Greenland Airports immikkut ittumik ataatsimeersuartinneqarli

Nunatsinni silaannakkut angallannerup ajornartorsiuteqarnerujartuinnartup nalaani politikikkut iliuuseqarnissaq pisariaqalermat Siumup kissaatigaa iliuuseqartoqassasoq. Nuummi mittarfittaap ammarneqarnerata kinguneranik attaveqaatitigut annertuunik unammisassaqarpugut. Sila qanoq iliuuseqarfigisinnaanngilarput, kisiannili sinaakkusiussat pitsaanngitsorpassuit maanna inuttaasorpassuit nalaataat eqqarsaatigalugit, unitsitsinerit kinguaattoornerillu pissutigalugit eqqugaasorpassuupput. Pissutsillu ilarujussua nunami pissutsinut tunngasoq tamatta takusinnaavarput. Taamaammat Siumup kissaatigaa Greenland Airports immikkut ittumik ataatsimeersuartinneqassasoq, aamma Naalakkersuisut akisussaassuseqarlutik aaqqiiniaqataallutik suliaqaqataassasut. Iliuuseqanngikkutta Siumup ernumassutigaa, pissutsit nalaatagut aamma Ilulissani Qaqortumilu nanginneqassasut.

All.: Erik Jensen, Inatsisartut gruppiata siulittaasua, Siumut

Silaannakkut angallanneq eqqarsaatigalugu, Nuup mittarfia ammarneqartorlu annertuumik ataqatigiissitsiniarnikkut aaqqitassarpassuit nalaanneqarput. Angalanissamut periarfissat annersaat ataaseq – timmisartuussineq – unammilligassarpassuarnik nalaataqartitsivoq. Mittarfinni sulisut unammillernartunik atugassaqartitaallutik ilungersorlutik sulipput, tamannalu sulisunut assorujussuaq qujamasuutigeqaarput, ataqqinaataavormi qujassuteqarfissarput – sulilluarnissaanillu kissaappagut.

Taamaattoq sulisut kisimik naatsorsuutigisinnaanngilavut. Isumaqarpunga allatut ajornartumik piffissanngortoq, Greenland Airportsip qullersaqarfia pisariaqartutigut iliuuseqarfigissallugu.

Taamaammat Siumup piumasaraa Greenland Airports immikkut ittumik ataatsimeersuartinneqassasoq, pissutsillu ullumikkut atuuttut aallaavigalugit, sullissivimmi iluarsiniarneqartariaqartut anguniarneqalissasut. Suliffeqarfik pisortat pigisaat innuttaasunut kiffartuussisussaavoq, taamaattumillu politikikkut iliuuseqaqataanissat pisariaqartoq isumaqarpunga. Sulisunut sinaakkusiussat aaqqitassarpassuallit tunngavigalugit sulisut qimarratiinnassanngippata iliuuseqartoqartariaqarpoq.

Innuttaasut eqqugaapput
Innuttaasut amerlasuut – utoqqaat, inuit innarluutillit, peqqissariarlutik angalasariaqartartut, ilaqutariit meerartallit, tikeraat allarpassuillu – ajorluinnartumik uteqqiasumik eqqugaasaqattaarnerat isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaanngitsoq isumaqarpunga. Timmisartuussisarnerit nunami pissutsit pissutigalugittaaq kipiluttunartinneqartarnerat pinaveersaartissallugu pingaartorujussuartut isigaara, tassami tamatta atuisut eqqarsaatigaluta silaannakkut angallannerup pisariinnerpaamik aaqqissuussimanissaa pisariaqarpoq.

2022-imi mianersoqqussutigaara angallannikkut ajornartoorfeqartarnerput inuit atugaannut sunniuteqartoq. Taamani oqariartornerma kingorna saassunneqarlunga sakkortuumik oqaluffigineqartarpunga, allaat ineriartortitsinermut akerliusutut Nuummiuluartutullu nittarsaanneqartarlunga – naak tamanna piviusuunngikkaluartoq. Maannalu takutinneqarpoq ajornartorsiutit piviusuusut – sulilu sakkortunerulersimasut.

Suleqataassaagut aaqqiiniarnissamut
Siumut aaqqiissutissanik ujartuilluni suleqataanissamut piareersimavoq. Kisiannili tamanna aatsaat pisinnaassaaq akisussaaffimmik tigusisoqassappat – massakkut.

Taamaammat Naalakkersuisut iliuuseqaqataanissaat ujartussallugu inissaminiippoq, allaffissornerinnakkut suliffeqarfiit innuttaasunik kiffartuussisussat ataatsimeersuartikkunnaarlugit, tigussaasumik aaqqiissuteqarnissaq siunertaralugu sulinissaq pisariaqalermat.

Minnerunngitsumik tamanna pisariaqarsoraara, Nuummi kukkussutigineqarsimasut Ilulissani Qaqortumilu nanginneqassanngippata.