Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq saqqummiussaanut qutsavigaarput.
Siumumiit Aningaasanut Inatsisissaq 2025-moortoq siullermeernerani aappassaaneerneqarneranilu oqariartuutigisavut innersuullungit, pingajussaaneernerani imatut oqariartuuteqassaangut.
Siullermeerneqarnerata kingorna Aningaasanik Inatsisissamik isumaqatiginninniarnerit akisussaassusilimmik pimoorussilluta, kissaatittalu innuttaasut atugaannut sammisumik malunnaatilimmillu siammasissumik aningaasartalersuinissamik timitalersuinissamillu anguniagaqarluta oqaloqatiginnittarnivut ingerlappavut.
Soorlu siusinnerusukkut oqaatigereeripput ukiuni kingullerni aningaasalersuinerit annertoorujussuit nuna tamakkerlugu Nunatta aningaasaqarneranut pitsaasumik sunniuteqartussat aningaasalersuiffigineqarnikuusut akisussaassuseqarluta peqataaffigivavut. Aningaasanullu Inatsisissaq 2025-moortoq ukiunullu tulliuttunut missingersuusiorfiusunut isumaqatigiinniarnerput innutaasut atukkamikkut ulluinnarni malunnaatilimmik sunniuteqarsinnaasunut sammitillugu ingerlapparput.
Naalakkersuisut Aningaasanut Inatsisissaq saqqummiukkamikku partiinut isumaqatigiinniutissatut 5 million kisiat tamanut nerliuppaat. Taamaattumik angusaqassagutta angorusutatsinnillu aningaasalersuissagutta Siumumiit pingaartilluinnarlugu kissaatitta suminngaanniit aningaasartalerneqarnissaat ilanngullugit oqariartuutigisarpavut. Inatsisartummi missingersuusiortarnermut Inatsisaat taamatut tamanut atuuttumik piumasaqaateqarmat.
Taamaakkaluartoq Siumumiit siullermeerinninnermi aappassaaneerinninnermilu oqariartuutigaarput Aningaasanut missingersuusiortarnermut Inatsit saneqqullugu aningaasanik annertunernik partiit isumaqatigiinniarfigineqartut nerlerneqartariaqartut. Tamannami missingersuutit pillugit Inatsimmi periarfissanut ilaavoq. Qujanartumik Naalakkersuisut tamanna ilassilluarmassuk tamanna aningaasartalersugassanut Kommuninullu pitsaasumik sunniuteqartussamik kingunilimmik.
Tulliullugu suut aningaasartalersorlungit angusimanerlutigit oqaasertalersuiffigissavarput.
KNTK-mut 8 million aamma ESG-mut 2 million. Taamatut anguniagaqarnerput aasaq tusagassiorfinnut oqariartuutiginikuuarput. Taamatullu anguniagaqarnerput pimoorulluinnarlugu isumaqatigiinniarnerit ingerlappavut. Tamatumani pingaaruteqarluinnartutut pinaveersaartitsineq qitiutillugu anguniagaqarluta. Meeqqanut inuusuttuaqqanullu sammisumik aningaasaliissutit, allaffissornermut atorneqaratik KNTK-p ataani kattuffinnut ilaasortaasunut siammasissumik aningaasat atorneqassasut oqaasertaliunnikuullutigu. Taamatullu timersortartuutitta pikkorilluinnartut ullumikkornit timersuummik ingerlataminnik aallussinerunissaat aningaasaliiffigalutigit. Taamatut siunniussaqarnitsinni ukiunut missingersuusiorfiusunut 30 million immikkoortillutigit.
Allorfik ukiumut annertuumik aningaasartuuteqarfigisarparput. Allorfimmi pisariaqartitsisut pitsaasumik ikiorneqarnerat pisaraluartoq, Siumumiit isumaqarpungut nunarput tamaat ataatsimut isigalugu siammasissumik katsorsaariaatsillu assigiinngiiaartut qinigassaatillungit innuttaasut pisariaqartitsisut toqqagassaat amerlanerusariaqartut. Taamaattumik Siumumiit aningaasaliissutit Allorfik kisiat aallaaviginagu, tamanut ammasumik aningaasaliissutivut suliariumannittussarsiuussinerup kingorna siammasinninngortariaqartut Siumumiit isumaqarpungut.
