TUSAGASSIORFINNUT NALUNAARUT Naalakkersuisumut tatiginnikkunnaarpugut (Jess Svane, politikikkut oqaaseqartartoq, SIUMUT)

Inuusuttut periarfissaannik ammaassuiffigineqarlik

Siumumi ilisimalluinnarparput nunatta nunarsuarmi inissisimanerata pingaaruteqarluinnarnera. Tamanna sakkutooqarnikkut kisimi pinnani, niuernikkut takornariaqarnikkut allatigullu aningaasarsiorfissanik inerisaanissamut tunngavoq.

Taamaattumik isumaqarpugut Nunatsinni sillimaniarnikkut, illersorniarnikkut annaasiniartarnikkullu nammineerluta akisussaaffimmik annerujartortumik tigusiartuaarnitsinnut ilutigitillugu Danskit Naalakkersuisuinik isumaqatigiissuteqarnikkut Kangerlussuarmi pineqartunut ilinniartitaaneq aallartisarneqassasoq.

Tamannaannarlunniit eqqarsaatigalugu inuusuttut kaammattorpagut siunissami nunatta pingaarutilimmik maannamiit inissisimanera pillugu, tulluarsarluta ilinniarlutalu piginnaanngorsarnissarput periarfissarsiunneqarnerani suleqataaqqullugit. Taamaattumik inuusuttut ilinniaqquagut. Siumumiit inuusuttut periarfissanik tigusisarnissaannik kaammattugaraavut, inuusuttut killilersornissaat siunertaralugu Naalakkersuinermik aqutsiniarneq aqqutissatut isiginngisaannarsimavarput, matunik ammaassuinissarli siunertaajuarsimavoq.

Upalungaarsimaneq pillugu suleqateqartariaqarneq

Annaasiniartarneq, sillimaniarneq, imartatsinnik nakkutilliineq illersuisinnaanerlu tamarmik nunatta naalagaaffinngoriartortup suliassaasa ilagai, tamakkulu kisimiilluta kikkut nunat allat ikiuunnissaminnik assamminnik isaassisut tunullugit mattussuutigalugit neriuuteqarfigisinnaanngilarput iluatsissinnaassallugu.

Nunaqanngilaq naalagaaffimmik kisimeeqqinnaarluni iluatsittumik ”NAMMINIIVITTUMIK”, nunat tamarmik, nunat tamalaat akornerminni imminnut annerusumik minnerusumilluunniit pisariaqarteqatigiillutik suleqatigiillutillu ingerlapput, arlaannaannilluuniit pisoqartillugu ikioqatigiinnissaminnut pinngitsoorsinnaanatik.

Aamma uagut taamaappugut. Naalagaaffinngoriartornitsinni suleqateqarnissarput pisariaqartipparput.

Nunatsinni ajunaarnersuarnut upalungaarsimajuarnissarput pisariaqarluinnarpoq, upalungaarsuinermillu ingerlatsisut siunissamilu ingerlatsisussat aamma ajunaarfimmut ornigullutik ikiuigasuartussat pisariaqartinneqartussat, pitsaasumik, isumannaatsumik ilinniagaqarsimanissaat pingaaruteqarpoq. Tamanna Kangerlussuarmi pilersissallugu periarfissaqarpoq.

Taamaattumik Piffissami kingullermi Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Nunanut Allanut Silallu Pissusaata Allanngoriartorneranut Naalakkersuisup inuit attaveqaqatigiittarfiatigut toqqaannartumik inunnut kingullermik sisamanngornermi junip 17-ani Naalakkersuisup tusagassiinerani oqaasii ernumanartutut isigaarput, suleqatigiinnermullu pitsaangitsumik kinguneqartitsisinnaanera alloriarnerulluni siulleq pitsaanngitsoq.

Naalakkersuisoq Pele Broberg Naalakkersuisut tutsuiginassusaannik innarliivoq

Facebookikkut pisarnermisut eqqarsaatiminik saqqummiussinermini salluliornera ersareqaaq. Naalakkersuisut siulittaasorisimasaannik sallulluni itigartitsisimaneraavoq, nalunaarutigaa Kim Kielsen-ip siulliulluni Nunatsinni ”Værnepligtig”-imut assingusumik ilinniartitaasalernissaq pillugu itigartitsisimanerarmagu, soorluttaaq Naalakkersuisunut ilaasortaq ”militærgrunduddannelse” pillugu ima oqaaseqartoq:

”ilinniartitaaneq ukiormanna allaartinnavianngilaq, forsvarsuddannelsemik taasaat. Tassa inunnut toqoraanissamut ilinniartitsineq, militærgrunduddannelse tassaniugami, tassa qanoq toqutsisartut, qanoq aallaasarpaat inuit, qanoq sakkutuutut suleriuseqarpat? Taakku tassa sungiusarusullugit Kangerlussuarmi oqariartuutigineqarnikuusut”.

Tamanna ilumuunngilluinnarpoq. Siusinnerusukkummi Kim Kielsen oqaaseqarnermini ilanngullugu ”Forsvarspakke” pillugu nassuiaatigaa: Ilulissani isumaqatigiissut aallaavigalugu, sakkussanik amerlisaanissaq pinngitsoortissavarput. Sillimaniarneq pillugu aningaaasaliineq sakkussanik annertusaanerunngilaq, taamaattoq nunatsinnik upalungaarsuinerulluni nunatsinni innuttaasunut sakkutooqanermuunngitsoq iluaqutissaq, tamanna forsvarpakkemut naapertuuppoq.

