Inatsisartunut ilaasortap, Najaaraq Møllerip, apeqquteqaat aallaavigalugu oqallissaarissutimini apeqqut taanna qaqippaa, uanilu oqallisissiaa atuarsinnaavat:
Oqaatsinik assigiinngitsunik atuisoqarfinni, oqaatsit atuartitsissutit meeqqat atuarfianni atuartunut sunniuteqartorujussuusarput, tamannalu ilikkagaqarnissaanut, kulturikkut kinaassuseqarnermut inooqatigiinnermullu arlalitsigut sunniuteqarsinnaasarpoq. Atuartut oqaatsinik tamakkiisumik paasisimanngisaminnik ilinniartitsissuteqarfigineqartut, atuartitsissutigineqartunut paasiuminaatsitsisinnaapput, tamannalu angusarlunnerunermik kinguneqarsinnaavoq. Oqaatsitigut aporfissat atuartunut atuartitsinermi peqataanissamut, apeqquteqarnissamut, ersarissumillu oqaatsinik atuisinnaanissamut unamminartunik pilersitsisinnaapput. Akerlianilli, oqaatsinik ilitsoqqussanik ilinniartitsissuteqarnikkut, atuartut paasinninnerunissaanut ilikkagaqarnerunissaanullu annertusaasinnaapput, pingaartumik meeqqat atuarfianni ukiuini siullerni, atuartut oqaatsitigut piginnaasareriigaannik tunngaveqarluni ingerlatsisoqarpat.
Taamaakkami oqaatsit sorliit atorlugit atuartitaanerup ilinniartitsissutigineqarnera nunani arlalinni pingaaruteqarluinnarluni sammisaavoq, oqaatsinik siusinaartumik ilinniartitsineq arlalitsigut sunniuteqarsinnaalluartarluni. Ilisimatusarnerpassuit ingerlanneqartareerput, nunani assigiinngitsuni oqaatsit sorliit atorlugit qaqugukkut atuarfinni atuilernissamut tunngasut. Tamakku ilagaat Syddansk Universitetimi (SDU) misissuisimaneq, tassani ersersinneqarluni, allamiut oqaasii atorlugit siusinaartumik meeqqanut atuartitsisarneq ilumut iluaqutaanersoq apeqquserneqarluni[1].
Oqallinnissamut tunngavissiaq una oqaatsit pillugit aamma ilinniarneqartarnerat pillugu ajornanngitsuuneranik oqariartortuunngilaq. Akerlianik, sammisaq taanna pisariusuuvoq assigiinngitsunillu paasinnittariaaseqarfigineqarsinnaalluni, taamaattumik oqallinnissamut assigiinngisitaartumik tunngavilersuisoqarsinnaanera uani ersersinniarsarissavara, neriuutigalugu maani inersuarmit taperserneqassallunga aamma inuiaqatigiittut aaqqiissutissaq pitsaanerusussaq naniniaqatigiiffiunissaanut peqatigiittoqassasoq. Pingaaruteqarpormi meeqqat atuarfianni atuartut tamarmik peqataasinnaanngorlugit siuarsaasinnaanerput isumaqatigiissutigisinnaagutsigu, taamaalilluta piginnaasat tamanullu peqataatitsillunilu pissarsiaqarnissaq qulakkeerniaqqullugu.
Atuartup kulturikkut kinaassusaanut atuartitsinermi oqaatsit atorneqartut pingaaruteqarluinnartuupput. Atuartitsineq atuartup ilitsoqqussaralugu oqaaserinngisaanik ingerlanneqarpat, peqataatinneqannginnermik misigissutsimik pilersitsisinnaavoq kulturikkullu kinaassuseqarnermut annaasaqaataasinnaalluni. Akerlianilli oqaatsinik arlalinnik atuartitsinermi atuilluarnikkut peqataalersitsineq anguneqarsinnaavoq aamma atuartumut kulturikkut kinaassuseqarneq nukittorsarneqarsinnaavoq, ilanngullugit akuersaarneqarneq tunniunneqarsinnaavoq aamma kulturikut pigisaanik ataqqinninnermik takutitsiviusinnaalluni. Taamaattoq ilinniartitsinermi oqaatsit atorneqartut, atuartut angerlarsimaffimmi atugaannut naleqqutinngippata, oqaatsit assigiinngissutaat aallaavigalugit atuartut akornanni avissaartuutitsineq pilersinnaavoq, taamalu pingaannginnermik atugarisatigullu assigiinnginnermik misigilersitsisinnaalluni.