Ullumikkut meerarpassuit angerlarsimaffiup avataanut ilaqutariinnut, meeqqat ulloq unnuarlu paaqqutarineqarfianut pisortanit namminersortunillu pigineqartunut inissinneqarnikut amerliartuinnartissanngikkutsigit, angajoqqaanut pisariaqartitsisunut katsorsarneqarnissamut taakkununnga tulluartunik qinigassaqartitsinissaq pingaaruteqartoq Siumut isumaqarpoq. Angajoqqaat meeqqaminnik paaqqutarinnissinnaajunnaarnerinut imigassanik ikiaroornartumillu atornerluisuuneq peqqutit ilagilluinnartarpaat. Kommunini sulisut meeqqanik sullissisut tamani ilungersorlutik sullissigaluartut ajornartorsiutivut annikilliartunngillat. Taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut partiilersuunnagu meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut amerliartuinnassanngippata ataatsimoorluinnarluta iliuuseqaqatigiittariaqartungut.
Ikiaroornartoq annertusiartuinnartumik ajornartorsiutigalutigu ilisimaaraarput. Taamaattumik Siumumiit Naalakkersuisut ilanngaaserisunut annertunerusumik aningaasaliissuteqarnerat iluarisimaarparput. Ilisimaaraarpummi meeqqat ukiukilliartuinnartut inuusuttuaqqallu misileereersimanngikkunik atuisunngoreersut amerliartuinnartut. Taamaattumik partiilersuunnagu meerartatta inuusuttuarartattalu peqqinnartumik inuuneqarnissaannut siusissukkut pinaveersaartitsineq ullumikkornit aallunnerujussuusariaqarparput. Siuliani taasarput KNTK-mut aningaasaliinerunerput tamatumunnga attuumalluinnarpoq aamma taamaappoq atuinerluttunut katsorsaasarnerup innuttaasut pisariaqartitaanut naleqqussaqqinneqarnissaanut tunngasoq.
Siumuminngaanniit meerartavut eqqarsaatigalungit meeqqanik ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisut atugaat ilungersunarluinnartumut inississimasut ilisimaaraarput. Meeraq mikinerminiik atuartunngornissaminut pitsaasumik angajoqqaat sulinerini paaqqutarineqarnissaat isumassorneqarnissaallu pingaartilluinnagaraarput. Taamaammat ullut makkua pisortanut isumaqatiginninniarnerat pissagalluta malinnaaffigaarput.
Nassuerutigissavarput inulerinermi sulisut atugaasingut iluarsiissutaasinnaasunik aaqqiissutissanik iliuuseqanngikkutta meeqqerivinni utoqqarnilu sulisut eqqarsaatigalungit inuiaqatigiittut ilungersunarluinnartumut killinnissarput uaneralaarsuarmiimmat. Taamaammat ukiut tulliuttut eqqarsaatigalungit partiit aaqqiissutaasinnaasunik eqqartueqatiseraatsigit. Suliassaqarfik aaqqiissuteqarfigineqarnissaa nukingernartumiimmat.
Ukiut kingulliit nunasiaataasimanitsinnit danskit naalagaaffiata kalaallinut  innuttaasunut naapertuutinngilluinnartumik iliuuseqarfiginnittarsimaneri tulleriiaatiinnarlutik qulaarneqaqattaarput. Kingullertigullu akuersisitseqqaanngivilluni naartunaveersaasersuineq qulaarneqarpoq. Allaat peqqinnissaqarfiup nunatsinniit akisussaaffigineqalernera tigummilereeripput ingerlanneqarsimalluni. Taamaattumik Siumumiit arnanut pineqartunut meerartaarsinnaajunnaartinneqartunut nunarput taarsiissuteqartariaqartoq pisuusissamisoorluinnartutut isigalugu aningaasanik taarsiissuteqassasugut isumaqatigiinniarnermut qaqipparput. Naartusinnaajunnaartitaaneq inuunerminni misigisaat akuerinngilluinnaratsigu pisortanut noqqaajusaartinnagit taarsiiffigineqarnissaat pisussaaffigilluinnarlugu iliuuseqarfiginissaat anguarput.
Nunatut Naalagaaffinngornissatsinnik anguniagaqarnitsinnut timitalimmillu sulissutiginissaanut, suliallu annertuut aallartisarnissaannut aningaasartaliineq angusinnaagatsigu tulluusimaarutigaarput. Upernaaq Inatsisartuni Namminersorneq pillugu Inatsimmi § 21 oqaluuserisaqarnerput timitalersornissaanut sulineq aallartinneqareersoq ingerlaavartussanngorluni.
Nunarput tamaat ataatsimut isiginnilluni ineriartortinneqarnissaa Siumumiit pingaartilluinnakkatta ilagaat. Isorliunerusuni inuuniarneq ullumikkornit oqinnerulersissagutsingu nunarput tamaat ataatsimut isigalugu aningaasarsiorfiusinnaasunik ineriartortitsisariaqarpungut. Tamatumunnga ilaalluinnarpoq Tasiilap eqqaani piniartut aalisartullu aningaasarsiornikkut annertuumik siuariartuutigisassaannik ineriartuutigisinnaasaannik pilersitsisimaneq. Siumumiillu iluarisimaarparput Naalakkersuisut ineriartornerup pitsaasumik ataavartumillu ingerlanneqarnissaa siunertaralugu 2030 tungaanut ingerlatsiniarmata.