Naalakkersuisup sallulluni tusagassiinera ilungersunarluinnartutut isigaarput, qanorlu ukiut tulleriit sisamat pillugit tutsuiginartigisumik ulloq unnuarlu Naalakkersuisutut atorfigineqartartumut ingerlatsisinnaaneranut apeqqusiivugut.

Værnepligt aallaavigalugu ilinniartitaaneq iluaqutissartaqarpoq

”Grønlandsk værnepligt” ilinniartitaaneq toqqammaviusumik sakkulersornermut attuumassuteqanngilaq. Inoqammullu toqutsinissamik ilinniartitaanertut taassallugu ilisimasakinnermik tunngaveqarpoq.

Sakkutuunngorniarnermimi ilinniartitaanerit assigiinngitsumik agguarneqarlutik qaaffasissuseqarput, ilinniarnermi killiffik apeqqutaalluni ilikkagassat inississugaallutik.

Tassunga ilaavoq: HBU (Hærens Basisuddannelse) sakkutuutut tunngaviusumik Ilinniartitaaneq. Ilinniartitaaneq taanna qaammatini sisamani ingerlanneqartarpoq.

Ilinniartitaanerup imarisaasa ilaat: inummut ilinniartumut imminut inuttut ilinniarnermik, suleqatigiissinaanermullu.

Sakkunik ilinniartitsineq killiffimmi tassani pineq ajorpoq. Inuusuttut piukkunnarseruttortut akisusssaaffimmik tigusinissaannik ilinniarnissaat pingaaruteqarpoq, HBU-mi inuusuttup inuttut ineriartornissaq pisiarqartitani aaqqissuussamik ingerlanneqarnera ilikkagaqarfigilluarlugu iluaqutissaannik toqqammavissaliisussaavoq, Siumumiit toqqaammaviatigut sakkutuunngornissaminnut soqutiginnittut killilersussallugit pissutissaqanngilagut.

Nunatsinniit nammineq piumassuseq toqqammavigalugu ”værnepligt”-uddannelsemut qinnuteqartut inuttut ineriartornissaq, toqqammaviusumik suleqatigiinnissamut piginnaasaqalernissaq pillugu iluatinnaateqarnera Siumumiit assut orniginartutut isigaarput, taamaattumik forsvarsforlig toqqaannartumik uagut akuuffiginngikkaluarlugu ilinniartitaaneq pillugu imaatigut isumaqatigaarput.

Ingerlariaqqikkusutummi?

Sakkutuunngorniarluni ingerlariaqqinniaraanni HRU (Hærens Reaktions Uddannelse) ingerlaqqiffigineqarsinnaavoq. Erseqqissaatigineqarsoriaqarsoraarali inuit inoqamminnik toqutsinissaq siunertaralugu sakkutuunngorussuttartut qularigakkit, nunat tamalaat akornanni sorsuffinnut aallartitaasartut toqoraajartornissaq pillugu aallartinneqarneq ajorput, eqqiissisimatitsisoqarnissaa eqqissisitsisoqarnissaaluunniit pillugu aallartitaasarput. Inoqatinik toqoraaneq inerteqqutaavoq, nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutinut unioqqutitsineruvoq.

Utoqqatsertariaqarpoq

Naalakkersuisoq Pele Broberg akisussaaffimmik tigusisariaqalerpoq, allanik pisuutitsiniaannartumik ileqqulersorluni facebookikkut salluliornini pillugu nassuiaasariaqarpoq eqqunngitsumik paasissutiissiisimalluni, kingunerisaanillu salluliuutini pillugit utoqqatsertariaqarpoq.

Naalakkersuisut tatiginassusertik apeqqusernartunngortippaat:

Ilumut Naalakkersuisoq eqqortumik oqaluppa? §37 naapertorlugu akissummimi saqqummerpoq Danskit illersornissamut Naalakkesuisuata Naalakkesuisunullu nilaasortap Pele Broberg akerleriinnik apeqqummut ataatsimut oqaaseqarsimasut.

Apeqqut una:

“Naalakkersuisut sakkutuunngorniarusuttunik pissarsiornerit Naalakkersuisut atorunnaarpaat?”[1]

Naalakkersuisup akissutaa:

“Naalakkersuisut naalagaaffeqatigiinni oqartussanut tunngasunik aalajangersaanissaminnut piginnaatitaaffeqanngillat, tassunga ilanngullugu illersornissaqarfimmut” (tamannami aamma toqqammaviusumik ilumoorpoq, taamaakkaluartoq §37 apeqqummut akissut Danskit illersornisamut Naalakkersuisuata akissutaanut illuitungiliilluinnarpoq)

Danskit illersornissaq pillugu Naalakkersuisuata akissutaa ima oqaaasertaqarpoq:

“Naalakkersuisut kissaateqarnerat tunngavigalugu, Illersornissamut ministereqarfiup nammineq piumassuseq aallaavigalugu sakkutuunngornissamik misiliinerit 2021-mi unitsikkallarpaat”[2]

 

EQQORTUMIK PAASISSUTISSIISOQARTARIAQARPOQ.

 

[1] https://ina.gl/documents/para3637/2021/spm/081_2021_hvervningsrundture_ANWA_kal.pdf

[2] 1 https://knr.gl/da/nyheder/naalakkersuisut-s%C3%A6tter-stopperv%C3%A6rnepligtspr%C3%B8ver