaanerat imaaliallannerinnakkut kinguariartitassaanngitsoq nalunnginnatsigu. Taamaammat patajaassuseq nalorninaatsumillu tamanik peqataatitsisumik periuseqarnissaq Siumumiit ujartorparput kissaatigalugulu. Nunarsuup sinneranit isigineqarneq suleqatikkuminassuseq nunap patajaatsumik ingerlanneqarneranit pitsaasumik tunngavissinneqartarmat.
Nunanut allanut tunngasutigut nalunaarusiaq Naalakkersuisoqarfiit suliaannut ingerlasunut taakkulu sumut killiffeqarnerinut erseqqissaanerusarpoq – Maqaasivarput Naalakkersuisooqatigiilersut nunat allat pillugit qanoq periuseqarlutik ingerlatsiniarnerat annerusumik tikinneqanngimmat.
Nunarsuarmioqatigiit aatsaat taamak annertutigisumik Issittoq pillugu politikkiminnik erseqqissaapput, tamanna nalaatsornerinnaanngilaq, oqareernitsituut imartaq siukuujuaannarsimasoq aasaanerani sikuersimasalertussaq kangianiit kitaanut umiarsuarnik assartuineq imartavut aqqusaarlugit ingerlaartalertussaammata. Aqqut tamanna nutaaq tupinnanngitsumik sunniuteqarfiginiarneqarpoq, tamanna Niuffannerni akitigut annertuumik annikillisaataassussaammat, assartuinermut aningaasartuutit aqqutip nutaap annikillisissavai sukkanerusumillu assartuisinnaaneq pilerpat nunarsuarmioqatigiit aningaasaqarniarneranni annertuumik sipaarutaasussaalluni. Tamanna EU-p Issittoq pillugu politikkiani atuarneqarsinnaavoq, soorluttaaq aamma Kinap New Silk Road nalunaarutaatigut atuarneqarsinnaasoq minnerunngitsumillu nunat tamalaat issittoq pillugu politikkiatigut atuarneqarsinnaalluni.
Imartat pineqartut aallaavigalugit ilisimatuunit ilimasaarutigineqarpoq Issittumi pisuussutit aningaasatigut annertoorsuarmik iluanaarutaalluarsinnaasut. Tamakkorpiaallu pillugit siunissarlu ungasinnerusoq aamma eqqarsaatigalugu maannangaaq peqataaneq ersersinniarneqarlunilu sunniuteqaqataaffiginiarneqarpoq.
Issittumi sunik soqutigisaqarneq erseqqissumik nunanit tamalaanit allanneqarnikuuvoq, issittumi sunniuteqarumaneq annertummat. Nunatsinnili Issittumi inuiaat kalaallit sinnerlugit Naalakkersuisooqatigiit qanoq siunnerfeqarniarnersut isummersuuteqarnersullu saqqummiunneqanngilaq, akerlianik nunanut allanut oqartussaaffik Naalakkersuisup siulittaasuata ataannut immikkoortortaqarfittut inissinneqarpoq. Aatsaat taamak pingaaruteqartigilerpoq nunarsuarmioqatigiit isaasa tamarmik uagutsinnut sammiffianni nunatsinni qulequttami pineqartumi nukittuutut inissisimanissaq, ajoraluartumilli sulineq killuup tungaanut ingerlatinneqartoq takuarput, tamannalu Siumumiit sakkortuumik pilertortumillu iliuuseqarfigineqassasoq kissaatigaarput. Kissaatigaarput Nunanut allanut Naalakkersuisumik ivertitsinissaq suliarineqassasoq imaanngitsoq Naalakkersuisup Siulittaasuata ataanni Naalakkersuisumut allanik suliassaqareeqisumut immikkoortortaqarfiaqqatut inissisimasunngortillugu, taamaaliornikkullu aallartitaqarfigut allartitaqarfissatullu inerisakkavut angerlarsimaffeerutsillugit.
Naalakkersuisooqatigiit Naalakkersuisooqatigiinnissami isumaqatigiissutiminni sakkulerngusaannermut ilaaniaratik naqissusiipput, oqaaseq demilitarisering atorlugu tassa sakkuiaaneq. Apeqqulli aana; Naalakkersuisooqatigiit tamanna qanoq anguniarpaat? Oqaasertat taakku qanoq paasineqassappat? Apeqqutit pingaarutillit nassuiaassutigineqassasut kissaatigaarput.
Naalakkersuisooqatigiit qanorluunniit sakkulerngusaanneq isumaqatiginngitsigigaluarunikku allanngortissinnaanngisaat aana nunaqaratta illersornissakkut nunat pissaanilissuit akornanni sillimaniarnikkullu annertuumik pingaarutilimmik inissisimasumik. Nalaatsornerinnaanngilaq Qallunaat nunaata nunanut allanut oqartussaaffik killissaa tikillugu tigumminninniartussatut inissisimanerat, tamannalu aatsaat allanngorumaarmat nunatta namminiilivinnermik suaarutiginninneratigut.