Tamatumunnga peqatigitillugu nunatta kujataani taamatut ingerlatsinissaannik Naalakkersuisut sakkortuumik kaammattorpavut, aamma Qaqortup eqqaani mittarfiup Narsap tungaanut, Nuupiluk aqqutigalugu attavilernissaa suliniutigalugu aallartinneqassaaq. Taamatuttaaq Ittoqqortoormiut pilersaarusiorfigineqassasut ilaatinneqartariaqartullu Siumumit isumaqarpungut. Qaanaaq aalisarnikkut inuussutissarsiummut ikaarsaarnerat aallartilluaraluartoq, ukiuni kingullerni appariartornera killormut saatinneqartariaqartoq Siumut isumaqarpoq. Avanersuullu ineriartornissaa eqqarsaatigalugu ukkatarineqartunut ilaatinneqarnissaa sakkortuumik kaammattuutigaarput. Nunap immikkoortuini assigiinngitsuni aalisarnikkut aningaasarsiornerup annertusaaffiginissaa pillugu Siumumiit ukkatarinninnerput ingerlattuassuarput.
Inoqarfinnik aningaasarsiornikkut ingerlalluartoqassappat talittarfeqarnissaq pingaarutilerujussuuvoq. Taamaammat iluarsarneqarnerisa siuarsaaffigiuarnissaat pisariaqarluinnarpoq. Tamatumani tulleriiaarinermi pisariaqartitsinerusut salliutinneqartariaqarput. Siumumiillu Naalakkersuisunut misissugassatut kaammattuutigerusupparput, talittarfinnik aserfallatsaaliinerup aningaasartuutitut isiginagu siunissamut aningaasaliinertut taallugu suliarineqalernissaat aallartisarneqartariaqartoq. Siumumiit isumaqaratta taamatut aaqqiisinnaagutta aningaasat aningaasartuutitut isiginagit siunissamut ineriartortitsinermut aningaasaliissutinngortikkutsingit nunatta aningaasaqarneranut annertoorujussuarmik pitsaasumik ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata sunniuteqarumaartut.
Illoqarfinni minnerusuni suluusalinnut mittarfiit pilersaarusiorlungit nangittumik ingerlanneqarnissaat, suliallu naammassineqarnissaat pingaaruteqarluinnarput. Aallarniutigalugu Ittoqqortoormiut Tasiilarlu.
Ilaqutariit peqqissumik inuuneqassappata, pingaaruteqarluinnarpoq illoqarnissaq. Siumumilu anguniakkatsinni pingaartitatta ilagilluinnarpaat inuit nammineq pigisaminnik illoqarnissaat. Aammalu isorliunerusuni inuusuttut ilaqutariinngortut namminerisaminnik illoqarnissaat taama pingaartigaaq.Taamaattumik illulioriaatsip 95/5 aningaasaliiffiginerunera Siumumiit iluarisimaaqaarput. Kisianni Naalakkersuisunut sakkortuumik piumasaraarput, illuliornissanut aningaasaliissutit illunik nappartuinermut pinngitsuunngilluinnarlutik atorneqassasut. Tamannalu ukiup tulliani timitalerneqarluni aallartissasoq. Taamatullu pingaartigaat piffinni assigiinngitsuni inuusuttunut inissiat sanaartorneqartut ingerlattuarnissaat. Ukiup tullianut aningaasaliiffigineqarput Saattut, Attu, Itilleq, Kuummiut, Alluitsup Paa.
Sanaartornerit ingerlalluaraluartut ilisimaaraarput sineriak tamakkerlugu illuni oquk annertoorujussuarmik ajornartorsiutigalutigu. Taamaattumik oqummik eqqugaasut sukkanerusumik iluarsartuussiffiginissaat pingaarutilerujussuuvoq. Aammalu ilisimaaraarput sineriammi palasit illorsui qanganitsernermik saniatingut oqummik annertuumik eqqugaaqqasut. Ilaatigut najugaqarfigineqarsinnaanatik. Aaqqiissutissat tulleriiaaraluni ingerlanneqassasut avaqqussinnaanngilarput. Siulliullugu Nanortalimmi palasip illoqalernissaanut aningaasaliissutit angullutingit.