Atuartitsinermi oqaatsit toqqarneqartut pissutigalugit atuartut siunissami periarfissaqarfiinut sunniuteqarsinnaalluarput. Atuartut oqaatsinik naammaginartumik pikkoriffiginngisaminnik atuartinneqartut, ilinniaqqinnissaminnut suliffissanullu periarfissaqarnermikkut ajornartorsiortinneqarnerusinnaapput. Illuatungaatigut marlunnik oqaaseqarluni atuartitaaneq atuartunut oqaatsinik nalorninanngitsumik pikkorissuseqalersitsisinnaavoq, tamannalu suliffimmi inuuniarnermilu iluaqutaasinnaalluni. Taamaakkaluartorli tunngaviusumik pingaarnerpaamik eqqarsaatigineqartariaqarpoq, atuartut siullertut atuartinneqassasut oqaatsit pitsaanerpaamik ilisimasaqarfigisaat tunngavigalugit, tassalu ilitsoqqussaralugu oqaatsit.
Ataatsimut isigalugu qularutissaanngilaq, meeqqat atuarfianni oqaatsit ilinniartitsissutigineqartut ilikkagaqarnissamut, inooqatigiinnermut aamma kulturikkut ineriartornermut annertuumik sunniuteqartartut, pingaartumik inuiaqatigiinni arlalinnik oqaaseqarfiusuni. Oqaatsinut tunngatillugu isumaliutigeqqissaarneqarsimasumik ilinniartitsissuteqarneq, atuartut tamarmik assigiimmik periarfissaqarlutik ineriartornissaanut ilikkagaqarnissaanullu pingaaruteqarluinnartuuvoq. Taamaattumik apeqqut pineqalerpoq, ilumut ullumikkut taamak aaqqissuussisimanersugut.
Kommunit namminersornerat
Kommunit namminneerlutik atuarfinnut killissarititaasut aalajangersinnaavaat, tamannalu nunatsinni oqaatsinik allanilu ilinniartitsinermi assigiinngiiaarnermik pilersitsisarpoq. Ataatsimoortumik aalajangersimasumik malitassaqanngilaq, qaqugu aamma qanoq oqaatsinik allanik ilinniartitsineq aallartittassanersoq. Kisianni ilinniartitsinermi oqaatsit atorneqartartut pingaarnerit tassaapput kalaallisut danskisullu oqaatsit atorlugit ilinniartitsissuteqarneq, aamma pisariaqartitsineq malillugu tuluit oqaasiinik atuisinnaasoqartarpoq[2].
Oqaatsit allat pillugit, nunatsinni danskisut oqaatsit allamiut oqaasiisut isigineqaratik, oqaatsit aappaattut isigineqartarput. 1950-ikkut siornatigut atuartitsinermi kalaallit oqaasii kisimik atorneqartarput, meeqqat atuarfianniit seminaria angullugu. Taamanikkut ilinniartitsisut tamarmik kalaallisut piginnaaneqartuusarput. Inoqarfinni ilinniartitsisut naammakkunnaarmata, 1925-imi danskisut ilinniartitsisarneq aallartinneqarpoq, ullumikkullu ukiut 100-t qaangiussimalerput. 1967-imi atuartitsinermi malunnaatilimmik allannguuteqartitsisoqarpoq, kalaallisut atuartitsineq nukarlernut fagitut atuukkunnaarsinneqarmat, aatsaallu angajullernut kalaallisut oqaatsit atuartitsissutigineqartalermata[3]. Aatsaat 1979-imi oqaatsivut naligiissillugit atuarfiup inatsisaanni danskisulli atuutsilerput. Sinneri oqaluttuarisaanermiipput.
