Naartunaveersaasersuisimanermut eqqugaasimasunut taarsiissuteqarnissaq piaarnerpaamik pisariaqarpoq

All. Anders Olsen, Inatsisartunut ilaasortaq

Kalaallit arnarpassuit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaasersuisimaneq pillugu nunatsinni oqaluttuarisaanermi pisimasut taarluinnartut ilaat inuiaqatigiittullu oqaluttuarisaanitsinnut tunngasumi akisussaaffimmik tigusinissaq allaqqunneqarsinnaanngilaq.  Taamaammat Siumup suliarisimasaasa ilaat, tassalu aningaasanut inatsimmi 2025-mi arnat eqqorneqarsimasut 1992-mi peqqinnissarqarfimmik akisussaaffeqalernerup kingorna, taarsiivigineqarnissaanut aningaasanik immikkoortitsiviusimanera qujamasuutigivaat.

Siumut isumaqartuarpoq, inuiaqatigiittut akisussaaffik pinngitsoorata tigusariaqaripput, tassami eqqugaasimasut arnat ilaqutaasullu annertuumik kingunerluutilimmik aqqusaagaqarsimanerat eqqarsaatigalugu.

Aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqarpoq katillugit 4,5 mio. kr immikkoortinneqarnikuullutik, arnat taarsiivigineqarnissaat pisinnaaqqullugu.

Siumumut pingaartorujussuuvoq oqaatigissallugu, taasiissutissat allaffissornikkut kinguarsaqqinneqaratik tunniunneqartariaqartut aamma akileraaruserneqassanngitsut. Aningaasat toqqaannartumik arnanut pineqartunut ilaqutaasunullu tunniunneqartariaqarput –ilanngartuiffigineqanngitsumik.

Arnat eqqugaasimasut sivisuumik utaqqinikuupput, utoqqatsernerlu kisimi naammanngilaq. Tigussaasumik iliuuseqarnissaq pisariaqarpoq, aamma aningaasatigut taarsiiviginninnissaq kiisalu tarminikkut ikiorserneqarnissaat ilanngullugu.

Naartunaveersaasersuisimaneq annertuumik ajorluinnartumillu eqquisimavoq, arnanut pineqartunuunaanngitsoq aammali uiusut, aappaasunut kiisalu ilaqutariinnut tamanut kinguneri sunniuteqarsimapput. Inuiattut iliuuseqarnissarput taamaallaat oqaasertalersorlugu anigorsinnaanngilarput. Maanna piffissanngorpoq taarsiissuteqarnissaq tigussaasumik iliuuseqarfigissallugu taamalu eqqunngitsuliorsimanerup iluarsiissuteqarfiginissaanut alloriarluni.