Nunatta aningaasarsiornermi isaatitsiffituarsua siunissami kisiat isumalluutigissanngikkutsigu allanik aningaasarsiutigisinnaasatsinnik aallussillutalu ullumikkornit ukkatarinninnerusariaqarpungut. Tamatumunnga ilaalluinnarput Mittarfissuit naammassigaluttuartut. Siumumiillu qularutiginngilarput Mittarfissuit tamarmik naammassippata nunatta inuisa inuussutissarsiortullu aningaasarsiorneranut pitsaasumik sunniuteqarumaartut.
Siumumiillu tassunga uniinnarusunngilangut. Nunatsinni tasersuit aningaasarsiornitsinnut annertoorujussuarmik pitsaasumik sunniuteqarlutik isaatitsiffigilersinnaagivut ilisimaarilluinnarparput. Taamaattumik tasersuarnut sammisumik Naalakkersuisut sulianik aallartitsinerat iluarisimaarlugu isumalluarfigigatsingu Siumumiit oqaatigissavarput. Kisianni suliat kingaappallaartutut isumaqarfigaavut. Taamaattumik Tasersiaq ineriartorteqqillugu ingerlanneqassaaq. Erngup nukinganik nukissaq inuiaqatigiinnut iluaqutaalerseqqullugu sulinerup pimoorussamik ingerlanneqarnissaa sukataarukkatsigu oqaatigissavarput. Suliassaqarfimmullu tamatumunnga ukkassinerunissarput pimoorulluinnartariaqarparput.
Qinigaaffimmi matumani aaqqissuusseqqinnerit aallartinneqartut arlallit inuiaqatigiinnut annertuumik pitsaasumik sunniuteqartussat suliarivangut.
Akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinneq, innuttaasunut isertitakinnerusunut akunnattumillu isertitaqartartunut aningaasatingut pitsaasumik sunniuteqartussaq akuerineqarpoq.
Ineqarnikkut aaqqissuusseqqinnissaq ukiorpassuarni uninngatinneqarnikoq aallartinneqarpoq.
Takornariaqarnermut Inatsit ukiorpassuarni inatsiseqarsimanata kiisami piviusunngortillugu akuerivarput. Taamaaliornitsingut takornariartitsisartut, takornariaqarnermillu ingerlatallit pinngitsooratik nunatsinneersunit akuuffigineqarnissaat qulakkeerparput. Ullumikkornit nunatsinnut aningaasarsiutaanerulenissaata timitalersuiffiginissaa annertusaaffigineqartussanngorluni.
Aalisarnermut Inatsit nutaaq ukiumit nutaamit atuutilersussaq qilanaarluta pitsaasumik sunniuteqalernissaa isumalluarfigeqaarput. Aalisartut kiffaanngissuseqarnerullutik nunami tunitsiviit kisiisa toqqammaviginangit piumagunik namminneq qanoq ineriartorusunnerlutik ilusilersuisinnaanngortussaapput.
Piumagaanni aalisarnermi pisat tulaassinermi aki kisiat aallaaviginagu, ullumikkornit annertunerujussuamik aningaasarsiorsinnaanerannik ammaassiffigineqarput. Aqutsiveqarfik 47-mi aammalu sinerissap qanittuani rejerniarneq eqqarsaatigalugu.
Aningaasanut Inatsit 2025-moortoq 638-nik qupperneqarpoq. Taamaakkami inuiaqatigiit uagut aningaasalersornitsinnut, maani oqaasertalersinnaasatsinniit imaqarnerujussuuvoq. Ukiumiit ukiumut partiit akunnerminni isumaqatiginniutitut angusinnaasaaniit anneruvoq, tassami inatsisit maani akuersissutigineqartarsimasut ilanngullugit aningaasalersorneqarnissaat pineqarpoq, soorlu atuarfiit, inuusuttatta ilinniarnerat, isumaginninneq, utoqqaat, meeqqat, peqqinnissaqarfipput, pisinnaatitaaffivut, timersortartut allarpassuillu. Taamaakkami Siumut partiittut akisussaaffimmik pingaartitsisutut Aningaasanut Inatsimmik akuersinngitsoorsinnaanngitsoq isumaqarpunga. Aamma ukiumiit ukiumut partiit akornanni isumaqatiginninniutit Siumumut naammattumik angusaqarfigineqarsimanngikkaluarpataluunniit, naggataatigut inatsimmik akuerseqataanissamik Siumut pingaartitsisuuvoq – partiittut akisussaaffeqartutut tamanna pisussaaffigigipput isumaqarpunga.
Naalakkersuisut aappassaaneerinninnermut allannguutissatut siunnersuutaat akuersissutigeriikkatta saniatingut, pingajussaaneerinninnermut allannguutissanik sammisaq 6-miit sammisaq 12-mut siunnersuutaat akuerissavavut.
Karl Tobiassen
Siumut