Immaqa piffissanngorpoq maanna taama aperissalluta. Tunumi nuna allanngutsaaliugaq, Ilulissat kangerluanni Unesco aammalu Qeqertarsuup Tunuani qeqertat masarsoqarfiit timmiaqarfiusut, Kitsissunnguit, atuutilerneranniit nunap inuinut qanoq aamma sukkut maannamut iluaqutigisimanerlutigit assut takujuminaappoq. Nuna allanngutsaaliorneqarsinnaavoq aattaat annikitsuinnarmik atorneqarsinnaatinniarsarineratigut.
All.: Frantz Lundblad, kommunalbestyrelsimi ilaasortaq, Qeqartalik
Ilami oqarusunnarneruvorluunniit iluaqutiginngisaannarsimagivut immaqalu allaat akornutaaginnarsimapput taamatut inissinneqarneri. Tassami tusarneq ajorpugut nunap inuinit iluarisimaarinnittunik, akerlianik nunap inuinut periarfissanik ajorseriartitsisimaneri tusakulaneruagut.
Nunarput tassaalissanngilaq uumasuusivissuaq pinngortitarsuarlu taamaallaat takornarissanit isiginnaaginnarneqartussaq.
Uggornarpoq ukiut makkua naalakkersuinermik suliallit nunarput nunanut allanut annerusumik “tuniniartutut” pimmassuk, misiginarluni nunap inui annermik eqqarsaatigineqarneq ajortut. Nunatta pisuussutai aammalu nunatta uumasui tassaasariaqaraluarput aporfilersorneqaratik aammalu piumasaqaateqarpallaanngitsumik nunap inuinit atorluarneqartussat inuuniarnermi nappatitut aammalu aningaasarsiornikkut. Ullutsinni inuusaaserput annertuumik eqqornerlunneqarnikuuvoq, qulaani nunatsinni nunat allatut aalajangersaaffigineqarsimaneri peqqutaallutik.
Takuarput tunumi nunami allanngutsaaliukkami umiarsuarpassuit nakkutigineqaratik kangerluppassuarni angallattut, allaammi immaqa taamaattussaannartut isigineqalersimapput? Umiarsuit angallattut tunumi qilalugarnianut annertuumik akornusersuisut tusarpagut. Qilalukkat tunumi piniartunit pinngitsoorneqarsinnaanngitsut kangerlunnut pulanissaat umiarsuarnik angallatinillu angallattunit akornusersorneqarput, uggornarporlu taamaannera annikitsuinnarmik oqallisaammat. Tusagassiuutilluunniimmi Watsonip nunatsinni tigummineqarallarnera eqqartorusunneruaat.
Nunat allanngutsaaliukkat suli ilaneqarusupput
Tunumi nunamik allanngutsaaliukkamik 1974-mi pilersitsisoqarpoq, uggornartumillu taanna ilinniarfigineqarani kitaani nuna allanngutsaaliugassaq Nassuttuup qinnguaniittoq maanna pilersinniarsarineqarpoq. Nuna Kalaallit annertuumik ukiussamut piliniarnerminni atortagaat aammalu pinngitsoorsinnaanngisaat.
Tunumi nuna allanngutsaaliugaq sakkortuumik inatsiseqarpoq, annerpaamimmi siunertaa tassaammat nunap allanngutsaaliornissaa. Nuna allanngutsaaliorneqarsinnaavoq aattaat annikitsuinnarmik atorneqarsinnaatinniarsarineratigut.Tunumi nunap allanngutsaaliukkat inatsisai uani takusinnaavatit.
Nalunngilara nunamik allanngutsaaliugassanngortussamik sulissutiginnittut oqalukkaluartut, kitaani nuna allanngutsaaliugaq pilersinneqarpat Kalaallit piniariarnermi ileqqugut kulturerpullu annaajunnanngikkivut. Taama oqalunneq assut iijuminaatsippara. Takuagut tunumi piniartut maanna atugaat qanoq ittuusut. Kiisalu Qeqertarsuup Tunuani timmiaqarfik, Kitsissunnguit, nunaqavissunik piffissap ilaani tikinneqaqqusaajunnaarmat, kulturerput ilaqutariippassuillu nuannarisaat manniararniarneq annaanikuuarput. Kulturitsinnik annaasaqarneq imaannaanngilaq, annaasarmi angeqaaq.
Nunat eqqissimatinneqaleraangamik nunarsuarmi inuiannit allaniit ilikkalertorneqapallattarput, ornigarneqarnerallu annertoorujussuanngortarput. Nunatsinnili pinngortitaq tassaavoq uagut Kalaallit “nerisassaasivipput” pingaarnerpaaq.
Taamaammat nunami allaneersut nunamik alutornartumik takunninnissaat salliutiinnarlugu nuna tassaalissanngilaq uumasuusivissuaq takornarissanillu isiginnaarusaarneqartarfissaq!