(Oqaatsit atorneqartut atuupput.)
Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut maanna aappassaaneerneqarnerani Siumut sinnerlugu imaattumik oqaaseqaateqassaanga.
Siullermik maani Inatsisartuni siullermeerneqarnerata kingorna Aalisarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqarneranut ataatsimiititaliamut ilaasortanut minnerunngitsumillu suleqataasimasorpassuarnut qujarusuppunga. Aamma aggersarneqarlutik ataatsimiititaliamiilluunniit orninneqarlutik immersuisimasorpassuarnut qamannga pisumik Siumut qujassuteqarumavoq.
Periarfissaq manna iluatsillugu inuiaqatigiinnut aamma Siumukkormioqatitsinnut ersarissumik oqaatigissavarput. Aalisarnermut Inatsisissatut siunnersuut una Siumup tunngaviusumik anguniagaanut aammalu Siumup ataatsimeersuarnermi naqissusigai tunngavigeqqissaarlugit sulineq ingerlanikuummat. Taamaattumik Siumup anguniakkani, tassalu inuiaat kalaallit pisuussutiminnik piginnittuulernissaat aammalu taakkua atorluarneqarnerisigut annerusumik iluaqusiiffigineqarnissaat pilermat. Inuit ataasiakkaat imaluunniit selskabit ataasiakkaat kisimik inuiaqatigiit pisuussutaannik piginnittutut inissisimajunnaarsinnissaat, tassa inuussutissarsiortorpassuarnut siammaanissaq aqqutissiuullugu aaqqissuusseqqinnissaq pilermat.
Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut siullermeerneqarneraniit tunngaviusumik allanngorsimanngitsoq Siumut isumaqarpoq. Inatsisissami tunaartarineqartut makkuussut pingaarnerillu suli attanneqarmata Siumup iluarisimaarpaa:
- Pisuussutit inuiaqatigiit pigisarigaat
- Kalaallit pisuussutiminnik tamakkiisumik piginnittuullutillu aqutsisunngussasut – soorunami
- Pisassiissutit amerlavallaat ataasiakkaanit tigummineqassanngitsut
- Pisassiisarneq pillugu aqutsineq qinikkanit iperarneqassanngitsoq
- Piffissap ingerlanerani kinguaasatsinnuttaaq atasinnaasumik aalisarnerup ingerlanneqarnissaa
- Aalisarneq aningaasarsiornikkut attassisinnaassuseqassasoq ineriartorsinnaassasorlu, aamma nutaaliornissamut
- Ingerlatsiviit ulluinnarni ingerlanneqarnerinut piffissaatinnagu politikikkut akuliuttoqartassanngitsoq
- Aalisarneq pillugu ataavartumik paasissutissanik katersinissaq pisortallu ingerlatsinerani ammasumik pissuseqarnissaq
- Pisassiissutit inunnut suliffeqarfinnullu ataasiakkaanut qaqugorsuarmut pigiliunneqarsinnaassanngitsut
- Aalisagaqarfiulluartuni, siullermik aqutsiveqarfimmi 47-mi, aalisartut piumasut PNNP-mut (pisassiissutinik niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisat) ikaarsaariarsinnaanngussasut taamalu aningaasarsiornermikkut namminiussuseqarlutik tigussaasumik ineriartorsinnaanngussasut
- Pisassiissutit atukkiunneqartut amerlassusaat erseqqissumik qummut killilersorneqassasut, aamma toqqaannanngikkaluamik pisassiissutinik pigisaqarsinnaaneq aqunneqalissasoq
- Sinerissap qanittuani aalisariutinik nutarsaanissamut,aammalu inuusuttut aalisarnermut pularusuttut immikkut isigineqarlutik qulakkeerinniffigineqarnissaat. Aningaasalersuinermi Naalakkersuisuniit qularnaviikkusiinissamut qulakkeerinnittoqassasoq.
- Nunami tunitsivinni sulisartut suliffeqartuaannarnissaannik qulakkeerinniffigineqassasut.