Isumaqarpugut piffissanngortoq tamassumap uagutsinnut isertuaatsumik oqaatigineqarnissaa, nunat pingaartumik nunat imminnut naalagaaffeqatigiittut taajortut unneqqarissuseq pigalugu suleqatigiinnerat tatigeqatigiinnermik tunngaveqassappat nunatta nalinga pingaassusaalu oqaatigineqartariaqarpoq tamakku aningaasarpassuarnik aamma naleqarmata.
Nunarput Danmarkiarannguamut angisoorujussuanngortitsillunilu assut pissaaneqartitsivoq. NATO-mut Danmarkip tunniussai nunat akornanni suleqatigiinni Danmark nunarput peqqutigalugu annertuumik pingaaruteqartumik inissisimavoq. NATO-p angunigaani Issittumi periusissiaq nutarterneqaqqammerpoq, tassanilu Issittoq immikkut sillimaniarnikkut annertusaavigineqartussatut isigineqarpoq. Russit maanna sakkutooqarfeqarnermikkut Issittumi annertusaapput, maannalu Russit sakkutooqarfeqalersimalerput Pituffimmiit 1000 km-suinnaq ungasitsigisumi. Tamanna Amerikamiut aammalu NATO-p illersornissakkut unamminartumut inissisimalersippai, Russit sakkutooqarfinnik inerisaanerisa Missilit aqqutigalugit taamaalilluta anguneqarsinnaasumiilersimmatigut.
Amerikamiut nunatsinni aallartitaqarfimmik ammaaqqinnerat nunarsuup sinneranut oqariartorneruvoq “Amerikamiut NATO-llu nunatsinnik pissaanermik tigumminninnerannik, taamaaliornikkut Russit nunatsinni sunniuteqarsinnaanerat pakkersimaarneqarpoq. Nunat sakkussiaqarnikkut pissaanilissuit akornanni inissisimanerput, tamannarpiarlu tunngavigalugu nunatsinni sunniuteqarsinnaaneq annerpaaq ujartussallugu pissusissamisoorpoq, imaanngitsoq oqartussaaffik nunatsinnut suli angerlaanneqarsimanngimmat taava politikkeqarfigissanngikkipput, Nunarput atorneqassappat, nunatsinnik peqataatitsineq annerpaaq ujartorneqartariaqartoq Siumumiit isumaqarpugut, Nunatta isiginnaartuinnartut inissisimatinneqarnera unitsinneqartariaqartoq!
Naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutissinni allassimavarsi demilitarisering anguniarneqassasoq. Tassani sunarpiaq pineqarnersoq paaserusupparput, ima paasineqassava nunatta sakkutooqarfiit oqartussaaffiginngisai matuniarisi, imaluunniit? Qanoq tamanna paasisassaava?
Amerikap aningaasarsiornikkut nunarsuarmi akeraasa annersaat tassaavoq Kina. Kina aningasarsiornikkut nunarsuarmi siuariartornerpaajuvoq, Kinap taamak inissisimanerata USA pissaaneqarnerpaatut inissisimaneranik ulorianartorsiortinneqarpoq. Kina issittumi sunniuteqarumasoq aammalu suleqateqarumasoq USA-p, tassalu nunat NATO-mi ilaasortaasut iluarinngilaat. Kina nunatsinni mittarfissuarni suleqataanialersaaleraluarmat Danmark USA-miit peqquneqarpoq aningaasaleeqataassasoq, taamaasillugulu Kina Issittumi sunniuteqariartornissaanik pinngitsoortitsilluni. Nunatta taamak inissisimatinneqarnera nunatta nammineq iluaqutissinnissaannut tunngassuteqanngilaq, ajoraluartumilli taamak inissisimatinneqarneq nunat ikinngutigiit USA aammalu Danmark aningaasarsiornikkut namminneq iluaqutissinnissaannik tunngaveqarluni. Pisut tamassumap ersarilluinnartumik USA-p nunatsinnik pissaaneqarfigineqarnerata innarlerneqannginnissaa pillugu Danmark USA-mut ikinngutaaginnarnissani attatissaguniuk iliuutsit nunamut ikinngutigisamut iliuusaapput nunatsinnut tunngassuteqanngitsut.