Ilisimavara IMAK inassuteqarsimammat atuartuni mikinerni fagini tamani kalaallisut ilinniartitsisoqartalernissaanik. Nunatsinni oqaatsit kinguaariinnut tulliuttunut eriagisassatut qulakkeerinneqataaffigiinnarnagu, aamma atuartitsineq nukarlernut nuannernerusunngorlugu siunertaqarnerusumillu aaqqissuullugu ingerlatsisoqalersinnaavoq. Atuartut 3. klassimiittut atuartitsineq pillugu misilittagaanik aperigutsigit, amerlasuut immaqa oqarumaartut atuarneq soqutiginartuunngitsoq, ilinniartitsisut oqaatsinik arlalinnik nassuiaasariaqartarmata, tamannalu sivisuallaaleraangat ilinniartitsineq pissanganarneeruttarmat.
Eqqarsaatigisigu: Taama ilusilimmik atuartitsisarneq, uagut inersimasutut 2024-mi inuiaqatigiinni oqaatsinut allanut ataqqinnilluta naaperiaallutalu ingerlanitsinnut ersiutaammat. Meeqqat atuarfimmi atugarisaanut puigorsimasutut ittarnerput eqqarsarnarpoq. Tupigusuutigisarpara uagut innuttaaqatigiittut atuarfiup taama ingerlanissaa isumaqarfigigatsigu. Tamannami kikkunnulluunniit pitsaanerpaajunngilaq, tamatumalu saniatigut pingaartumik ullumikkut oqaatsit pillugit oqallinneq suli misigissutsinik sakkortuunik nassataqartarmat ilungersunartarpoq. Taamaakkaluartoq puigornaveersaartariaqarparput, ullumikkut inuit ilaasa danskisut kisiat oqalussinnaasut akoranni inoqarmat, meeraanerminniit kalaallit oqaasiinik ilikkagaqarusussimagaluartunik. Ajornartorsiut taanna kinguaariinnut tullernut ingerlateqqissallugu soqutigisarigatsigu? Soorunami naamik.
Atuarfitsialak
Atuarfitsialak, 2002-imi atulersinneqartoq, oqaatigineqartarpoq atuarfimmi iluarsaaqqinnerusoq annertooq. Iluarsaaqqinnerup kingorna marloriarluni naliliiffigineqarpoq[4], kisianni uagut aalajangiisartutut inissisimasugut ilisimanngilarput, nalilersueqqissimanerit meeqqatta atuartinneqarnerinut atugarissaarneranullu qanoq pitsanngoriartitsisimanersut. Kisitsisit ersaripput: Atuartut 50 procentiisa missaat atuarfik naammassereerlugu ilinniagaqarnissaminnut ingerlaqqittanngillat, tamannalu ukiut amerlasuut ingerlaneranni annerusumik allannguuteqarsimanngilaq. Naammaginanngilaq.
Taamaattumik oqallinnissamut siunnersuut manna siunertaqarportaaq, ilinniartitaanerup aaqqissuussaanera inunnut ataasiakkaanut iluaqusersuiinnarani aamma inuiaqatigiinnut tamarmiusunut iluaqutaassasoq, minnerunngitsumik nunarsuarmut assigiinngisitaarfiusumut inissisimanitsinnut tapertaassasoq. Tamatuma saniatigut oqaatsivut tulluusimaarutigalugit paarilluassavagut, oqaatsivummi ikittuinnarnit atorneqartuupput.
Neriuutigaarattaaq oqallinnerup kingunerissagaa, meerartavut pillugit akisussaaffimmik tigusissasugut tunngaviusumillu eqqarsaatigeqqilerlugu, atuarfik pillugu aaqqissuussisimanerput allanngortariaqannginnersoq. Anguniagaasariaqarpoq meeqqat atuarfiat imaattoq pilersissallugu, ilinniartitsisut atuartullu tamarmik atugarissaarfiat aamma tulluusimaarutigisaat.
[1] https://www.sdu.dk/da/nyheder/tidlig-start-paa-fremmedsprog-oeger-ikke-noedvendigvis-laering
[2] https://nalunaarutit.gl/groenlandsk-lovgivning/2023/selvstyrets-lovbekendtgoerelse-nr-19-af-27_04_2023?sc_lang=kl-GL
[3] https://uddannelseshistorie.dk/wp-content/uploads/2020/08/a-1979-chr-bertelsen.pdf
[4] https://ina.gl/media/ax1er4k3/010_2024_atuarfitsialak_nmoll_akissut.pdf