Inatsisartuni siunnersuutip siullermeerneqarnerani ilaatigut oqariartuutigaarput, pingaartilluinnaripput Kalaallit Nunaanni aalisakkanik isumalluutit tamakkiisumik inuiaqatigiit ataatsimut piginnittuuffigissagaat. Aamma tamatumunnga peqatigitillugu kalaallinut annertunerpaamik iluanaarutaanissaa qulakkeerneqassasoq peqatigisaanillu aalisarnermik inuussutissarsiummi tunngaviusumik piumasaqaatit ataqatigiissut patajaatsullu pilersinneqassasut. Immami pisuussutitta nunatsinnut aningaasarsiutigineqarnerulernissaat aqqutissiuutissallugu suliassatsinnut avaqqunneqarsinnaanani ilaalluinnartoq qitiulluinnartorlu Siumut isumaqarpoq. Aalisarneq iluaqutsiullugu aningaasarsiornitta uatsinnut kalaallinut aningaasarsiornikkut iluaqutaanerujartuinnartumik ingerlatsiffiunissaa aqqutissiuutissallugu pingaaruteqarpoq piffissanngorlunilu Aalisarnermut inatsisip aaqqiiviginissaa, nunarput inuilu pillugit.
Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut ataatsimut isigalugu arlalippassuartigut sungiutiinnarlugu ingerlatsisimanitsinnut illuatungiliillunilu unitsitsiartulertussaassaaq. Kalaallit aalisartut piumasut nunarsuarmi niuerfinnut appakaanissaat periarfissiissutigineqarnerulluni ammaaneqassaaq. Sinerissap qanittuani aalisartoq ima inissisimajunnaassaaq, suliffeqarfiit allat iluaqutiginiagassaanik naleqarnerulersitassaanillu nunamut tunisiartuinnartartussatut. Nammineq niuernermik tamakkiisumik ingerlatsisinnaanngornissaa periarfissaalissaaq, piumagaanni.
Siumumit upperaarput aalisartut nutaaliornissaminnut piumassuseqartut, taamaammallu aningaasarsiornermikkut ilorraap tungaanut patajaatsumik aallarsinnaassasut qularutiginngilluinnarparput.
Oqaatsivut taakku suli attappavut.
Inatsisissatut siunnersuut suliaralugu ataatsimiititaliami sulinermi nalilersugassarpassuit tikinneqarsimapput. Tamanna aamma siullermeernerani pisariaqassasoq Siumup oqariartuutigaa. Siumup maluginiarpaa, suliffeqarfissuit peqarluareersut inuiaqatigiinnut imaannaanngitsorujussuarnik pillugit oqaasertalersuiniarsarinerit ingerlasut, aammalu tupinnanngitsumik aalassassimaarutaasut maluginiarparput. Siumumiillu pingaaruteqartissimaqaarput ernumasaarinerit annertuut imaluunniit illuatungiliuttut inatsisissami siunnersuutigineqartumiit pitsaanerusumik siunnersuutissaqartarnissaat. Inuiaqatigiinnulli kalaallinut aalisartorpassuarnullu pitsaanerulersitsiniaanermik takussutissamik tigusaqarsimanngilagut, illuatungaanili inuit ataasiakkaat suliffeqarfiilluunniit ataasiakkaat kisimik nukittorsarneqarnissaat kisimi siunnersuutiginiarneqartarsimagaluarluni, sinerissap qanittuani aalisartunik pitsaanerulersitsinngitsumik. Taamaattumik Siumup aalisartut illersorlugit ersarissumik inissisimanini matumuuna qimassimanngilluinnaraa naqissusissavarput.
Oqallinnerit aammalu isummersornerit ataqqivagut aammalu avatangiisigut naalaaqqissaarlugit aaqqiissutissat suliarisarpagut. Manngertiinnarluta Siumumi sulineq ajoratta. Taamaattorli oqallinnerni taamaassorinninnermik tunngavillit piunnaarlutigit piviusumik oqallinnissaq Siumumiit pingaartipparput.