Nunarsuarmioqatigiit nunallu pissaanilissuit issittulerngusaannerat taamak isikkoqarpoq. Issittulerngusaannermi qitiusumik inissisimanerput isumatusaartumik sunniuteqarnissatsinnut pitsaasumik malugineqartumillu iliuuseqarnissatsinnut periarfissaqalersippaatigut, pinngitsoorsinnaanngilaatigummi. Qanoq naleqartiginerput pinngitsoorneqarsinnaannginnerpullu ilisimalluarlugu sunniuteqarsinnaanerput massakkorpiaavoq, taamaaliunngikkutta allat iluatsitsinissaannut aqqutissiuussiuassaagut, uagut kalaallit sunniuteqarfiginngisatsinnik iluaqutissarsiffiginngisatsinnillu.
Nunat suleqatigiinnerat naapertuilluartuussappat illuatungeriit tamarmik pissarseqatigiinnerannik tunngaveqartussaavoq, uagullu nunatsinni pissarseqatigiinnermik kuserninnguamilluunniit ukiorpassuanngortuni malussarfiginnissimannginnerput killissaminiittariaqarpoq, tamannalu ersarissumik suaarutigineqassappat nunanut allanut tunngasutigut nunatta inissisimanera sakkuiaanissamik siunnerfeqarnikkut tikiserneqarsinnaanngilaq taamaaliornissamut suli oqartussaaffimmik tigusisimatinnata, allanngortissinnaanngisarput nunarsuup ammalortuuneratuulli allanngortikkuminaatsigimmat tassalu nunatta pissaanilissuit marluk akornanni inissisimanera, tamassumallu isumatusaartumik nunatsinnullu iluaqutaasumik atorneqarnissaa Siumumiit aammaarluta naqissuseqqissavarput.
Nunatta Parisimi isumaqatigiissummut tassanngaannaq Inatsisartut avaqqullugit ilaasortanngornissaanik Naalakkersuisut silarsuup sinneranut neriorsuuteqarnerat attanneqarsinnaanngilaq. Qulequttami pingaaruteqarluinnartumi nunanut allanut tunngassuteqartuni inuit qinigaasa ataatsimooqqissaarlutik ataqqeqatigiimmik ingerlaqatigineqartarnerat Naalakkersuisooqatigiit sequmippaat. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq, innuttaasut taakkulu qinigaat peqatigalugit ingerlatsiniarluni qineqqusaarsimaneq ajoraluartumik timitaqanngitsoq takuarput. Nunani allani tamat oqartussaaqataaffigisaanni ingerlatsiffiusuni taamatut pituttuereerluni, naalagarsuartut pissusilersorluni, periuseqartoqarsimasuuppat Naalakkersuisut tunuartitaanerannik kinguneqareeraluarpoq.
Parisimut isumaqatigiissummut ilanngunniarnerup kingunerisinnaasai ilisimaneqanngillat aamma eqqartorneqarnikuunngillat, allaammi nunatsinni Sulisitsisut Naalakkersuisooqatigiinnik naluneqanngitsumik illersuisuusut tamatuminnga nalilersuisoqaqqaarnissamik ujartuipput, tamannalu tupinnartuliaanngilluinnarpoq.
Parisimi isumaqatigiissummut CO2-millu aniasitsinerup annikillilerneqarnissaanut anguniakkanut iliuutsit imminnut akerleriilluinnartut Naalakkersuisooqatigiit ingerlappaat, nukissiornermi allanilu atortussianik inerisaanermi CO2-imik aniasitsinerup annikillilerneqarnissaanut atorneqartussanik killilersuineq amerlanerussuteqaqqatarnikkut aalajangiiffigineqartoq nunarsuarmioqatigiit qorsuunerusumik ingerlatsinissaannut akerliulluinnarmat.
Imaappoq aatsitassat nunarsuaq tamakkerlugu CO2-mik aniatitsinerup annikillilerneqarnissaanut pisariaqartinneqartunut killilersuiutigaluni – aappaatigullu CO2-imik aniatitsinerup annikillilerneqarnissaanut nunat tamalaat isumaqatigiissutaannut ilaanngunniarsaraluni – taamaaliorneq killormut iliorneruvoq paasineqarsinnaanngitsoq! Allaanngilaq qallunaat naalakkersuisuinut qujanarniarluni iliuuseqarnissaq pingaartinneqarnerusimasut, nunatsinni kingunerisinnaasai maanilu eqqartueqatigeeqqaarnissaq pingaarnerutinnagit, naalagarsuartut inissilluni ingerlatsiniarnermik salliutitsineq. Aamma tamatumani qineqqusaarneq tassaaginnarsimagunarpoq – neriorsuutit oqaatsillu kusassakkat atorlugit killormoortillugilli ingerlatsineq. Uagut Siumumiit tamanna akuersaanngilluinnarparput!
