Ilulissani Isumaqatigiissut aamma Kalaallit Nunaata Issittumi allanngorsimasumi inissisimanera
Ilulissani isumaqatigiissut 2008-imeersoq aalajangersaavoq, Issittumi sakkutuulersuisoqassanngitsoq, aamma isumaqatigiissut taanna suli Issittumi nunat tallimat isumaqatigiissuteqarsimasut akornanni tunngaviuvoq. Piffissap ingerlanerani nunarsuarmi politikikkut pissutsit allanngorsimaqaat, Issittumilu sakkutuut amerlanerulersimapput – aamma Kalaallit Nunaanni. Taamaattumik ilumoorullugu aalajangersaanerni peqataatinneqarnissarput piumasarissallugu inissaminiippoq, tassami Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsit naapertorlugu, nunap nammineq avatangiisiminut piginnittuunera atuuppoq. Taamaattumik Siumup ujartorpaa suleqatigiinneq ammasoq, aamma Ilulissani isumaqatigiissut nutaamik isumaqatiginninniutigineqassanersoq pillugu apeqqut ilanngullugu – maanna Kalaallit Nunaat qaaqqusisoralugu – qulakkeerumallugu, Issittup sakkutuulersuiffigineqannginnissaa suli atuutsinneqarnersoq ilanngullugu eqqartugassanngorlugu.
All.: Aleqa Hammond, siulittaasoq, Siumut
Ilulissani Isumaqatigiissut 2008-meersoq ulloq manna tikillugu Issittumi sakkulersunnginnissamut nunat naalagaaffiit tallimaasut qalasersuarmut qaninnerusut akornanni isumaqatigiissutaalluni atuuppoq.
Isumaqatigiissummi Norgemit, Ruslandimit, USA-mit, Canadamit Naalagaaffeqatigiiusugullu akornatsinni Issittoq sakkulersorfiussanngitsoq isumaqatigiissutigaarput. Ulloq manna tikillugu isumaqatigiissutinik allanik isumaqatigiissuteqartoqanngilaq taannalu isumaqatigiissut suli aallaavittut atorneqarpoq.
2008-mi isumaqatigiissuteqarnerup aallaavigaa ukioq sioqqullugu Ruslandip Qalasersuarmi immap naqqatigut erfalasortik napparmassuk, taamaasillunilu kiap Qalasersuaq pigineraa sorsuutigineqarluni oqallisaalerpoq. Pisariaqarsimavoq Qalasersualerngusaanneq pillugu Issittumi sakkulersortoqannginnissaa anguniarlugu isumaqatigiinnissaq, tamannalu Ilulissani 2008 Isumaqatigiissuteqarnikkut paaseqatigiittoqarpoq.
Issittumi pissutsit allanngorput
Silarsuaq ullumikkut allatut inissisimavoq. Eqqissiviilliorneq, nalornineq, qununeq, ersiorneq, ernumaneq allatullu toqqissimannginneq nunat pissaanilissuit akornanni pivoq. Issittumi sakkulersorneq ersittorsuarmik maanna ingerlanneqarpoq, ukiullu tamaasa nunat Issittumi toqqissisimaqatigiittussatut isumaqatigiissuteqarsimasut akornanni sakkulersorniarnermut sakkutooqarnermullu suliniutit annertusarniarlugit aningaasaliinerusalerput, allaat maanna imartatsinni silaannartatsinnilu sakkutuut takussaanerulerlutillu angallannerulerput.
Massa nunat taakkuulluta isumaqatigiissutitigut allannguuteqartoqanngitsoq aammalu sakkutuut sorsuutillu nunatsinni pisut amerleqaat akuersissuteqarnermik tunisinatalu tusarlerneqanngitsugut.
Oqartussaanerup pingaaruteqarnera
Piffissanngorpoq Issittumi sakkulersornerup ingerlarnga pillugu danskit tungaanniit Issittumi annerusumik nakkutilliinermik, sungiusarnermik, aningaasaliinermik assigisaanillu ingerlatsilersoq, ammasumik nunatsinnut suaaruteqartariaqalernerat. Innuttaasutut oqartussaasutullu kalaallit inuiaat pisariaqartipparput qanimut suleqatigineqaannarata nunatta qanoq atorneqarneranik oqartussaanerput ataqqineqartariaqarmat.
Danskit illersornissakkut Amerikarmiunik isumaqatigiissuteqarnerat 1951-meersoq kisiat aallaavigisinnaajunnaarpaat, 2009-mi Namminersorlutik Oqartussaanerup inatsisitigut nunamik, silaannarmik, imartanillu piginnittut tassaammata inuiaat kalaallit. Taakku qanoq sumullu atorneqartussat nunatsinniit akuerisassaraarput, tamannalu aallaavigalugu danskit sakkulersorlutik Issittumi annertusaanerat illersornissakkullu annertusaassanerat nunatsinniit isumaqatigiissuteqarfigineqaqqaartussaasutut isigaarput, tamannalu isumaqatiginninniutigineqartariaqartoq, sunniuteqarfigineqarluni, pissarsissutaalluni piumasaqaateqarfigineqarlunilu ingerlasariaqartoq isumaqarpugut.
Oqallinnermi peqataatitsineq pingaaruteqartoq
Danskit tungaanniit nunatsinni oqartussaasut nipangiusimasussaatitaaffilersorlugit ilisimatitsissuteqaannarnikkut oqartussaajunnaartillugillu oqallinnermi peqataatinnaveersaarnerisut isigineqartariaqarpoq, taamaasillunilu nipangersimatitsineq akuutitsinnginnerlu anguniarlugu politikikkut inissisimatitsinertut taaneqartariaqarpoq.
Nunatsinni pisut, nunatsinnik atuisut, nunarput sakkutuut iluarisaannarsorfiattut, nunattalu sunniuteqarfiginngisaannik iliorneq akuersaanngilarput. Amerikarmiut nunatsinnut pileriginninnerat EU-milu NATO-mi ilaasortat akornanni diplomatiskiusumik isumaqatiginninneq isigaarput, uagut nunarput pillugu. Nunarput ukkatarineqarnerani oqartussaatitaanngitsutut sunniuteqarsinnaanngitsutullu danskit tungaanniit inissisimasoqarnera akuersaarnagu, piffissaasoraarput suleqatiginiakkat ammasumik pissuseqartumik erseqqissuliornissaat tullinnguuttoq.
Ilulissani Isumaqatigiissut nutarterneqartariaqarpa?
Piffissanngorpoq Issittumi sakkulersorfiunngitsuuneq suli nunanit naalagaaffinnit attanneqarnersoq paasiniarlugu Ilulissani Isumaqatigiissut aappassaaneertumik ingerlatissallugu, nunarput qaaqqusisuulluni, qulequtarineqarluni:
Suli Ilulissani Isumaqatigiissut atuuppa, immitsinni akaareqatigiinneq suli piua? Taamaassimappat akissutissarsineqartariaqarpoq sakkulersorneq illersornissatigullu annertusaaneq nunatsinnut toqqissisimatitsinngitsoq, qanoq uatsinnit nunanillu pineqartunit akissutissarsineqarsinnaanersoq.