Maanna isumaliusissiissut saatsinniittoq, inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarneraniit arlalitsigut aaqqiissutissanik pitsanngoriaatissanillu tikkuussivoq. Taakkulu ilaat uani oqaasertalilaassavakka:
Siumumit maluginiarparput sinerissap qanittuani aalisartunut periarfissiissuteqarnerulernissaq kiffaanngissuseqarnerulernissarlu pingaaruteqarluinnarluni inissisimasoq qarsupeqqajaaneqarluni suliffissuit peqarluareersut nakkutarineqarnerusimasut aamma ikaarsaariarnermi Royal Greenlandimut atugassarititaasussat annertuumik naleqqussaaffigineqartariaqartut.
Periarfissaq manna iluatsillugu Siumumiit oqaatigissavarput Royal Greenland-ip ukiumoortumik angusai akuersaanngilluinnaratsigit aammalu Naalakkersuisunut ersarissumik piumasarigatsigu ingerlatseqatigiiffissuup ilorraap tungaanut aallarnissaa siunertaralugu siuttoqarnikkut torersaasoqassasoq aammalu allaffeqarfissuup Danmarkimiittup piaarnerpaamik matuneqarnissaa piumasarigatsigu. Nunarsuatsinnilu niuernikkut torrallaannginnerup malitsigisaanik niuernerluttortai kinguneqartitsiviusumik torersarneqassasut. Innuttaasut aammalu aalisartorpassuit ilaqutariippassuillu nammatassinneqarnissaat pinngitsoortinniarlugu aaliangigassat pisariallit Naalakkersuisut iliuuseqarfigissagaat Siumut naatsorsuutigilluinnarpaa.
Siumumiilli pingaarutilerujussuuvoq erseqqissassallugu sinerissap qanittuani aalisartut tunitsivissaarullugit imaluunniit sulisartut kalaallit eqqornerlunneqaratik inissinnissaat. Taamaattumik inatsisissami siunnersuummi Royal Greenland pisussaaffeqarnera aammalu ikaarsaariarfeqarluni pisariaqarpoq tamatsinnut toqqissisimanissaq pisariaqarmat. Sinerissami aalisartut suleqatigalugit piginneqatigalugillu ingerlatsinerit inerisartariaqartut Siumut isumaqarpoq. Soorlu avanersuarmi, Kullorsuarmi, Nuussuarmi Nutaarmiunilu periarfissat ineriartortinneqaqqittariaqartut. Aamma Siumup qularutiginngilaa, siunissami sinerissap qanittuani aalisartut aningaasarsiornerulersinnaanngornissaasa ilutigisaanik, ingerlatsivippassuit taakkunannga ingerlanneqalersimassasut. Ikaarsaariarnermili Royal Greenlandip immikkut atugassaqarnissaa Siumup avaqqunneqarsinnaanngitsutut isigaa, taamaattoq piffissap ingerlanerani allatuulli atugassaqalernissaa angutserneqassaaq.
Ataatsimiititaliami tikkuarneqartut ilaat aamma Siumumit iluarisimaarparput, tassalu ullumikkut aalisagartassat EU-mut atugassanngortinneqartartut siunissami kalaallinut atugassanngortinneqarnissaanik Naalakkersuisut sulissuteqarnissaanik piumaffigineqartariaqartut Siumut isumaqarpoq. Siumut isumaqarpoq, aalisakkat pineqartut nalingi EU-mit aningaasaliissutigineqartartuninngaanniit nalitunerujussuusut aamma uagut nammineq iluaqutiginiarnerullugit ingerlatsisariaqalersugut.
Aqutsiveqarfik 47 annertuumik oqallisigineqartoq Siumup maluginiarpaa, pingaarsimavorlu aqutsiveqarfik ullumikkut pissuseq malillugu pingasunut aggulunneqarsimalluni ingerlatsivigineqarnissaa. Taannaavorlu ullumikkut paggatassiissutinik aalisartut PNNP-mut piumassutsiminnik ikaarsaariarnissaminnut periarfissaqarfigeqqaagassaat.