Siumumiit nuannaarutigaarput nunatta nunanut allanut attaveqarnermini aalisarnikkut aamma nunanut assigiinngitsunut suleqateqarlunilu isumaqatigiissuteqarnera, immikkullu nuannaarutissatut maluginiarnarpoq nunatta EU-mik isumaqatigiissutaata maanna nutarsarneqarluni isumaqatigiissuteqarfioqqittup pitsaasumik naammassineqarsimanera maluginianngitsuugassaanngimmat. EU-p OLT-nut tassa EU-mi nunat ilaasortat nunasiaatigisimasaannut aningaasat illuartinneqarsimasut 500 mio euro iluanni nunatsinnut aningaasat tutsinneqartussat 225 mio euro-mmata tamassumaannaap takutippaa nunatta EU-mit pingaartinneqarnera qanoq annertutigisoq.
Illersornissamut isumaqatigiissutip 1951-imeersup 2004-rami Igalikumi nutarterneqarmat teknikkikkut aningaasarsiornikkullu suleqatigiinnissaq pillugu aamma isumaqatigiissusiortoqarpoq – tamatuma malitsigisaannik Joint Committee nunat marluk akornanni suleqatigiinnikkut tigussaasumik inerititsiviunissaanik siunertaqartumik sulinerit aallartinneqarput, ajoraluartumik isumalluarnerit ulloq manna tikillugu annerusumik timitalerneqarsimanngitsup aamma Joint Committee sulinerata unittoorsimaneranik kinguneqartoq kingumut ataatsimiinnerit allartinneqarsimammata nuannaarutigaarput, kissaatigalugulu suleqatigiinneq piffissami qanittumi nunatsinnut iluaqutaasumik tigussaasunillu angusaqarfigineqarumaartoq.
Nuna sanilerisarput Canada suleqatissatut annerusumik nalunaarummi oqaaseqarfigineqanngimmat apeqquserparput, ilumoorsinnaanngilarmi nuna kimmut sanilereqqissaagarput annerusumik suleqatissatut pilersaaruteqarfigineqanngimmat. ICC aasamut Ilulissani ataatsimeersuartussaanera iluatsillugu sakkortulisamik nunatta kimmut silaannakkut aqquteqalernissaa sulissutigineqassasoq kaammattuutigaarput, ilumoorsinnaanngilarmi inuit uagut inuusaatsitsinnut qaninnerpaamik oqaluttuarisaanikkullu assigiiffigeqisatsinnik atugaqartut politikkikkut suleqatigineqarnerisa taamak soqutigineqanngitsiginera.
Siumumiit tulluussimaarutigiuaannarparput nunani niuernikkut suleqatigisatsinni aallartitaqarfinnik inerisaanivut aamma kalaaleqatitsinnik pikkorissunik inuttalersorneqarmata, aamma taamaappoq nunanut allanut maanna ajoraluartumik immikkoortortaqarfiinnartut inissisimatinneqartumi nunaqavissunik kalaaleqatitsinnik inuttalersugaammata, tassani sapersimanngikkutta Naalakkersuisoqarfinni allani aamma sapersimassanngeqaagut.
Kissaatigaarput ingerlatitseqatigiiffiit pigisatta siuttui tamarmik nunatsinni najugaqarlutik sulissasut, ilumoorsinnaanngilarmi pisortatut inissisimatinneqartut inuiaat suleqataaffigisatik najornagit ingerlatsissappata.
Nunat avannarliit killiit sulinerat nunatsinnut pingaaruteqaqisoq ajuusaarnaraluartumik nalikillilerneqartutut inissinneqarpoq inunnguuseralugu Inatsisartut siulittaasuat taakku nunat pingasut suleqatigiiffianni siulittaasutut inissisimasarnera qinigaaffimmi uani kipisinneqarmat.
Naggataatigut kissaatigaarput Naalakkersuisoq Nunanut allanut tunngasutigut tigumminnittoq Inatsisartut ataatsimiitsitaliaanik ullumerniit annertunerungaartumik peqateqarluni sulinini ingerlatissagaa – Paasissutissallu minnerunngitsumillu aaliangernerit tamarmik inatsisartut ataatsimiitsitaliaanik tamatigut peqataateqarluni ingerlanneqartassasut
Siumumi upperaarput Nunarput Namminiilivikkumaartoq – Sulinivut tamarmik taassumap angunissaannut tunngatinneqarput – Upperaarput Nunarput pisuussuterpassuaqartoq, tamakkulu isumannaatsumik silatuumillu atorutsigit immitsinnut pilersulissutigisinnaagivut – Upperaarput Danmark siunissami ikinngutitut – Naalakkatuunngitsoq suleqatigilerumaaripput – Upperilluinnarparput siunissami suleqatissavut nammineerluta toqqartalerumaarivut, allat toqqagaannik suleqateqarneq maanna atugarput qimallugu – Kalaaleqativut tatigaavut ataqqilluinnarlugillu, nalunngilarput qulequttani pineqartuni ataatsimoorutta angusassavut annerungaartut.
Qujanaq