Aatsitassarsiornermi isumaqatigiissutit kikkut nakkutigineri qulakkiissavaat

IBA isumaqatigiissut Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubininik piiaaffimmut tunngasoq ersarilluinnartumik
takussutissaavoq isumaqatigiissutit atuutsinneqarnissaat qulakkeerneqanngikkaangat qanoq oqartussaasut
isumaqatigiissutaat kinguneqartartoq. Ukiut qulit sinnerlugit kulturfundi ataatsimik koruunimilluunniit
tunineqanngilaq – True North Gemsimit imaluunniit Greenland Rubymit, 2016-imiilli ukiumut 250.000
koruuninik akiliisarnissamik pisussaaffeqarsimagaluartumit.

Taamaattumik Qeqertarsuatsiaanut ullumikkut 2,7 millionit koruunit tuttussaagaluartut iluatsinngillat.
Taakku aningaasat kulturi, suleqatigiinneq, ineriartortitsineq kiisalu innuttaasut ataatsimoornerat
nukittorsassagaluarpai – pingaartumik innuttaasut amerlassusaat, inuusuttunut periarfissat aammalu
sunngiffimmi periarfissat pillugit unammilligassaqartumi.

IBA isumaqatigiissut ukiut qulit sinnerlugit malinneqanngippat, kingunerluutissaqaqaaq, tassami taamatut
pisoqartillugu aatsitassarsiornermut politikki pillugu tatiginninneq apeqqusigassaavoq. Tamanna
takussutissaavoq suliffeqarfiit isumaqatigiissutit unioqqutissinnaagaat, aammalu najukkami innuttaasut
neriorsuutit kinguneqanngitsut kisiisa pissarsarsiarissavaat, piviusuunngitsut.

Maanna piffissanngorpoq isumaqatigiissut atuutsinneqarnissaat qulakkeerneqassasoq. Najukkami
innuttaasut neriorsuutigisat pissarsiarisariaqarpaat. Kalaallit Nunaata pisariaqartippaa aatsitassarsiornermi
politikki, tassani isumaqatigiissutit pingaaruteqartuusut malinneqassasut, aammalu oqartussaasut
aalajangiusimasaat ineriartortitsineq innuttaasut iluaqutigisassagaat – suliffeqarfiit kisimik
iluaqutigissanngikkaat.