Aalisarnerup toqqaannaq nunatsinnut aningaasarsiorfiunerulernissaanik anguniagaqaratta, avaqqussinnaanngilarput assinganik ilinniarfinnik pilersitsinissarput. Siumut isumaqarpoq, tunisassiatta pitsaassutsimikkut qaffassarneqarnissaat siunertaralugu ilinniarfimmik pisariaqartitsinerput annertusoq, tamannalu pimoorullugu naalakkersuinikkut naammassiniarlugu aallartittariaqartugut. Siumut isumaqarpoq Islandimi Grindavikimi ilinniarfik isumassarsorfissatsialaasoq, assingusumillu pilersitsinissarput Siumup nukinginnartutut isigaa.
Ataatsimiititaliap sulinerani Siumup maluginiarpaattaaq, ukiumut pisassat pinngitsooratik qaqinneqartartussat 85 %-timut inississimanerat arlalitsigut eqqarsarnartoqartoq, tassami aalisartunut ukiut ilaanni ingerlalluannginnerusinnaasunut eqqornerluisinnaammat. Taamaattumik ataatsimiititaliaq piumasaqarpoq, killiliussap 75 %-timmut appartinneqarnissaa Naalakkersuisut isumagissagaat.
Nunami suliffissat eqqarsaatigalugit, suliffissuit ajunngitsumik ingerlanissaat qulakkiissallugu Siumumut pingaaruteqarpoq. Taamaattumik nunamut tulaassassat 25 %-timit 30 %-timut qaffanneqarnerat isumaqarpugut ajunngitsumik naaperiaanerusoq, suliffissuaqarnerullu patajaatsumik tunngavisseqqinnissaanut aqqutissiuussissasoq Siumup qularutiginngilaa.
Inatsisartuni siunnersuutip apriilip 11-ani siullermeerneqarnerata kingorna inuiaqatigiinni oqallinneq Siumup malinnaaffigeqqissaarpaa aamma peqqinnartutut, pisariaqartutut, pingaaruteqartutut aqqutissiuisutullu isigalugu. Maluginiarparpullu suliffeqarfissuit uagut inuiaqatigiittut pisuussutitsinnik aningaasarsiuteqarnerat iluanaarutaasumik ingerlanneqartoq, tamannalu qujarunnaqaaq. Siumumi pingaartilluinnarparput ingerlatseqatigiiffiit ikittuinnaat taamatut aalisagaatitsinnik aningaasarsiorluarlutik kisimik ingerlatsissanngitsut. Ingerlatseqatigiiffiit ingerlalluartut ineriartortullu amerlanerit pisariaqartippavut.Taamatullu siunnerfeqarnitsinni sinerissap qanittuani aalisartut peqataarusuttut piumassuseqarluartullu Siumumiit maluginiarpavut. Taakkualu periarfissinneqarnissaat piffissanngorpoq. Kiffaanngissuseqalernissaat piffissanngorpoq.
Sinerissap qanittuanut aalisartunut, maanna kiffaanngissuseqarlutik aningaasarsiornissaminnik aallartitsisussanngortussanut, pisortaniit qularnaveeqqusiisoqarnissaa pinngitsoorsinnaanngikkipput Siumut isumaqarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisut piumasaqarfigiumavagut, ikaarsaariarnermi sinerissap qanittuani aalisartoq ataasiinnarluunniit inissinnerloqqunagu, pisariaqassappat aningaasalersuinissamut qularnaveeqqusiisarnissat pillugit suliniutinik aallartitseqqullugit.
Siumup isumaqarpoq, inatsisissatut siunnersuummi pingaaruteqarluinnartut pingasut pineqartut, tassalu pisuussutit inuiaqatigiit kalaallit pigigaat, avataasiortut pisassaasa siammarneruneqarnissaat aamma sinerissap qanittuani aalisartut, allat assigalugit aningaasarsiornerunissaminnut periarfissinneqassasut.
