Ataatsimoornissarput pisariaqarteqaarput

Nunarujussuaq pisuussutinik peqaqisoq inuuffigaarput – pisuussutilli pigisatta inuiattut ataatsimuussuseqarnitsinnik avissaartuutissanngilaatigut.

 

Maanna ukiorpassuanngulersuni aatsitassarsiorneq pitillugu, qinngornernik uloriartunik akullit pineqartillugit politikikkut, inuiaqatigiittullumi avissimanerput ataatsimuussutsitsinnik mangiaasoq isiginngitsuusaaginnarsinnaajunnaarparput – Naaperiaaneq tusarnaarsinnaarsinnaassuseqarneq aaqqiissutissanillu ujartueqatigiinneq periusissiukkamik amigaatigaarput.

Nunatta kujataani inoqarfimmut taama qanitsigisumi qinngornernik ulorianartunik akulinnik aatsitassarsiornissaq ukiorpassuanngortuni assigiinngitsunik isumaqarluni oqallisaavoq, maannali killiffik uteriartissinnaanngisatsinnik aalajangiinissamut qanilliartortillugu aatsitassarsiornissamut akerliuneq pingaartumik sumiiffimmit pineqartumit qisuariaatit sakkortusiartornerat paasinarluinnarpoq, taamaattoqassanngippammi aamma tupinnassaqaaq.

Nunatta kujataani najugallit pingaartumik illoqarfimmi aatsitassarsiorfigineqartussami innuttaasut marlunngorlutik avissimapput; Aningaasarpassuit nunatta karsianut nakkaasussat suliffissarpassuillu pilersinneqartussat aatsitassarsiornissap aallartinnissaannik tapersersuisut ukkataraat – illua tungaani aatsitassarsiorneq aallartippat piiaanerup kinguneranik mingutsitsinermit peqqissutsikkut innarlerneqarnissamik uloriasullutik ersissuteqartut. Tusarniaanerpassuit ingerlanneqartarsimapput, soorlu aamma februarip aallartinnerani Naalakkersuisut tusarniaanermik ingerlatsinissamik pilersaaruteqarnertik tusagassiutitigut nalunaarutigereerat.

Canadami periutsit qimerluualaarlugit

Nalunngilara Naalakkersuisut, Inatsisartunut ilaasortat, Kommuneni qinikkat atorfilittallu Canadami periutsit paasisassarsiorfigalugit angalanerit arlaqartut ingerlattarnikuugaat. Canadami arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunik ataavartumik ataatsimiititaliarsuaqarpoq aatsitassarsiornermi qinngornernik ulorianartortalinnut nalilersuisartunik. Suliamut pineqartumut immikkut ilisi-masaqarlutik toqqarneqarsimasut innuttaasunut tusarniaanernik ingerlatsisuusarput. Taakani aamma piumasaqaatit qaffasissorujussuit atorlugit aatsitassarsiorneq ingerlanneqartarpoq, ilaatigut nunatsinni assortuussutaaqisoq tassalu: eqqakkat sumut eqqarneqarnissaannut tunngasoq, Canadami piumasaqaataavoq aatsitassarsiortut immikkut akuerisanik eqqaaveqassasut tatsimut kiversaasinnaaneq 1990-ikkunili inerteqqutaalernikuulluni.

Canadami periutsit itinerusumik misissuataarusukkaanni qupperneq una internetsikkut alakkarneqarsinnaavoq: https://nuclearsafety.gc.ca

Nuna tamakkerlugu paasititsiniaaneq

Suliniutit annertuut inuiaqatigiinnut, inooriaatsimut, peqqissutsimut avatangiisinullu sunniutilerujussuit pineqartillugit paasititsiniaanerit qaffasissut pitsaasullu pisariaqarteqaagut. Tamanna toqqammavigalugu kaammattuerusuppugut KNR-ip inuiaqatigiinnut kiffartuussinissamik pisussaaffeqarnera naapertorlugu suliassaq naammassineqassasoq. Taamaammat inussiarnersumik kaammattuuteqarnerput ilissinnut aamma ingerlatipparput, oqallinnerit isummanik ineriartortitsisut qulequttani tamani pisariaqarteqaagut. Siammasissumik nunasseriaaseqarnitta ilissinnik pisariaqartitsineq minnerulersinngilaa, taamaammat kaammattuuteqarnerput pitsaasumik tiguneqassasoq kissaatigaarput.

Ilisimatuussutsikkut tunngaveqartumik tusarniaanerit  ingerlanneqarlik

Qulequttami taamak pingaaruteqartigisumi arlaannaannulluunniit pituttorsimanngitsunik ilisimatuussutsikkut tunngaveqartumik tusarniaanerit ingerlanneqarnissaat kissaatiginarpoq. Inuk kinaluunniit tunngavissalimmik aalajangiisinnaassuseqalersarpoq ilisimasanik paasisimasanillu pituttugaanngitsunik sakkussaqaleraangami.

Ullumikkut killiffigisatsinni illuatungeriit tassatuaapput nikeriartitassaanatik inissisimasut. Maanna nalunaarut suliarineqarsimasoq quppernerpassuarnik oqimaaqisunik aatsitassarsiornermilu teknikkitigut oqariartaatinut misilittagaqanngitsumut atuassallugu qaffasippallaarujussuartunik piumasa-qaatitaqartoq kisiat tunaartassaraarput, isumaqarpungalu piffissaq una nunarsuarmi nualluussuup Covid-19-ip atuunnerani, nunatsinnilu katersuussinnaasut amerlassutsimikkut killilersorneqarneranni, unikaallalaartariaqartugut, tamattami soqutigisassaraarput aalajangikkani taamak annertutigisuni inuunermullu allanngortitsilluinnartussamut qoqassineqartutut misigitinneqannginnissaq.

Tusarniaanerit tutsuiginartuussappata aningaasarsiornikkut politikkikkullu soqutigisaqartunit ingerlanneqarnissaa qimalluinnartariaqarpoq.

Qulequttami taamak annertutigisumi akerleriinnerillu avissaartuuffiusut taamak annertutigitillugit, aqqutissanik nutaanik ujartuisariaqarpugut, inuiaat taamak ikitsigaluta ataatsimuussuseqarnermik misigissuseq innarlitsaalisassatsinni pingaarnerpaajuvoq.

Iliuutsivummi suulluunniit tamarmik kinguneqarput aamma taamaappoq iliuuseqannginneq, taamaammat nalunaarut una qanoq ililluta alloriaqqinnissatsinnik neriuppunga isummat avissimasut katersuuffissaqarnissaanut naaperiaasinnaanermullu aqqutissiuusseqataasinnaassasoq.

Scroll to Top