Sinerissap qanittuani, allatut ajornartumik suliffeqarfissuarnut pituttorneqarlutik aalisarnerminnik ingerlatsilersimasunut immikkut ittumik iliuuseqartariaqalersinnaanerput Siumup piareersimaffigaa. Inatsit siunertani naapertorlugu iluatsissappat tamanna allaqqunneqarsinnaanngitsoq Siumut isumaqarpoq.
Siullertut Siumup naatsorsuutigaa, sinerissap qanittuani aalisartunut bankit aningaasaliinissaminnut nalornissuteqarlutik maannamut atukkiiumanngittarnerisa kingunerisaanik, aalisartut allatut aaqqiissuteqarsimassagunik tamanna isumaqatigiissuteqarnikkut pisimassasoq.
Isumaqatigiissuteqartarnermut inatsit malinneqarsimassappat, erseqqissumik allassimassaaq suna isumaqatigiissutaanersoq, allannguisinnaanermut periarfissat aamma atorunnaarsitsinermi piumasaqaatit suunersut ilanngullugit. Isumaqatigiissut atuutsinneqarsinnaanngilaq pinngitsaaliinertut, sanngiinnerusumik atornerluinertut, sianiinaarinertut imaluunniit paasinerluinikkut atuutsinneqalersimappat.
Aalisartut pineqartut, isumaqatigiissuteqarsimanissamut taariikkakka atuukkaluartut, suliffeqarfissuit ilaannit inissinnerlutsinneqassagaluarpata, Naalakkersuisut allatut aaqqiissuteqarnissamik piareersimasuuteqassasut Siumup naatsorsuuteqarfigivai.
SIK-p soraarnerussutisiaqarnermut aningaasaateqarfia SISA aningaasanik killilimmik peqataasinnaalluni oqariartuuteqarpoq, kisianni tamatta isumaqatigiissutigisinnaavarput killeqaraluarpataluunniit pisariaqartippavut. SIK-mut ilaasortat nunami suliffissuarni aalisarnermilu ingerlatsiffinni assigiinngittuni sulisartut ullormut pinngitsoorsinnaanngikkivut Siumut isumaqarpoq. Taamaattumik aaqqissuusseqqinnermi sulisartut suliffissaqartuarnissaat Naalakkersuisunit eqqumaffigineqarluassasoq Siumumiit kissaatigaarput.
Minnerunngitsumik ikaarsaariarnermi.
Naggataatigut Siumumiit naatsorsuutigilluinnarparput Inatsisissatut siunnersuutip malitsigisaanik Nalunaarutit pingaarutilerujussuit nutarterneqarnerat aamma tullinnguullugu aallartinneqassasut. Tassalu aalisarsinnaanermut akuersissuteqartarnermut nalunaarut, ukiunik killilersuinermut tunngasut aaqqinneqarlutik kiisalu aqumiut pillugit nalunaarut, taamaasilluni nunaqavissut 90 %-ii alloriarfiginissaanut piaartumik nutarterisoqassasoq aamma tamatuma 100 %-tinngornissaa siunertaralugu sulisoqassasoq.
Siumumiit inatsisissatut siunnersuut pingajussaaneerneqartinnagu ataatsimiisitaliamut ingerlateqqinneqarnissaa kissaatigaarput, tassanilu ilaatigut basislinie 3 sømilimiit 12 sømilimut inissinneqarnissaanera pillugu apeqqutit minnerunngitsumillu aningaaseriviit qularnaveeqqusiisinnaanersut imaluunniit arlaatigut aningaasalersuutissanik apeqqutit qulakkeerluarsimanissaat sammineqarnissaat paaseqqissaaneqartariaqartoq Siumumiit isumaqaratta. Tassami sinerissap qanittuani aalisartorpassuit ingerlatseqatigiiffinniit pituttorneqarsimasut kiffaanngissuseqarnissaat toqqissisimanissaallu anguneqartariaqartoq pingaartikkatsigu.
Siumup aalisartut tatigai. Siumup qularutiginngilluinnarpaa, niuerfinnut appakaanissamik periarfissiissut aalisartut atorluarlugu aningaasarsiornerminnut ineriartornerunissaminnullu nukittorsaatigiumaaraat.
Karl Tobiassen
Siumut